1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kotouttaminen

Pieni kunta tekee kaikkensa, etteivät pakolaiset muuttaisi pois – katso videolta, mikä saa nuoret viihtymään Suomussalmella

Suomussalmella pakolaisia tarvitaan, jotta kunta saa asukkaita.

kotouttaminen
Haidar Kush henkilökuvassa.
Suomussalmella on pyritty siihen, että pakolaiset jäisivät pieneen kuntaan. Esimerkiksi Suomusslamen Palloseuran jalkapallotreeneissä ei saataisi joukkueita täyteen ilman heitä. Kävimme tutustumassa jalkapallotreeneihin. Kuvaus: Jarmo Nuotio / Yle.

Suomussalmella pakolaisten kotouttamiseen panostetaan paljon, sillä kunta haluaa pitää heidät asukkaina mahdollisimman pitkään.

Vajaan 8 000 asukkaan kainuulaiskunnassa asuu tällä hetkellä 58 syyrialaista pakolaista, joista suurin osa on lapsia. Perheiden kotouttamisessa ovat mukana kunnan lisäksi vapaaehtoiset kuntalaiset sekä paikalliset yhdistykset ja urheiluseurat.

Suomussalmi on muuttotappiokunta, jossa jokainen asukas nähdään tärkeäksi. Sen takia kunta on sitoutunut vastaanottamaan ensi vuonnakin 25 pakolaista.

Pakolaisohjaaja Elena Junttila varaa työssään paljon lääkäriaikoja, auttaa ymmärtämään Kelan päätöksiä, selvittää ajokorttiin liittyviä asioita ja auttaa vaikka löytämään lapsille sukset koulun liikuntatunteja varten. Lisäksi pakolaisohjaajat tekevät kotikäyntejä, jotta pysyisivät perillä siitä, miten pakolaisperheiden arki Suomussalmella sujuu.

– Olemme pyrkineet siihen, että ihmisten elämänlaatu on korkea.

Pakolaisia on myös kannustettu osallistumaan paikalliseen harrastustoimintaan. Esimerkiksi suurin osa pojista on lähtenyt mukaan paikallisen jalkapalloseuran toimintaan, missä heidät on otettu ilolla vastaan.

– Meille se on voimavara. Suomussalmella ikäluokat ovat niin pieniä, että ilman maahanmuuttajia ei saataisi joukkueita täyteen, kertoo Suomussalmen Palloseuran valmentaja Ville Vainio.

Vainio näkee harrastustoimintaan kannustamisen hyvänä asiana.

– Varsinkin nuorille harrastukset ovat helppo tapa kotoutua ja päästä ikäistensä seuraan, koska koulussa ollaan aluksi omissa ryhmissä.

Vierailimme Suomusalmen palloseuran harjoituksissa suorassa lähetyksessä perjantaina. Kuvaus: Jarmo Nuotio / Yle

Omalla polulla eteenpäin

Sen lisäksi, että pakolaisia on otettu mukaan paikallisiin harrasteryhmiin, on heille kehitetty myös omia. Muslimitaustaisille naisille on pidetty uimakouluja, ja yksi pakolaisnaisista on perustanut arabinkielisten naisten liikuntaryhmän.

– Tämä on kaksisuuntaista kotouttamista. Haluamme ottaa ihmisiä mukaan paikallisiin palveluihin, mutta kuunnella myös heidän omia toiveitaan ja erityistarpeitaan, pakolaisohjaaja Elena Junttila sanoo.

Suomussalmella on myös lukuisia vapaaehtoisia, jotka auttavat perheitä totuttelemaan suomalaiseen arkeen ja elämänmenoon. Tämäkin toiminta on hyvin kaksisuuntaista: ystäväperheiden ja tukihenkilötoiminnan kautta molemmat puolet oppivat uusia asioita.

Suomussalmelle on viimeisen neljän vuoden aikana tullut yhteensä 67 pakolaista, eli suurin osa on jäänyt paikkakunnalle. Junttila uskoo, että kunnan ja kuntalaisten yhteiset ponnistukset ovat vaikuttaneet tähän.

– Me kuljemme näiden perheiden rinnalla, että he viihtyisivät täällä mahdollisimman hyvin.

Osa pakolaisista muuttaa pois työpaikan tai koulutuksen perässä, mutta sitä ei nähdä pahana asiana, sillä samoista syistä kantasuomalaisetkin muuttavat suurempiin kaupunkeihin.

– Tuemme ihmisiä omalla polulla eteenpäin. Pääasia on, että täällä asuessaan he viihtyvät, Junttila sanoo.

Lue myös: Pakolaistaustaisten nuorten kokemukset kertovat karua kieltä – edes hyvä suomen kieli ei auta työnhaussa: "Ahaa, sinä puhutkin suomea"

Lue seuraavaksi