1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Etiopia

Koronaihme Sudanin leireillä: Etiopiasta paenneilla ei ole ollut tartuntoja – perheistään eroon joutuneet pakolaiset etsivät omaisiaan rajalla

Pakolaisten tulon vauhti on yllättänyt avustusjärjestöt. YK luonnehtii joukkopakoa Etiopian pahimmaksi kahteen vuosikymmeneen.

Etiopia
Nainen laittaa ruokaa pakolaisleirillä.
Sudanin puolelle on tullut kymmeniätuhansia ihmisiä Etiopian puolelta. Um Rakuban leirille siirtyi pakolaisia jo 1980-luvun nälänhädän aikaan. Ala Kheir / EPA

Pohjois-Etiopian ja Sudanin välisellä rajavyöhykkeelle syntyy paikoin jonoja. Maasta toiseen siirtyy vuorokaudessa jopa satoja ihmisiä. Kuukauden aikana rajan on ylittänyt 50 000 ihmistä. Määrät ovat suurimpia sitten Eritrean ja Etiopian rajasodan alkamisen.

Karuilla vastaanottoleireillä odottavat hankalat olosuhteet, ei vähiten koronaviruksen kannalta. Tigrayn kiistan harvoihin hyviin uutisiin kuuluu se, ettei leireiltä ole raportoitu perjantaihin mennessä lainkaan tartuntoja.

Lastenoikeusjärjestö Plan International avustaa alaikäisiä Sudanin leireillä.

– Kuin ihmeen kaupalla tartuntoja ei ole vielä ollut. Se voi toki olla ajan kysymys, sillä sanitaatio- ja pesutilat ovat puutteellisia ja turvavälien säilyttäminen on täpötäysillä leireillä mahdotonta.

Koronan estotoimet ovat leirioloissa varsin haasteellisia, kertoo Plan Internationalin humanitaarisen avun ohjelmapäällikkö Merja Färm.

Ihmisiä ruokajonossa pakolaisleirillä Sudanissa.
Etiopiasta tulleita pakolaisia joulukuun alussa Um Rakuban leirillä. Turvavälien säilyttäminen on täysillä leireillä erittäin hankalaa. Ala Kheir / EPA

Tartunnat harvassa sekä Tigrayssa että Sudanin puolella

Hyvää koronatilannetta selittää se, että sekä Sudanissa että Etiopiassa vahvistettuja tartuntoja on väestön väkimäärään nähden erittäin vähän.

Sudanissa on 43 miljoonaa asukasta ja runsaat 20 000 tartuntaa ja noin 1 300 kuollutta.

Esimerkiksi loppuviikosta Etiopia ei raportoinut (siirryt toiseen palveluun) lainkaan uusista tartunnoista.

109 miljoonan asukkaan Etiopiassa on raportoitu 115 000 tartuntaa ja noin 1 700 koronavirukseen liittyvää kuolemaa. Pakolaisten lähtöalueella Tigrayssa aloitettiin keväällä tiukat koronatoimet.

Leirioloja Sudanissa.
Leirielämää Sudanin puolella. Pakolaiset ovat Maailman Ruokaohjelman ja muiden avustusjärjestöjen varassa. Ala Kheir / EPA

Myös ruokapula ja tulvat pakottavat liikkeelle

Korona on välillisesti myös nykyisen selkkauksen taustalla, sillä Tigrayn vaaleja lykättiin juuri virustartuntojen suitsimiseen vedoten.

Tigrayta edustavan TPLF-vapausrintaman mielestä vaalien todellinen syy oli Etiopian pääministerin Abiy Ahmedin yritys lujittaa valtaansa pohjoisessa. Tigray on vastustanut keskushallinnon valtaa etnisistä ja poliittisista syistä.

Tigrayn jännitteitä lisää myös maan sisäisten pakolaisten määrä.

Etiopiassa on kansainvälisen siirtolaisjärjestön IMO:n mukaan (siirryt toiseen palveluun)noin 1,8 miljoonaa sisäistä pakolaista.

Tigrayn levottomuudet eivät ole ainoa syy pakolaisaaltoon.

Osa on ylittänyt rajan Sudanin puolelle myös alueen muiden vitsausten, valtavien heinäsirkkaparvien aiheuttaman ruokapulan ja tulvien vuoksi.

Kartta Etiopiasta.
Pakolaisia vastaanottavan Sudanin mahdollisuudet auttaa ovat rajalliset. Maa kärsii kovasta inflaatiosta, tulvien vahingoista ja Etiopian tapaan heinäsirkkaparvien aiheuttamasta ruokapulasta. Harri Vähäkangas / Yle

Etiopian puolella on lisäksi entisen arkkivihollisen Eritrean puolelta tulleita pakolaisia. Maat solmivat pääministeri Abiyn Nobelin rauhanpalkintoon johtaneen rauhansopimuksen vuonna 2018, mutta jännitteet eivät ole hälventyneet.

Eritrean joukkojen väitetään esimerkiksi the Guardian-lehden mukaan (siirryt toiseen palveluun)osallistuneen etiopialaisten joukkojen rinnalla vapautusarmeijan vastaisiin taisteluihin. TPLF käy sissisotaa hallitusta vastaan. Kriisin syveneminen uhkaa koko itäisen Afrkan vakautta.

Tietoa Tigraysta on vaikea saada. Lähes kaikki avustusjärjestöt ovat vetäytyneet alueelta ja tietoliikenneyhteydet ovat poikki.

AU:n komissaari: Etiopian neuvottelut herkässä vaiheessa

Afrikan unionin rauhasta ja vakaudesta vastaava komissaari Smaїl Chergui on vieraillut Suomessa muutaman päivän ajan.

Algerialainen komissaari ei laajemmin kommentoi Tigrayn tilannetta. Neuvottelut tilanteen ratkaisemiseksi ovat arassa vaiheessa.

– Etiopian hallitus on ilmoittanut ottaneensa jälleen hallintaansa Mekelen (Tigrayn keskus). Kriisissä on kuitenkin monia humanitaarisiin kysymyksiin, kuten pakolaisuuteen liittyviä seikkoja, sanoo komissaari Ylen haastattelussa.

Afrikan Unionin komissaari Smaїl Chergui hengityssuojain kasvoillaan.
Suomi on Afrikan Unionin rauhasta ja turvallisuudesta vastaavalle komissaarille Smaїl Cherguille tuttu useilta vierailuilta. Petteri Bülow / Yle

AU:n komissaari Smaїl Chergui on vierailullaan muun muassa edistänyt Afrikan unionin, konfliktinratkaisujärjestö CMI:n ja ulkoministeriön yhteistyötä rauhanvälityksessä.

Hän illasti perjantaina ulkoministeri Pekka Haaviston kanssa.

Komissaari Chergui sanoo Etiopian hallituksen ilmoittaneen, että ihmisoikeuksia koskevia loukkauksia koskevat väitteet tutkitaan.

– Pääministeri on ilmoittanut, että tutkinta käynnistetään, kertoi komissaariSmaїl Chergui.

Muun muassa The New York Times-lehti on raportoinut (siirryt toiseen palveluun)pakolaisten kertomuksista julmuuksista. Pääministeri Abiy Ahmed on toistuvasti vakuuttanut, että siviileitä ei ole loukkaantunut väkivaltaisuuksissa.

Merja Färm
Plan Internationalin humanitaarisen avun ohjelmapäällikkö Merja Färm sanoo, että varsinkin alaikäisten etiopialaisten pikainen paluu olisi tärkeää, ettei lasten koulunkäynti esty lopullisesti. Avustusjärjestöt ovat tehneet suunnitelmia leirien toiminnasta kahdeksaksi kuukaudeksi. Merja Färm

Pakolaisista lähes puolet on lapsia

Jos Tigrayn kriisi pitkittyy, kasvaa myös pakolaisten ahdinko.

Plan Internationalin humanitaarisen avun ohjelmapäällikkö Merja Färm kertoo, että Sudanin puoleisilla leireillä toimii YK-järjestöjen lisäksi kymmenkunta järjestöä. Planin tietojen mukaan leireille tulijoista 45 prosenttia on alaikäisiä.

– Suuri määrä kertoo alueen väestörakenteesta. Väestö on nuorta ja perheet suuria. Toiminnassa tärkeintä on yksin tulleiden alaikäisten lasten tietojen kerääminen ja perheiden yhdistäminen, Merja Färm selvittää.

Rajalle halutaan jäädä odottamaan tietoa omaisista

Perheenjäsenten jäljittäminen on mutkikasta työtä. Lapsilta saaduilla tiedoilla yritetään soittaa ilmaiskännyköillä perheenjäsenille tai turvallisille aikuisille.

– Sekin on hankalaa juuri tietoliikennekatkosten vuoksi, sanoo Merja Färm.

Hänen mukaansa vastaanottoleirit on tarkoitettu muutaman päivän oleskeluun ennen siirtymistä pysyvämmiksi tarkoitetuille leireille.

Monet pakolaiset haluavat silti jäädä rajan tuntumaan olojen alkeellisuudesta huolimatta. Ehkä seuraavana päivänä rajan ylittää kaivattu perheenjäsen tai joku muu mukanaan tietoa heistä.

Lue myös:

NYT: Fleeing E hiopians tell of Ethnic Massacres in Tigray War (siirryt toiseen palveluun)

Sota Etiopian pohjoisosissa jatkuu – Afrikan unioni vaatii loppua taisteluille Tigrayn alueella

Analyysi: Näin rauhannobelistista tuli pääministeri, joka näkee sodan ainoana keinona säilyttää rauha

Lue seuraavaksi