1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Työllisyys ja työttömyys

Kunnat maksavat vuosittain "sakkomaksuja" pitkään työttöminä olleista – korona lisännyt maksuja erityisesti Satakunnassa

Pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut koronan takia kasvussa. Kelan tutkijan mukaan tilanne on poikkeuksellinen.

Monia työllisyyspalveluita, kuten kuntouttavaa työtoimintaa, on jouduttu pistämään kunnissa jäihin koronan takia. Arkistokuva. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Kuntien maksamat työmarkkinatuen kuntaosuudet, eli niin sanotut sakkomaksut, ovat lisääntyneet koronan aikana.

Kunnat maksavat vuosittain korvauksia pitkään työttöminä olleista (siirryt toiseen palveluun) niin, että yli 300 päivää työttömänä olleesta kunta maksaa Kelalle 50 prosenttia työmarkkinatuen määrästä. Jos työttömyyspäivät nousevat yli tuhanteen, kunta maksaa jatkossa 70 prosenttia tuesta.

Vuoden 2020 aikana sekä kuntien maksamissa euromäärissä että työmarkkinatuen saajien määrässä on näkynyt selvää nousua.

– Näyttää siltä, että nousu on alkanut maalis-huhtikuun aikana, eli kun korona alkoi vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan. Kesäkuukausina määrät olivat korkeimmillaan, syksyä kohden ne tasaantuivat hieman, sanoo tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen Kelan tutkimisyksiköstä.

Signe Jauhiainen tutustui Kelan tekemiin tilastoihin työmarkkinatuen kuntaosuuksista Ylen pyynnöstä. Kaikkien kuntien tilastot löytyvät tästä linkistä (siirryt toiseen palveluun). Raportissa näkyvät kuntien maksamat osuudet kuukausittain lokakuusta 2019 alkaen. Tuorein tilasto on lokakuulta 2020.

Tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen Kelan tutkimusyksiköstä. Kuva: Toni Määttä / Yle

Satakunnassa maksetaan enemmän muuhun maahan verrattuna

Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen sanoo, että tilastojen perusteella näyttäisi siltä, että Satakunnassa kuntaosuuksia on koronavuoden aikana maksettu muuta maata enemmän.

Taulukossa on vertailtu Satakunnan kuntien maksamia osuuksia lokakuulta 2019 ja lokakuulta 2020. Prosentuaalisesti eniten nousua on sekä euromäärissä että saajien määrässä Pohjois-Satakunnassa, Honkajoella ja Jämijärvellä. Vastaava vertailu kaikkien Suomen kuntien osuuksista löytyy Kelan raportista tästä linkistä (siirryt toiseen palveluun).

Taulukkoa ladataan

Signe Jauhiainen sanoo, että maksujen nousun syynä näyttää olevan erityisesti korona. Hän pitää tilannetta poikkeuksellisena.

– Tällainen nousu maksujen ja saajien määrissä on hyvin poikkeuksellinen. Syynä ovat ennen kaikkea koronan aiheuttama tilanne työmarkkinoilla.

Myös Yle on uutisoinut erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrän lisääntyneen koronan aikana. Näin on ollut esimerkiksi Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa.

– Ennen koronaa näytti siltä, että työttömyystilanne oli hiljalleen parantumaan päin. Olettaa voi, että ilman koronaa tilanne olisi jatkunut saman suuntaisena, Jauhiainen sanoo.

Koronan takia menetettyjä työpaikkoja ei todennäköisesti saada nopeaan tahtiin takaisin, vaikka koronatilanne paranisi.

– Korona on vaikuttanut koko Suomen talouteen ja vaikutukset voivat olla pitkäaikaisia. Työttömyys palautuu yleensä negatiivisesta shokista viiveellä.

Työllisyystoimia jäissä koronan takia

Kuntaosuuksien nousemiseen juuri tänä vuonna ei ole vain yhtä syytä, sanoo Satakunnan te-toimiston palvelujohtaja Päivi Laine.

Syytä sille, miksi nousua on reippaasti juuri Honkajoella ja Jämijärvellä, Laine ei tiedä.

– Pienissä kunnissa luvut saattavat heilahdella nopeastikin. Tällaisissa kunnissa työpaikkaomavaraisuus ja yritysten määrä on pienempi.

Työtön työnhakija voi työllistymisen lisäksi olla erilaisten te-palveluiden piirissä. Tällaisia ovat muun muassa työkokeilu, työvoimakoulutus, työttömyysturvan alainen omaehtoinen opiskelu tai kuntouttava työtoiminta.

– Olen kuullut, että esimerkiksi kuntouttavaa työtoimintaa on jouduttu lopettamaan koronan takia. Joitain palveluita, kuten työvoimakoulutusta, on pystytty joissain tapauksissa järjestämään etänä, Laine sanoo.

Pienessä kunnassa mahdollisuudet työllistyä tai osallistua te-toimiston palveluihin ovat rajallisia. Kaikilla ei kuitenkaan ole välttämättä mahdollisuutta osallistua palveluihin toisessa kunnassa.

– Jos henkilö on ollut pitkään työttömänä, voi liikkuminen kunnasta toiseen olla taloudellisesti vaikeaa tai mahdotonta. Lisäksi on huomioitava julkisen liikenteen asettamat rajoitteet.

Kaikkia te-palveluita ei ole pystytty järjestämään koronan takia. Osa, kuten työvoimakoulutukset, on pyritty pitämään etänä. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Kunnat tekevät aktiivisesti töitä työllisyyden parantamiseksi

Satakunnan te-toimiston palvelujohtaja Päivi Laineen mukaan kuntien välillä on vaihtelua siinä, miten aktiivisesti ne tarjoavat mahdollisuuksia osallistua työllisyyttä edistäviin palveluihin.

– Vaihtelua on, mutta lähtökohtaisest kunnat haluavat auttaa ja työllistää. Esimerkiksi Pohjois-Satakunnassa on viime aikoina aktiivisesti keskusteltu siitä, mitä kunnat voisivat tehdä ja millaisia palveluita asiakkaille ensi vuonna tarjotaan, että työllisyysvalmiudet kasvavat.

Nopeita ratkaisuja työllisyystilanteen parantamiseksi ei Laineen mukaan valitettavasti ole.

– Ei ole taikasauvaa, jolla työllisyysaste saadaan jossain kunnassa yhtäkkiä nousemaan. Uskon kuitenkin, että kaikilla kunnilla on olemassa tahtotila tilanteen parantamiseen.

Laine muistuttaa myös, että työnantajien mukanaolo on äärimmäisen tärkeää.

– Ketään ei tietenkään voida velvoittaa ottamaan esimerkiksi ihmisiä työkokeiluun. Viime kädessä silti tarvitsemme työnantajia. Ilman heitä ei ole myöskään työpaikkoja.

Ratkaisu ei löydy yksin

Pohjois-Satakunnassa on viime aikoina aktivoitu työllisyysasteen parantamiseksi. Mukana on muun muassa kuntia, te-toimisto, sosiaali- ja terveydenhuolto ja oppilaitoksia.

– Työ on aina räätälöintiä yksilölle. Yhteistyöllä yritetään miettiä, miten panostetaan, että yksikön työkyky, sosiaaliset valmiudet, terveys ja osaaminen riittävät työmarkkinoille, Päivi Laine kertoo.

Monen tahon yhteistyö on tärkeää silloin, kun työttömyys on kestänyt kauan.

– Jos työttömyys pitkittyy ja taustalla on muitakin haasteita, niin ei kukaan silloin yksinään löydä ratkaisua asiakkaalle.

Miten korona on vaikuttanut sinun työllisyystilanteeseesi? Onko joitain työllisyystoimia peruttu koronan takia? Voit kertoa kokemuksistasi alla. Mikäli haluat jättää yhteystietosi mahdollista haastattelua varten, voit laittaa sähköpostia osoitteeseen jenni.joensuu@yle.fi.

Sisältöä ei voida näyttää

Ylen palveluissa voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkista evästeasetuksesi, jos haluat säätää sisältöjen näkymistä Ylen palveluissa. Tarkistamalla evästeasetuksesi voit vaikuttaa näkemääsi sisältöön sivuillamme.

Lue myös:

Lähes tuhat työtöntä hakeutunut opiskelemaan avoimeen yliopistoon Itä-Suomessa – maksuttomien kurssien tarjoaminen korona-aikana on ollut menestys

Jonot ruoka-apuun kasvussa – syynä usein koronan tuoma lomautus tai työttömyys

"Aluksi luulin, että olen huono", sanoo neljässä vuodessa 183 työhakemusta lähettänyt Jaana Saikkonen – työttömyys pitkittyy taas monilla, mutta 90-luvusta on opittu