1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronaviruksen aiheuttama sairaus

Parikymppinen nainen uskoo sairastaneensa koronan keväällä ja syksyllä: "Haluan rokotteen" – vielä ei tiedetä, kauanko rokotteen suoja kestää

Suomessakin on tapauksia, jolloin koronatartunta on tullut kahdesti. Yleensä sairastuminen tuo hyvän immuniteetin.

koronaviruksen aiheuttama sairaus
"Elli"
"Elli" ihmettelee, miksi hän sai koronatartunnan kahdesti, mutta hänen kanssaan asuvat perheenjäsenet eivät sairastuneet lainkaan."Elli"

Pääkaupunkiseudulla asuva parikymppinen nainen heräsi viime maaliskuisena aamuna kovaan päänsärkyyn.

Pian hänelle nousi korkea, yli 40 asteen kuume, joka ei laskenut edes särkylääkkeillä. Hän voi huonosti ja oksenteli, lihaksia särki ja olo oli hyvin väsynyt sekä voimaton.

Elli epäili sairastuneensa koronaan. Ellin nimi on muutettu, koska hän ei halua leimaantua sairastumisensa vuoksi.

– Tein Omaolo-testin netissä ja oireet vastasivat koronaa. Silloin maaliskuussa ei tehty yleisiä koronatestauksia, enkä päässyt testiin, kertoo Elli.

Nuori, hoikka, tupakoimaton ja perusterve nainen kärsi 40 asteen kuumeesta neljä päivää. Viikkoon hän ei pystynyt muuhun kuin makaamaan sängyssä.

– En ole koskaan aiemmin ollut niin kipeä. Ihan hirveä tauti. Sairastin yhteensä 10 päivää. Viikon jälkeen oli vielä muutaman päivän ajan lihaskipua.

Elli oli palannut muutamaa päivää ennen sairastumistaan ulkomailta opiskelemasta. Hän ei tiedä, saiko hän tartunnan jo opiskelumaassaan vai matkustaessaan sieltä Suomeen.

Myös Suomessa samassa taloudessa asuvalla äidillä oli hieman oireita ja hän pääsi koronatestiin, koska työskentelee hoitoalalla. Hänellä testitulos oli negatiivinen.

Syksyllä toinen korona

Elli lähti viime lokakuussa takaisin opiskelujen pariin ulkomaille.

Muutaman viikon jälkeen koronatilanne alkoi kuitenkin jälleen pahentua, ja hän päätti palata taas takaisin kotimaahan.

– Saavuttuani Suomeen minulla ei ollut mitään oireita, mutta minun oli mentävä koronatesteihin äitini hoitoalan työn vuoksi.

Ellin suureksi yllätykseksi testitulos oli positiivinen.

– En yhtään ajatellut, että minulla olisi taas korona, kun ei ollut edes oireita. En uskonut myöskään sairastuvani siihen näin pian uudelleen.

Koko kolmihenkinen perhe oli karanteenissa kaksi viikkoa. Äiti ja sisko eivät saaneet koronatartuntaa.

Elli on noudattanut koko korona-ajan tarkasti turvaohjeita. Hän on pessyt käsiä, pitänyt syksyn ajan maskia, noudattanut turvavälejä ja vältellyt tapaamasta ihmisiä. Hän opiskelee kotona etänä.

Hän ei pelkää sairastuvansa koronaan enää uudelleen, mutta häntä huolestuttaa, jos hän sairastuttaisi muita.

– Haluan rokotteen, kun tulee minun vuoroni. Toki rokotteen mahdolliset sivuvaikutukset vähän arveluttavat, mutta eiköhän ne siihen mennessä ole selvinneet, kun rokotukseni aika tulee.

THL:n tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 64 prosenttia suomalaisista ottaisi rokotteen, jos se tulee saataville ja sitä suositellaan. 20 prosenttia vastasi, ettei ottaisi rokotetta ja 16 prosenttia ei ollut rokotteen ottamisesta samaa eikä eri mieltä.

Taudin sairastamisesta hyvä suoja

Tämänhetkisten tietojen mukaan koronan sairastaminen antaa hyvän immuniteettisuojan.

– Suurimmalla osalla ihmisistä näyttäisi muodostuvan kattava immuniteetti infektion sairastamisen jälkeen, mutta ei kaikilla. Suomessakin on jotain tapauksia, joissa korona on tullut toistamiseen, sanoo immunologian professori Seppo Meri Helsingin yliopistosta.

Vielä ei tiedetä, miksi jotkut sairastuvat kahteen kertaan. Toistamiseen sairastuneissa on ollut sekä naisia että miehiä ja hyvin eri-ikäisiä.

– Aina on mahdollista, että jollain henkilöllä on immunovajavuus eli elimistö ei pysty muodostamaan immuniteettia. Se voi olla joko lievä tai hyvin hankala. Joillakin on saattanut myös olla käytössä puolustuskykyä lamaavia lääkkeitä, jotka saattavat estää ainakin osittain immuniteetin kehittymistä.

Sairauden tuoman immuniteetin kestoa ei vielä tiedetä tarkkaan.

– Siinä on jonkin verran yksilöllisiä piirteitä, mutta jos immuunijärjestelmä toimii normaalisti, immuniteettia kehittyy jopa vuosiksi, sanoo Meri.

THL:n ja Helsingin kaupungin viime lokakuussa valmistuneessa tutkimuksessa selvisi, että koronaviruksen vasta-aineet ja mahdollinen immuniteetti säilyivät ainakin neljä kuukautta. Nyt meneillään olevassa tutkimuksessa selvitetään seuraavaksi, miten immuniteetti säilyy 6–7 kuukauden jälkeen tartunnasta.

Kahteen kertaan sairastuneilla toinen kerta on usein ollut ensimmäistä lievempi. Toisinaan ensimmäinen tartunta on ollut oireiltaan lievä, eikä immuniteetti ole kehittynyt riittävästi. Silloin toinen tartunta on oireillut ensimmäistä vaikeammin.

– Aina näissä tapauksissa ei ole pystytty varmistamaan, että kyseessä on ollut kaksi erillistä koronaviruksen aiheuttamaa tautia. Virukset pitäisi sekvensoida ja todeta, että aiheuttajina ovat olleet eri virukset eli eri taudinaiheuttajat, Meri toteaa.

Rokotteen suojan kesto ainakin kuukausia

Toistoinfektioista on käynnissä monia eri tutkimuksia, koska ne antavat ensiarvoisen tärkeää tietoa myös rokotteen suojasta.

Parhaillaan yritetään kuumeisesti selvittää, millainen rokote saisi aikaan parhaan immuniteetin.

– Mikä rokote suojaisi sekä tartunnalta että taudilta? Tällä hetkellä näyttää, että rokotteet ja koronainfektion sairastaminen suojaavat hyvin taudilta, mutta häviääkö alttius tartunnalle ja tartuttavuus on vielä avoin kysymys, kertoo Meri.

Edelleenkään ei myös tarkkaan tiedetä, kuinka pitkään rokotteen suoja kestää.

– Se tiedetään, että suoja kestää ainakin joitakin kuukausia. Eri rokotteet voivat olla erilaisia ja koska niitä on alettu vasta antamaan, suojan kestosta ei ole vielä tarkempaa tietoa.

Ensimmäiset koronarokotteet saataneen Suomeen ennen vuodenvaihdetta. Ensimmäisenä aiotaan rokottaa terveydenhuollon ja hoivakotien henkilöstöä. Rokote annetaan kaikille halukkaille ilmaiseksi.

Tarttumisen estäminen suurin ongelma

Tehokkain keino koronan leviämisen hillitsemisessä olisi estää tartunnat.

– Emme tiedä, voiko immuniteetin saanut henkilö kuitenkin kantaa virusta ja tartuttaa sitä toisiin: syntyykö taudin sairastamisesta ja rokotteesta hengitysteiden limakalvoihin immuniteettia, Meri sanoo.

Immunologian professori Seppo Meren mukaan on salakavalaa, jos rokote suojaa taudilta, muttei estä taudin tarttumista.

– Jos rokote ei estä tartuttamista, hyvä suoja edellyttää laajaa rokotekattavuutta.

Yksi ratkaisu ongelmaan voisivat olla kehitteillä olevat nenän kautta otettavat suihke- ja sumuterokotteet.

– Tällaista rokotetta kehitetään myös Suomessa. Jos se sekä estää tarttumisen että suojaa taudilta, sitä voi jo kutsua lähes täydelliseksi rokotteeksi.

Koronaviruksessa riittää vielä paljon selvitettävää, mutta hyvä uutinen on, että kaikki koronavirukset näyttäisivät olevan samantyyppisiä eli superviruksesta ei ole tähän tietoon pelkoa.

– Ei ainakaan näillä näkymin ole todennäköistä, että tulisi merkittävästi toisenlainen koronavirus, jolta tämä aikaisemmin sairastettu tauti tai rokote ei suojaisi, Meri toteaa.

Otsikkoa muokattu 12.12. 2020 klo 10.40. Muutettu muotoon: Parikymppinen nainen uskoo sairastaneensa koronan keväällä ja syksyllä: "Haluan rokotteen" – vielä ei tiedetä, kauanko rokotteen suoja kestää. Perusteena se, että ensimmäisestä sairastumisesta ei ole testitulosta.

Lue seuraavaksi