1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Euroopan unioni

EU-maat sopivat riidan, jossa on pelissä 1 800 miljardia euroa ja Unkarin ja Puolan demokratian tulevaisuus – Lue lyhyet vastaukset kiistasta

Sopu sitoo oikeusvaltioperiaatteen EU-tukiin mutta lykkää sen soveltamista parilla vuodella.

Saksan liittokansleri Angela Merkel on ajanut kompromissia, joka on ratkaisemassa pattitilanteen. Kuva: Oliver Matthys / EPA

EU-maiden johtajat ovat kokoontuneet torstaina alkaneeseen huippukokoukseen Brysseliin. Kokouksen vaikein pala oli EU:n tulevien vuosien budjetin ja koronatukipaketin hyväksyminen.

Unkari ja Puola olivat uhanneet kaataa molemmat, koska ne eivät hyväksyneet EU-tuille asetettuja uusia ehtoja. Muut maat taas haluavat saada EU-rahat nopeasti käyttöön koronakriisin takia.

Kiistaan löytyi kuitenkin sopu Saksan ehdottaman kompromissin ansiosta huippukokouksessa torstaina.

Kerromme seuraavaksi, mistä kiistassa on kyse ja miten se ratkesi.

Lue myös: Yle seuraa huippukokouksen etenemistä tässä artikkelissa.

Mitä kiista koski?

Puola ja Unkari eivät halunneet, että EU-tuet kytketään demokratian pelisääntöjen noudattamiseen.

EU-johtajat sopivat heinäkuussa pidetyssä huippukokouksessa sekä seuraavien vuosien EU-budjetista että suuresta elvytyspaketista, jolla autetaan koronakriisin runtelemia talouksia.

Samalla sovittiin, että sekä tukien saamisen ehtona on se, että vastaanottaja noudattaa oikeusvaltioperiaatteita eli käytännössä demokratian pelisääntöjä.

Aiemmin EU-tukien jakamiselle ei ole asetettu tällaisia ehtoja.

Heinäkuinen sopu oli vasta periaatepäätös. Sen jälkeen budjetin ja tukipaketin tarkka sisältö täytyi hyväksyttää myös EU-parlamentissa ja nyt vielä uudelleen jäsenmaiden kesken.

Mitä oli pelissä?

Jos sopua ei olisi syntynyt, EU:n budjetti vuosille 20212027 sekä valtava 750 miljardin euron koronaelvytyspaketti olisivat kaatuneet.

Yhteensä budjetin ja tukipaketin koko on 1 800 miljardia euroa. Merkittävä osa summasta käytettäisiin vihreään elvytykseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Puola ja Unkari ilmoittivat marraskuussa, että ne kaatavat sekä EU:n monivuotisen budjetin että elvytyspaketin, jos vaatimusta oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta ei muuteta.

Uhkaus oli raju, sillä molemmat maat ovat saamassa miljardeja euroja elvytysrahaa. Kaikki muut EU-maat hyväksyvät oikeusvaltioperiaatteen sitomisen EU-tukiin ja kaipaavat kipeästi elvytystä.

Kuva: Olivier Hoslet / EPA

Periaatteessa tukipaketin olisi voinut kasata myös ilman Puolaa ja Unkaria, mutta kukaan ei halunnut avata hankalia neuvotteluja uudelleen.

EU:n puheenjohtajamaa Saksa etsi koko syksyn kompromissia, jonka kaikki maat voisivat hyväksyä.

Mikä on oikeusvaltioperiaate?

Periaatteen mukaan kaikissa EU-maissa pitää olla riippumaton oikeuslaitos, ja hallinnon täytyy noudattaa lakia.

Oikeusvaltioperiaate on yksi EU:n perusarvoista, jotka on määritelty sen perussopimuksessa. Jos oikeusvaltio ei toimi, myös demokratia ja kansalaisten oikeudet vaarantuvat.

Lisäksi oikeusvaltion rapautuminen altistaa maita korruptiolle. Se johtaa helposti EU:n tukirahojen haaskaamiseen.

Tähän asti oikeusvaltioperiaatteen valvonta on ollut hampaatonta, koska tukirahoja ei ole voinut jäädyttää.

Miksi Unkari ja Puola vastustivat tätä?

Unkari ja Puola voivat menettää tukia, sillä ne ovat rikkoneet oikeusvaltioperiaatetta.

EU-komissio on todennut muun muassa tuoreessa raportissaan, että molemmat maat rikkovat oikeusvaltioperiaatetta.

Esimerkiksi Unkarissa pääministeri Viktor Orbánin hallituksen ja sen lähipiirin korruptioepäilyjä ei ole tutkittu ja vapaa media on ajettu ahtaalle.

Puolassa hallitseva PiS-puolue on puolestaan vaihdattanut tuomareita itselleen sopiviksi.

Unkari ja Puola perustelivat vastustustaan sillä, että uudet säännöt rikkovat niiden itsemääräämisoikeutta. Unkari väitti myös, että kyseessä on rangaistus siitä, että se on kieltäytynyt ottamasta vastaan pakolaisia muista EU-maista.

Lue myös: "Tukahduttamisen ilmapiiri vallitsee, aktiiviset ovat jo ulkomailla" – kotimaistaan lähteneet antavat karun kuvan Unkarin ja Puolan tilanteesta

Mitä mieltä Suomi on?

Oikeusvaltioperiaate on yksi Suomen tärkeimmistä tavoitteista EU-neuvotteluissa.

Suomi ja muut nettomaksajamaat runnoivat oikeusvaltioperiaatteen mukaan EU-budjettiin ja elvytyspakettiin heinäkuun ennätyspitkäksi venyneessä huippukokouksessa.

Tämä oli yksi pääministeri Sanna Marinin (sd.) kärkitavoitteista kokouksessa.

Myös EU-parlamentin enemmistö vaati oikeusvaltioperiaatteiden kunnioittamista osana rahanjakoa. Suomalaismeppi Petri Sarvamaa (kok.). toimi europarlamentin pääneuvottelijana.

Kuva: AOP

Miten kiista ratkesi?

Kompromissina uudet säännöt astuvat voimaan vasta myöhemmin, mutta niitä ei vesitetty.

Saksan esittämässä kompromississa sääntöjä ei oteta käyttöön, jos jokin EU maa haastaa niiden laillisuuden EU-tuomioistuimessa.

Lisäksi EU-maat antavat julistuksen, jossa vakuutetaan, ettei sääntöjä ole suunnattu mitään yksittäistä maata vastaan ja että niiden tarkoitus on vain turvata EU-rahojen käyttöä. Ehtoja ei myöskään uloteta tukiin, joista on päätetty jo joskus aiemmin.

Käytännössä tämä antaa Unkarille tai Puolalle mahdollisuuden vetää ratkaisu oikeuteen ja näin viivyttää ehtojen astumista voimaan jopa parilla vuodella, uutissivusto Politico kertoo. (siirryt toiseen palveluun)

Aikataulusta on ollut myös toisenlaisia arvioita. EU-komission varapuheenjohtajan Vera Jourovan mukaan oikeusprosessi voisi olla ohi jo muutamassa kuukaudessa.

Unkari ja Puola ilmoittivat jo kokouksen aluksi, että ne hyväksyvät kompromissiesityksen. Myös Suomi ja muut tiukemmat maat hyväksyivät kompromissin torstaina.

Kuka voitti?

Puola ja Unkari voittivat aikaa, mutta pitkällä aikavälillä niiden hallitukset voivat joutua pulaan.

Puola ja Unkari ovat hehkuttaneet kompromissia voitoksi. Ne saavat nauttia täysistä EU-tuista jopa pari seuraavaa vuotta.

Tämä on tärkeää etenkin Viktor Orbánille, koska Unkarissa on parlamenttivaalit vuonna 2022.

Toisaalta myös vastapuoli on kehunut kompromissia. Esimerkiksi europarlamentaarikko Sarvamaan mukaan neuvottelutulos on voitto Europarlamentille, eurooppalaisille ja kaikille oikeusvaltion puolustajille, Demokraatti-lehti kertoo. (siirryt toiseen palveluun)

Suomen ja sen kumppanien kannalta onkin tärkeää, ettei tuelle asetettuja vaatimuksia vesitetty, vaikka niiden käyttöönotto viivästyykin. Jatkossa demokratian periaatteiden rikkomisesta voi tulla seurauksia.

Kompromissi on myös voitto Saksan liittokansleri Angela Merkelille. Hän on jälleen osoittanut pystyvänsä luotsaamaan EU:ta hankalien kriisien läpi.

10.12.2020 kello 20.30: Artikkelin alkua muokattiin vastaamaan huippukokouksessa saavutettua sopua.

11.12.2020 kello 9.20: Artikkelia muokattu kauttaaltaan vastaamaan huippukokouksessa saavutettua sopua.

Lue myös:

EU-johtajien uneton yö – Puola blokkaa sopimusta ilmastotavoitteiden kiristämisestä kokouslähteiden mukaan