1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Euroopan unioni

EU-huippukokous päätti kiristää yhteistä ilmastotavoitetta – Seuraavaksi komissio esittelee suunnitelmat toimista ensi vuonna

Hiilidioksipäästöjen hinta Euroopassa nousi heti päätöksen tultua julki. Sanna Marin: Suomi voi olla tyytyväinen huippukokouksen tuloksiin.

27 EU-maan johtajien huippukokous kesti liki vuorokauden. Kuva: EPA

EU-maat saivat yli yön kestäneissä neuvotteluissa sovituksi aiempaa kunnianhimoisemmasta ilmastotavoitteesta.

Vuoteen 2030 hiilipäästöjä leikataan ainakin 55 prosentilla verrattuna vuoden 1990 tasoon.

Päätöstä jarrutti kokouksessa ennen kaikkea Puola, mutta myös muut kivihiilestä riippuvaiset taloudet kuten Unkari, Slovakia ja Tšekki olivat poikkiteloin.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel hehkutti sopimuksen syntymistä twiitissään.

Sisältöä ei voida näyttää

Ylen palveluissa voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkista evästeasetuksesi, jos haluat säätää sisältöjen näkymistä Ylen palveluissa. Tarkistamalla evästeasetuksesi voit vaikuttaa näkemääsi sisältöön sivuillamme.

Katso sisältö Twitterissä

Päätöksen yksityiskohdat aiheuttivat erimielisyyksiä, mistä syystä keskustelu yöllä venyi. Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi kokouksen jälkeen, että Suomi voi olla tyytyväinen lopputulokseen.

– Neuvottelut kestivät, koska oli erilaisia näkemyksiä siitä, millaisella yksityiskohtaisuuden tasolla [päästövähennyksissä] tässä vaiheessa pitäisi keskustella, Marin sanoi.

Ilmastonmuutoksen torjunta on hänen mukaansa paitsi välttämätöntä, myös taloudellinen mahdollisuus.

– Meille on olennaista, että EU kulkee yhdessä kohti hiilineutraaliutta. Samalla voimme parantaa EU:n kilpailukykyä, Marin sanoi. EU:n on tarkoitus olla ilmastoneutraali vuonna 2050.

Marin sanoi jo kokouksen alla, että tavoitteeseen pitää pyrkiä päästöjä vähentämällä, päästökaupan sisällä. Päästökauppaa voi hänen mielestään myös laajentaa.

Seuraavaksi EU-komissio laatii esityksen siitä, miten energia- ja ilmastolakeja muutetaan. Tavoitteen saavuttaminen vaatii suuria investointeja esimerkiksi energiatehokkuuteen ja liikenteeseen.

Komissio alkaa valmistella muutoksia myös maankäyttöön ja metsiin liittyvään lainsäädäntöön. Suomelle olennaista tulevissa linjauksissa on se, miten esimerkiksi metsien hiilinielut otetaan huomioon uusissa päästövähennyksissä.

Ensi kesän lainsäädäntöpaketissa esitellään, miten julkista ja yksityistä rahoitusta ohjataan päästöjen vähentämiseen. Jäsenmaat kehottavat komissiota kehittelemään mallin esimerkiksi vihreille EU-joukkovelkakirjalainoille ensi kesäkuuhun mennessä.

Ympäristöjärjestöt kritisoivat

Hiilidioksipäästöjen hinta Euroopassa nousi heti aamulla korkeimmalle tasolleen 14 vuoteen, kun sopu alkoi varmistua.

EU:n päästökauppajärjestelmä luo esimerkiksi teollisuudelle taloudellisia kannustimia siirtyä pois saastuttavasta teknologiasta. Päästökaupassa saastuttavat yritykset ja laitokset ostavat päästöjään vastaan tietyn määrän päästöoikeuksia. Ne voivat myös myydä ja ostaa oikeuksia keskenään.

Päästöoikeuksien hinnan noustessa EU:lle tulee mahdollisuus kerätä rahaa uusien, vähähiilisten tuotantotapojen tukemiseen, jotka eivät ole vielä taloudellisesti kilpailukykyisiä.

Huippukokouksessa luvattiin lisätukea päästökaupan "modernisaatiorahastosta" maille, joiden siirtyminen puhtaaseen energiantuotantoon tulee kalliiksi. Komissio tekee niistä esityksen myöhemmin, suurin hyötyjä on tulevaisuudessa Puola.

Ympäristöjärjestö Greenpeace kritisoi päätöstä tuoreeltaan (siirryt toiseen palveluun). Sen mielestä päästötavoite ei ole riittävä. Järjestö pitää huonona muun muassa sitä, että energiamuodoista kaasua aiotaan tukea.

Myös Maan Ystävät Eurooppa (siirryt toiseen palveluun) arvosteli sopimusta kunnianhimottomaksi.

Lue myös:

EU-johtajien uneton yö – Puola blokkaa sopimusta ilmastotavoitteiden kiristämisestä kokouslähteiden mukaan

EU-maat sopivat riidan, jossa on pelissä 1 800 miljardia euroa ja Unkarin ja Puolan demokratian tulevaisuus – Lue lyhyet vastaukset kiistasta