1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. etäopetus

Tuore selvitys antaa synkän kuvan etäkoulusta: riittävä tuki puuttui, opiskelu kuormitti ja jakoi oppilaat kahteen kastiin

Laajan selvityksen mukaan etäopinnoista kärsivät keväällä eniten ne oppilaat, joilla oli jo valmiiksi vaikeuksia oppimisessa.

etäopetus
Lapsi käy etäkoulua tietokoneen avulla.
Keväällä oppilaat siirtyivät etäkouluun kahdeksi kuukaudeksi. Kysyimme nuorten keskustelupalstalta, miten opiskelu sujui ja mitä voidaan tehdä toisella tavalla, jos etäkouluun joudutaan uudelleen. Kuvituskuva. Petteri Juuti / Yle

– Olisin toivonut enemmän tukea opettajilta tehtäviin. Se lisäsi ahdistusta, kun oli niin paljon enemmän tehtäviä kuin normaalisti olisi.

– Tehtäviä oli todella paljon ja enkä suuremmin saanut apua niihin. Välillä tuntui, että minulta odotetaan liikoja.

Näin kaksi nuorta kertoi Ylelle etäkoulukokemuksistaan Turvasatama-keskustelupalvelussa. Turvasatama on erityisesti lastensuojelun asiakkaille ja heidän sisaruksilleen suunnattu keskustelufoorumi, jolla on tällä hetkellä reilut 300 käyttäjää.

Palvelussa keskustellaan nimettömästi, mutta olemme ottaneet yhteyttä kuuteen keskustelijaan, joiden vastauksia käytetään tässä jutussa, ja varmistaneet heidän nimensä.

Etäkoululaiset eivät saaneet riittävästi tukea

Turvasatama-palvelussa kaksi ensimmäistä vastaajaa kokee jääneensä etäkoulussa ilman riittävää tukea. Tuoreen kouluselvityksen mukaan he eivät ole mielipiteineen yksin.

– Eniten epäkohtia ja kehitettävää oli oppimisen tuessa, kertoo kehittämispalveluiden johtaja Hannele Seppälä Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksesta (Karvi).

Karvi selvitti lähes 1 800 peruskoululaisen, yli 800 lukiolaisen, yli 6 400 ammatillisen oppilaitoksen opiskelijan ja yhteensä 2 800 koulun henkilökunnan edustajan kokemuksia etäopetuksesta.

– Meidän pitäisi varmistaa, että oppilailla olisi mahdollisimman matala kynnys pyytää apua ja kaikki tietävät, mistä sitä saa.

Turvasataman keskustelijat kertovat kyllä pyytäneensä apua opettajilta. Ongelma oli, että sitä ei aina ollut helppoa saada ja ymmärtää.

Tehtävien tekeminen itsenäisesti oli vaikeaa, ja yhdeltä keskustelijoista siihen kului yli kahdeksan tuntia päivässä.

– Opettajat olisivat voineet olla läsnä silloin, kun lukujärjestyksen mukaan olisi ollut tunti.

– Pyysin kyllä apua, mutta vastaus oli aika helposti, että kyllä sinä osaat, kun vaan luet tehtävänannon hyvin läpi.

Myös Karvin kyselyyn vastanneet opettajat jakavat huolen palautteen antamisen vaikeudesta.

Yli puolet peruskoulun ja lukion opettajista koki, että heillä on ollut suuria vaikeuksia antaa palautetta tai suunnitella tunteja. Moni myös kertoi vuorovaikutuksen ja yhteydenpidon aiheuttaneen haasteita.

Grafiikka kyselystä millaista oli opettajan työ, palautteen ja arvosanan antaminen sekä tuntien suunnittelu poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen aikana.

– Mielenkiintoinen tulos oli, että oppilaat saivat huoltajilta yhtä paljon tukea kuin opettajilta. Sen jälkeen tulivat kaverit ja netti. Tasa-arvoisen oppimisen näkökulmasta oppilaat eivät saisi liikaa nojata huoltajien tukeen, koska huoltajien tilanteet ovat erilaisia, toteaa Hannele Seppälä.

Motivaatio laski ja kuormitus lisääntyi

Turvasatamassa mukaan on liittynyt kourallinen uusia keskustelijoita. Tuen puutteen lisäksi moni kertoo yksinäisyydestä.

– Raastaa mielialaa, kun joutuu yksin olemaan muutenkin vapaa-ajalla ja kun joudut vielä joka tunti olemaan niin sanotusti yksin, niin kyllähän se hajottaa. Kyllä se yksinäisyys vei intoa opiskella ja jaksaminenkin meni huonompaan suuntaan.

– Toisinaan tykkäsin olla etänä, kun sain nukkua pidempään. Minun ei tarvinnut ahdistua koulussa ihmisistä ja sain tehtäviin omaa rauhaa.

Keskittyminen kotona voi olla vaikeaa, nuoret kertovat. Osa on saanut apua rutiineista.

– [Tehtävissä alkuun pääseminen] on vaatinut itseltä todella paljon. Rutiinit on auttanut siinä, niin se on helpottanut aloittamista. Esim. menen nukkumaan ja herään samaan aikaan ja pidän taukoja opiskelussa, kertoo yksi keskustelija.

Myös Karvin selvityksessä valtaosa lukiolaisista ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista koki opiskelun kuormittavammaksi kuin normaalioloissa. Lähes puolet lukiolaisista myös koki motivaationsa huonoksi.

Grafiikka kyselystä kuinka paljon etäopetuksen aikana oli ongelmia yhteydenpidossa oppilaisiin ja opiskelijoihin.

Etäkoulu jakoi oppilaat kahteen ryhmään

Eräs keskustelija kertoo, että aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADHD tekee etäopiskelusta erityisen haastavaa.

– Välillä olisi kyllä tarvinnut opettajan niskaan hengittämään, että saisi tehtyä.

Etäkoulussa voi olla vaikeaa vastustaa houkutusta esimerkiksi pelaamiseen.

– Oikeestaan koulu tai opettajat eivät voi auttaa, jos minulta kysytään. Koska opettajat ei voi mitenkään sanoa, että "me tehdään nämä sitten koulun jälkeen", kun oppilas voi vaan sulkea koneen.

Karvin selvityksen mukaan etäkoulu on kasvattanut oppijoiden välisiä eroja.

Ammatillisen puolen opettajista jopa 70 prosenttia arvioi, että erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden yhdenvertaisuus on vaarantunut etäkoulussa.

Grafiikka kyselystä missä määrin poikkeusolojen aikana on ollut haasteita ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisen kannalta.

Karvin arviointiasiantuntija Niina Rumpu on käynyt läpi peruskoululaisten ja lukiolaisten avovastauksia. Hän kertoo, että niillä, joilla on jo valmiiksi oppimisvaikeuksia tai vähemmän tukea kotoa, on ollut entistä enemmän vaikeuksia koronan aikana.

– Etäkoulu on jakanut opiskelijat entistä selvemmin kahteen ryhmään. Toisille se oli helppoa ja toisille vaikeaa.

Turvasatamassa keskustelu etenee siihen, millaista etäopiskelua olisi helpompi seurata, jos opiskelijoilla on keskittymisvaikeuksia.

– Voisi lyhentää tunteja ja pidentää taukoja. Ei kukaan jaksa keskittyä ja tuijottaa ruutua, jos ei ole kiinnostava aihe.

– Esimerkiksi maantietoa voisi kokeilla sellaisella matkailupelillä, jossa edetään maittain ja opetellaan samalla kulttuuritietoa.

Myös Karvin Hannele Seppälän mukaan teknologiaa voisi hyödyntää nykyistä monipuolisemmin, jos etäkouluun taas pian joudutaan.

– Sovellusten vuorovaikutteisuutta voisi lisätä sekä opettajan että muiden oppilaiden kanssa.

– Jatkossa pitää miettiä, miten voimme erityisesti tukea niitä oppilaita, joiden on vaikea ryhtyä toimeen tai pärjätä itsenäisesti. Samalla voisi kehittää seurantaa, että miten tunnistamme ne, jotka tukea tarvitsevat.

Aiheesta voi keskustella 15. joulukuuta kello 23 saakka.

Lisää aiheesta:

Näin koronan leviäminen lamauttaa kouluja: jopa puolet henkilökunnasta voi olla karanteenissa ja sijaisia on vaikea saada

Nuoret kertovat, miten koronavirus muutti parissa päivässä asenteita opiskelua ja opettajia kohtaan: "Tuskin valitusta kouluista tulee enää"

Peruskoulun pitäisi taata samat lähtökohdat köyhien ja varakkaiden lapsille, mutta repikö korona tasa-arvon kappaleiksi?

Lue seuraavaksi