1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sairaanhoitajat

Nuori sairaanhoitaja uupui, mutta palasi sairaalaan muuttuneena ihmisenä keskelle koronaepidemiaa: "Olkaa kiitollisia, kun olen täällä töissä"

Tehyn mukaan koko hoitoala on kriisissä. Laakson sairaalassa työhyvinvointia parannetaan pienillä asioilla.

sairaanhoitajat
Pukkaako stressi päälle? Katso neljä vinkkiä rentoutumiseen
Pukkaako stressi päälle? Katso neljä vinkkiä rentoutumiseen

Raakel Pirinen, 31, kävelee raittiissa ilmassa Helsingin Keskuspuiston metsässä ja yrittää rentoutua hektisen työpäivän jälkeen.

Hän työskentelee Laakson sairaalassa sairaanhoitajana traumakuntoutusosastolla, jossa hoidetaan muun muassa onnettomuuksissa loukkaantuneita potilaita.

Pirinen tiesi jo 13-vuotiaana, että hän haluaa hoitoalalle pystyäkseen auttamaan muita. Se on kutsumusammatti. Hän opiskeli ensin lähihoitajaksi ja myöhemmin vielä sairaanhoitajaksi.

Vuosien varrella hoitoalan hohto alkoi kuitenkin karista.

Pirinen on nähnyt eri työpaikoillaan, miten monet työkaverit ovat uupuneet raskaissa vuoroissa. Taukoja on niin vähän, että vessaan ei meinaa ehtiä, ja omista perustarpeista huolehtiminen on vaikeaa. Johtaminen on tuntunut autoritääriseltä.

Lopulta kutsumusammatti uuvutti myös hänet itsensä.

– Olin tosi pettynyt ja vihainen koko alalle. Tuntui, että olen antanut kaikkeni, mutta kiitosta ei saa.

Korona söi oman hyvinvointialan yrityksen

Pari vuotta sitten Pirinen jätti sairaanhoitajan työnsä ja ryhtyi hyvinvointialan yrittäjäksi. Hän oli jo aiemmin opiskellut yin-joogaohjaajaksi sekä rentoutusvalmentajaksi. Pirinen lähti kokeilemaan siipiään näissä ammateissa.

Korona kuitenkin vei markkinat ja yritys hakeutui konkurssiin viime kesänä. Sairaanhoitoalalle oli helppo palata, koska hoitajista on pulaa.

Pirisen motivaatio työhön on edelleen sama kuin ennen eli halu auttaa muita, mutta hän palasi sairaanhoitajaksi muuttuneena ihmisenä.

– Aiemmin ajattelin, että kiitos, kun saan olla täällä töissä. Nyt ajattelen, että olkaa kiitollisia, kun olen täällä töissä.

Raakel Pirinen rentoutuu luonnossa.
Metsä on tärkeä paikka Raakel Piriselle.Kristiina Lehto / Yle

Pidetään huolta itsestä ja toisista

Nykyisessä työpaikassa Laakson sairaalan traumakuntoutusosastolla asiat ovatkin Pirisen näkökulmasta sujuneet paremmin verrattuna hänen aiempiin kokemuksiinsa hoitoalalla.

Omalla osastolla kommunikointi toimii hyvin työntekijöiden ja esihenkilöiden välillä molempiin suuntiin.

– Juttelemme avoimesti kaikista osaston haasteista ja siitä, mitä työhyvinvoinnissa voisi kehittää.

Hän näkee myös pientä muutosta hoitoalalle tyypillisessä hierarkiassa.

– Meillä on tosi joustavaa. Toivoisin, että yhä useammissa työpaikoissa herättäisiin siihen, että autoritäärisen johtamisen ajat ovat ohi. Tarvitaan vastavuoroisuutta ja molemminpuolista kunnioitusta.

Työkaverit muistuttavat toisiaan huolehtimaan perustarpeista, mikä saattaa unohtua kiireisessä työrytmissä.

– Kannustetaan kaveria syömään, juomaan ja pitämään itsestään huolta. Kaikki lähtee siitä, että yksilötasolla huolehditaan omasta hyvinvoinnista, mutta myös työyhteisön on katsottava itseään peiliin ja tehtävä töitä sen eteen, että jokaisella on turvallinen ja hyvä olla.

Korona koskettaa kaikkia hoitajia

Koronaepidemia on aiheuttanut turvattomuutta ja pelkoa koko hoitoalalla sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn mukaan.

Järjestö julkaisi lokakuussa erikoissairaanhoidossa työskenteleville tehdyn kyselyn (siirryt toiseen palveluun), johon vastasi noin kolme tuhatta jäsentä. Vastaajista 42 prosenttia kertoi pelkäävänsä oman tai läheistensä turvallisuuden vuoksi. 65 prosenttia vastaajista koki työturvallisuuden vaarantuneen.

Pirinen palasi yrittäjyyden jälkeen sairaanhoitajan työhön juuri koronaepidemian ensimmäisen aallon aikaan.

Hänen osastollaan ei hoideta koronapotilaita, mutta osa hänen työkavereistaan joutui keväällä karanteeniin altistuksen vuoksi. Jotkut myös sairastuivat.

– Nyt mennään toista aaltoa läpi. Kyllä sen huomaa, että ihmiset alkavat olemaan väsyneitä. Alitajunnassa kytee pelko siitä, että minä päivänä tahansa voi joutua karanteeniin tai korona voi iskeä itseen. Se tuo lisästressiä.

Omaa osastonhoitajaansa Pirinen kiittää siitä, että työntekijät saivat keväällä psykologin ohjaaman purkukeskustelun koronan aiheuttamasta tilanteesta. Näin ei ole toimittu kaikilla hoitoalan työpaikoilla.

– Meillä on psykologisesti turvallista, ja meillä saa kertoa murheet ja surut. Myös esihenkilö luo samaa henkeä.

Pirisen mukaan henkilöstölle harkitaan ensi kevääksi myös lyhytkestoista EMDR-terapiaa, jonka avulla voi työstää vaikeita muistoja ja kokemuksia.

Kymmenen minuutin värinätorkut sallitaan

Pirinen on työpaikkansa yhteistoimintavastaava ja pyrkii myös itse edistämään työyhteisön hyvinvointia.

Hyvinvointiyrittäjänä saatu kokemus auttaa häntä tässä roolissa. Hän on tuonut uuden teknisen välineen henkilöstön rentoutukseen.

Vaikka sairaanhoitajat ovat tunnollisia, he rohkaisevat toisiaan ottamaan kymmenen minuutin tauon ja menemään makaamaan patjalle, joka antaa koko keholle matalataajuista värähtelyä.

Laakson sairaala ei ole ostanut rentoutuslaitetta vaan se on määräaikaisessa kokeilukäytössä Pirisen osastolla hänen omasta aloitteestaan.

Kyseessä ei ole viranomaisten hyväksymä lääkelaite, mutta Pirinen kokee sen toimivaksi nopeaan rentoutumiseen työpäivän keskellä.

– Jos on lihasjumeja, niin monesti rentoutushetken jälkeen ne ovat vähän sulaneet. On kevyempi ja helpompi olla, ja rauhallisempi mieli.

Raakel Pirinen testaa Neurosonicin patjaa.
Pirinen levähtää värähtelevällä patjalla. Suomalaisen Neurosonic Oy:n kehittämää rentoutusmenetelmää on myyty sairaaloihin Britanniassa, Hollannissa ja Suomessa.Kristiina Lehto / Yle

Hoitajapula vaivaa varsinkin pääkaupunkiseutua

Värinätorkut tuovat hetkellisen helpotuksen hoitajien työpäivään, mutta isossa kuvassa koko hoitoala on kriisissä Pirisen mielestä.

– Suuret ikäluokat jäävät kohta eläkkeelle. Samalla monet hoitajat uupuvat ja vaihtavat alaa, eikä se ole ihme.

Ammattijärjestö Tehyssä on huomattu sama asia.

– Ala oli kriisissä jo ennen koronaa, koska hoitajat olivat uupuneita. Sitten tulee vielä globaali pandemia päälle, ja sekin pitää hoitaa. Korona on tehnyt vakavaa tuhoa ja jättää ammattilaisiin jälkensä, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Hänen mukaansa etenkin pääkaupunkiseutu kärsii hoitajapulasta, koska asumiskustannukset ovat korkeat palkkatasoon nähden.

– Paljon hoitajia lähtee työn perässä muualle, koska muualla palkasta jää käteen enemmän.

Vaikka kutsumus ja auttamishalu on kova, nuoren polven hoitaja ei enää ajattele, että hänen pitäisi uhrata itsensä toisten hyväksi hinnalla millä hyvänsä.

– Ihan ensimmäisenä voitaisiin niin yksilöinä kuin yhteisönä heittää hiiteen se historian havina, että hoitajan pitäisi tehdä sydän verellä ja kaikkensa antaneena tätä työtä. Se on jo mennyttä aikaa, eikä toimi enää, Pirinen sanoo.

Raakel Pirinen
Raakel Pirinen harkitsee pitävänsä myös joogatunteja töissä, koska niitä on toivottu.Kristiina Lehto / Yle

Naisvaltaista hoitoalaa halpuutetaan korostamalla kutsumusta ja hoivaviettiä – nuorten vastaisku voi ratkaista koko alan tulevaisuuden

Lähes puolet hoitajista pelkää koronan aiheuttamia terveysriskejä – Tehyn puheenjohtaja: “Kertakäyttösadetakki ei lisää turvallisuuden tunnetta”

Lue seuraavaksi