Tuukka Tervosen kolumni: Cyberpunkin maailma on jo täällä, mutta missä ovat käsiteräni?

Cyberpunk 2077-peli teki tyylilajistaan taas kuumaa kamaa. Se on myös kuin peiliin katsoisi, pohtii Tuukka Tervonen.

Kuva: Niko Mannonen / Yle

Tyylinä kyberpunk oli syntyessään tulevaisuuteen sijoittuva uhkakuva, mutta tulevaisuus on jo täällä ja se on aika lailla justiinsa niin kuin ennustettiinkin.

Oikeasti kyberpunkin kovassa ytimessä on dystopia, missä jättimäiset teknologiasuuryritykset tekevät mitä lystäävät ja kyberrikollisuus on arkipäivää.

Tyylilajina kyberpunkin ulkoisia tuntomerkkejä on klassiset kolme: neonvärinen, yleensä pinkki irokeesi, pleksilasit ja robottikäsiin piilotetut terät vihollisten viipalointia varten. Kuten lihaa leikkaavista teristä voi päätellä, moni kyberpunk-tuote on melkoista action-mähinää.

Toiminta on kuitenkin vain ulkokultaa. Oikeasti kyberpunkin kovassa ytimessä on dystopia, missä jättimäiset teknologiasuuryritykset tekevät mitä lystäävät, kansallisvaltiot ovat syöksykierteessä, luonto on saastunut, yhteiskuntajärjestys on osin romahtanut ja kyberrikollisuus on paitsi arkipäivää, myös elinehto joillekin.

Se on ollut viime vuosien teema maailmalla. Emme vain pidä sitä kyberpunkkina, koska futuristiset kyberraajat ja neonkitsch puuttuvat.

Ammoisessa Cyberpunk-roolipelissä määriteltiin neljä tyylilajin pääsääntöä:

1. Tyyli ennen sisältöä

2. asenne on kaikki kaikessa

3. vie kaikki aina äärirajoille ja

4. riko sääntöjä.

Vuoden kyberpunkein pelaaja onkin ehkä taiteen sääntöjä noudattava ja brändistään tarkka (2.) teknologiajätti Apple, joka BLM-pisteitä kerätäkseen ilmoitti poistavansa (siirryt toiseen palveluun) koodistaan ikävältä kalskahtavat sanat (1.) kuten master, slave ja blacklist. Samaan aikaan Apple kävi kuitenkin oikeussotaan vesittääkseen (siirryt toiseen palveluun) (3. ja 4.) lakiesityksen Yhdysvalloissa joka olisi rankaissut firmoja Kiinan uiguurien orjatyövoiman käytöstä.

Samalla teknologiajätti Huawei testaili tekoälyä, joka voisi tunnistaa kännykkäkamerasta uiguureja (siirryt toiseen palveluun) ja välittää tiedot heitä sortavalle Kiinan valtiolle.

Moni cyberpunk-seikkailu sijoittuu Yhdysvaltoihin. Maa on yleensä fiktiossa hajonnut ja kadut ovat todella levottomia, lainvalvonta julmaa ja kansa epätoivoista.

Kahden puolueen riita näyttääkin nyt vieneen maan halkeamispisteeseen, 26 miljoonaa ihmistä näkee nälkää (siirryt toiseen palveluun) maailman rikkaimmassa maassa, kesän mielenosoitusten liepeillä oli huomattavia levottomuuksia, poliisi äityi varsin väkivaltaiseksi ja murhien ja väkivallan määrä on muutenkin nousussa (siirryt toiseen palveluun).

Samalla kun tämä kaikki on tapahtunut, vaarallisesta työympäristöstä ja sairaasta (siirryt toiseen palveluun)teknologisesta valvontakulttuuristaan tunnettu suuryritys Amazon on tuplannut osakkeensa arvon. Kyberpunkkia!

Teknologiajätit ovat muutenkin heittäytyneet ihan avoimesti kyberpunk-maailman kannattajiksi. Paypalin ja yksityisen vakoilufi- anteeksi datakäsittelyfirma Palantirin perustaja Peter Thiel kuvailee esimerkiksi demokratiaa ja vapautta (siirryt toiseen palveluun) toisilleen epäsopiviksi. Elon Musk taas aikoo laatia Marsissa omat lakinsa, jos sinne joskus pääsee

Viesti on selvä: valta pois kansallisvaltioilta ja suuryrityksille.

Silläkin saralla menee hyvin: Vaikka Facebook painiikin parhaillaan Yhdysvalloissa oikeudessa monopoliasemastaan, sillä on taito selvitä suhteellisen pienin seurauksin lakijutuista. Viime vuonna firma sai viiden miljardin dollarin sakot käyttäjien tietojen varomattomasta kohtelusta. Kuulosta isolta, mutta samana vuonna firma teki 55 miljardia tulosta. Pieni hinta maksettavaksi vallasta ja mainosmarkkinoista joilla vaikutetaan kaikkeen, ostopäätöksistä demokraattisiin kansanäänestyksiin.

Kyberpunkkia on myös suurvaltojen harrastama asevoimien ulkoistaminen. Parhaimmillaan puolet (siirryt toiseen palveluun) Yhdysvaltojen joukoista Irakissa oli yksityisarmeijoiden yksityissotilaita, yleensä myös tottakai huonosti palkattuja kehitysmaiden kansalaisia. Välissä suunniteltiin jopa koko Afghanistanin sodan yksityistämistä (siirryt toiseen palveluun).

Suomessakin päästiin vahvasti kyberpunkin makuun 2020: Vastaamon tietomurto ja sitä seurannut kiristys olisi voinut olla suoraan mistä tahansa kyberpunk-kirjasta tai pelistä. Datamurrot ovat tyylilajissa arkipäivää, ja niitä on nyt nähty. Vasta viime viikolla (siirryt toiseen palveluun) iskettiin Euroopan lääkeviraston ja koronarokotefirmojen tietoihin. Suuryritykset eivät Suomea ehkä hallitse, mutta meilläkin voivat kaivosyhtiön lobbarit sanella löperöt kaivoslait (siirryt toiseen palveluun) tuosta noin vain.

Ei ole sattumaa, että kyberpunk on jo täällä. Tyylilaji oli alun alkaenkin synkeää kuvitelmaa siitä, millaiseksi 1980-luvulla alkanut Ronald Reaganin ja Margaret Thatcherin aloittama uusliberaali politiikka saattaa maailman suistaa. Sillä uralla on pitkälti pysytty.

Elämmekin mälsimmässä mahdollisessa kyberpunk-maailmassa: käsiterät puuttuvat, mutta muuten kaikki meni jotakuin kuten pelättiin.

Kirjoittaja on (lomautettu) Jyväskylän Ylioppilaslehti Jylkkärin päätoimittaja, joka on tähän mennessä viettänyt kauemmin Cyberpunk 2077-pelin hahmoeditorissa kuin itse pelissä.

Kolumnista voi keskustella 17.12. klo 23.00 saakka.

Lue myös: