1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronapandemia

Näin korona livahtaa hoivakoteihin: Uudet asukkaat tuovat, muistisairaat levittävät – “Hirvittävä huoli, että teenhän kaiken mahdollisen”, kuvaa hoitaja

Tarkat ohjeet auttavat hoitajia jaksamaan, kun korona iskee osastolle.

koronapandemia
Päivi Syvänperä.
Koronan uhka huolestuttaa hoivakotien hoitajia, mutta samalla luottamus omaan ammattitaitoon on kasvanut, sanoo osastonhoitaja Päivi Syvänperä.Jaana Polamo / Yle

Koronan uhka lisää palvelukotien hoitajien kuormitusta, pelkoa ja huolta riskiryhmiin kuuluvien asukkaiden hyvinvoinnista. Näin kuvaa jyväskyläläinen hoitaja Päivi Syvänperä.

– On hirvittävä huoli, että teenhän minä kaiken mahdollisen, että asukkaille ei käy huonosti. Henkinen paine on suurin kuorma.

Fyysinen työ sen sijaan sujuu entiseen malliin ja hoitajat ovat Syvänperän mukaan tottuneet jo maskien käyttöön.

Syvänperä on toiminut osastonhoitajana Jyväskylän Keljon pitkäaikaishoidon osastolla elokuusta alkaen. Sitä ennen hän ehti kokea koronan uhan käytännön hoitajan työssä.

Uudet potilaat tuoneet koronan hoivakoteihin

Korona on viime aikoina livahtanut hoivakoteihin riskiryhmien keskuuteen uusien potilaiden mukana.

Näin kävi muun muassa Pieksämäellä, jossa Matti ja Liisa -kodin uudella asukkaalla todettiin koronatartunta keskiviikkoiltana. Hän siirtyi uuteen kotiin joulukuun alussa Valona-palvelutalosta, jossa on sittemmin todettu useita koronatartuntoja. Valonan tartunnat eivät olleet tiedossa, kun henkilö vaihtoi asuinpaikkaansa.

Koronavirus päätyi ikäihmisten palveluyksikköön uuden asukkaan mukana myös Keski-Suomessa, kun ikäihminen siirtyi Jyväskylän Kyllön kaupunginsairaalasta Uuraisille palvelukeskus Kuukankotiin marraskuun loppupuolella. Tuolloin hän oli oireeton ja ehti saada huonekaverinkin.

Pian uudella asukkaalla todettiin koronatartunta, ja virus lähti leviämään palvelukeskuksessa.

"Tämä on taistelua koronan nuolisadetta vastaan. Kilvet nostetaan ylös, mutta aina jää joku aukko, josta nuoli voi pujahtaa ja osua vanhukseen."

Ilkka Käsmä, Jyväskylän kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri

Uusi asukas oli saanut tartuntansa kaupunginsairaalan osastolta, jossa paljastui laaja koronaketju. Sekin oli saanut alkunsa toisesta potilaasta. Ikäihmisen siirtyessä Uuraisille kaupunginsairaalan osastolla ei vielä tiedetty tartunnoista.

– Olen itsekin sinisilmäisesti tuijottanut aina sitä, että tartunnan lähde on henkilökunta tai vieraat, mutta kyllä potilaatkin tautia siirtävät, myöntää Jyväskylän kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri Ilkka Käsmä.

Myös Helsingissä tiedetään koronaviruksen levinneen ikäihmisten palveluyksiköihin uusien asukkaiden mukana.

Iäkkäät, palvelutalokuntoiset ihmiset ovat sairaita, ja heillä on lukuisia erilaisia oireita jatkuvasti. Koronavirusoireet jäävät helposti huomaamatta, Ilkka Käsmä toteaa.

Uusia asukkaita ei testata, jos oireita ei ole

Palvelutaloihin siirtyviä uusia asukkaita ei testata koronan varalta, ellei heillä epäillä tartuntaa. Käsmän mielestä oireettomien testaaminen ei ratkaisisi ongelmaa.

– Ei ole järkeä testata heitä, koska se ei kertoisi mitään. Tulosta odotellaan kahdesta kolmeen päivää, ja henkilö voi saada tartunnan sillä aikaa, Käsmä toteaa.

Pieksämäen kunnan vt. ylilääkäri Aino Rubini sanoo, että testitulosten viipyminen vaikeuttaa jo nyt koronaketjujen jäljitystä. Kasvava testausmäärä sotkisi työtä entisestään.

Pieksämäen vt. johtava ylilääkäri Aino Rubini.
Ylilääkäri Aino Rubinin mukaan jäljitystyö helpttuisi, jos testitulokset saataisiin nykyistä nopeammin.Esa Huuhko / Yle

Helsingissä ikäihmisten palveluyksiköissä uudet tulijat ovat aina 14 vuorokautta karanteenin omaisissa olosuhteissa, vaikka heillä ei olisi oireita. Muiden asukkaiden kohtaamista vältetään ja uudet asukkaat ruokailevat omissa huoneissaan. He voivat kuitenkin ulkoilla ja tavata läheisiään. Heitä hoidetaan tuolloin suojavarusteisiin pukeutuneena.

Myös Jyväskylässä hoivakotien uusia asukkaita pidetään karanteenin omaisissa olosuhteissa.

– Näkemyksemme mukaan emme voi asettaa karanteeniin oireettomia henkilöitä. Tämä on vaikea kysymys, koska liikkuminen on periaatteessa ihmisen perusoikeus, Ilkka Käsmä sanoo.

Esimerkiksi Uuraisten tapauksessa korona päätyi palvelukotiin muistisairaan ja paljon liikkuvan henkilön mukana. Käsmän mukaan tauti pääsi sen vuoksi leviämään palvelukodissa.

Hoivakotien koronaepidemiat esiintyvätkin usein muistisairaiden ryhmäkodeissa, kertoo Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palvelualueen johtaja Maritta Haavisto.

– Muistisairaat asukkaat liikkuvat ja koskettelevat asioita eivätkä tietenkään ymmärrä, että tauti voi levitä silloin. He tarvitsevat todella paljon ohjausta, että pystyvät noudattamaan turvatoimia.

Työvuoroja uusiksi ja työpäivät venyivät

Korona iski myös Jyväskylän Keljon pitkäaikaishoidon osastolle muutama viikko sitten. Tauti vaati osastolla yhden kuolonuhrin.

Tuolloin osaston yksi siipi rajattiin koronapotilaiden hoitoon. Työvuorot menivät uusiksi, jotta vain osa hoitajista työskenteli tartunnan saaneiden parissa. Työpäivät venyivät.

Päivi Syvänperä seisoo Keljon Vanhainkodin edustalla.
Kun korona pääsi Keljon osastolle, hoitajilla oli rankkaa.Jaana Polamo / Yle

Hoitajien piti pukeutua suojavarusteisiin ennen koronapotilaiden luo menoa, mikä vei aikaa. He harjoittelivat suojavarusteiden käyttöä yhdessä joka aamu.

Hoitajat pitivät myös tiiviisti yhteyttä omaisiin, joita huolestutti, kuinka heidän läheisilleen käy.

– Se oli monille hoitajille hyvin työteliästä ja raskastakin aikaa. Toisaalta näimme, että homma toimii ja meillä on tarkat ohjeet miten toimia, jotta asukkailla on mahdollisimman turvallista olla, osastonhoitaja Päivi Syvänperä kuvaa.

Henkistä painetta helpotti muun muassa potilaan oven vierestä löytyvä kirjallinen ohje ja valmiiksi koottu hoitotarvikekärry.

– Ei tarvitse epäröidä sillä hetkellä eikä jälkikäteen, että teinkö niin kuin kuuluu tehdä, Syvänperä sanoo.

“Suojausta on hankala parantaa”

Pieksämäkeläiseen Valona-palvelutaloon korona päätyi todennäköisesti työntekijän välityksellä. Tartuntoja on todettu useilla hoitajilla.

Virus levisi henkilökunnan keskuudessa ruoka- ja kahvitauoilla. Vaikka töissä muuten pidetään kasvomaskia, ruokailun ajaksi se luonnollisesti otetaan pois.

– Kyse ei ole yhden ihmisen virheestä tai yhdestä asiasta, vaan taustalla on ikävien asioiden yhteenkertymä, sanoo ylilääkäri Aino Rubini.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ohjeistaa hoivakoteja kouluttamaan hoitohenkilökuntaansa tunnistamaan koronan oireita ja käyttämään suojavarusteita oikein. Näin onkin toimittu kaikissa kolmessa kaupungissa.

Esimerkiksi Helsingissä on tehty videoita ja mallinnuksia suojainten pukemisesta ja oikeasta käytöstä. Sitä on harjoiteltu myös käytännössä.

Ilkka Käsmä
Valitettavasti emme saa rakennettua kuplaa, jossa asukkaat olisivat täysin turvassa, sanoo Jyväskylän kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri Ilkka Käsmä.Simo Pitkänen / Yle

Muuten koronaa torjutaan hoivakodeissa tutuin keinoin: nenä-suu-suuojaimin, käsienpesulla, siivouksella ja turvaväleillä. Lisäksi työntekijät jäävät kotiin, jos heillä on vähänkään koronaan viittaavia oireita.

– Suojausta on tästä hankala parantaa. Mielestäni olemme onnistuneet hyvin ehkäisemään tartuntoja hoivakodeissa. Tämä on taistelua koronan nuolisadetta vastaan. Kilvet nostetaan ylös, mutta aina jää joku aukko, josta nuoli voi pujahtaa ja osua vanhukseen. Valitettavasti emme saa rakennettua kuplaa, jossa asukkaat olisivat täysin turvassa, toteaa Ilkka Käsmä Jyväskylästä.

Tärkeintä välttää lähikontakteja vieraillessa

Koronavirus pääsee palvelukoteihin myös vierailijoiden mukana. Sen vuoksi vierailuja rajoitetaan, eikä paikalle saa tulla flunssaoireisena.

Aivan kokonaan ovia ei voi laittaa säppiin.

– Emme voi asettaa totaalista vierailukieltoa. Palvelutalo on käytännössä asukkaiden koti, emmekä voi päättää, että ihmisen kodissa ei saisi kukaan vierailla, Ilkka Käsmä selventää.

Ulkokuva Valona Vanhuspalveluisen rakennuksesta Pieksämäellä.
Pieksämäellä Valona-palvelutalon asukkaista suurin osa on karanteenissa ja tartunnan saaneet eristyksissä.Esa Huuhko / Yle

Tilanne on toinen, jos yksikössä edes epäillään koronatartuntaa. Silloin paikan saa laittaa karanteeniin. Jyväskylässä palvelukotien karanteenit ovat Käsmän mukaan jokaviikkoisia.

– Säännöstelyä tulee väkisinkin, vaikka laki sanoo, että ei pitäisi tulla. Laitoksessa asuvan vanhuksen luona käynti ei valitettavasti voi olla täysin vapaata tällaisessa tilanteessa.

Ohjeet vieraille ovat tuttuja: Flunssaoireisena ei tulla. Paikan päällä pidetään välimatkaa, pestään käsiä ja käytetään maskeja. Muiden kuin oman omaisen kanssa ei saa olla tekemisissä.

Käsmän mukaan tärkeintä on välttää lähikontakteja.

– Toki on piinaavaa, että rakkaan omaisen lähelle ei saa mennä.

Helsingissä vierailurajoituksia tiukennettiin 20. joulukuuta asti pääkaupunkiseudun pahentuneen koronatilanteen takia. Nyt sisätiloissa voi vierailla vain yksi läheinen kerrallaan ja suositus on korkeintaan vartin vierailu. Ulkona vieraita saa olla kaksi ja käynti kestää puolisen tuntia.

Pieksämäellä ovat voimassa koronan leviämisvaiheen ohjeet ja suositukset. Niiden perusteella vierailuja sote-palveluiden yksiköissä pitäisi välttää. Valonan asukkaista suurin osa on karanteenissa ja tartunnan saaneet eristyksissä.

– Valonaan ei todellakaan nyt voi tulla vierailemaan. Ei äkkiseltään tule mieleen hyvää syytä, minkä takia kannattaisi tulla edes hyvin suojautuneena, sanoo ylilääkäri Aino Rubini.

Matti ja Liisa -kodissa tartuntojen ei epäillä levinneen uudelta asukkaalta muille, joten palvelutalo ei ole karanteenissa.

Päivi Syvänperä.
Työyhteisön tuki auttaa jaksamaan, sanoo Päivi Syvänperä.Jaana Polamo / Yle

Korona lisäsi luottamusta omaan ammattitaitoon

Korona-ajan raskaudesta huolimatta osastonhoitaja Päivi Syvänperä näkee poikkeusajassa hyvääkin.

– Tämä on kirkastanut omaa ammattitaitoa ja tuonut luottamusta siihen. Asioita osataan ja opitaan.

Työyhteisön tuki ja kannustus auttaa jaksamaan.

– On tärkeää keskustella ja sanoa, mikä tuntuu hankalalta ja pelottavalta. Se on huojentavaa ja tuo voimavaroja.

Lue lisää:

Korona kaatoi lähes kaikki hoivakodin työntekijät sairaslomalle ja karanteeniin Pieksämäellä – "Ihan täysi katastrofi", sanoo palvelujohtaja

Lue seuraavaksi