1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. haaksirikot

18 tuntia sähköttämistä ja virran veivaamista tauotta – 31 merimiestä pelastui uroteon ansiosta tapanina 50 vuotta sitten

Myrskyssä katkenneen aluksen miehistön pelastumisessa oli onneakin mukana.

Öljylastissa ollut ahvenanmaalainen M/T Ragny katkesi kahtia todennäköisesti epätasapainoisen lastauksen takia. Kuva: Ålands sjöfartsmuseum, Ahvenanmaan merenkulkumuseo. Forum Marinum.

Jouluna 1970 ahvenanmaalainen tankkilaiva M/T Ragny seilasi Pohjois-Atlantilla kohti Trondheimia. Joulun vietto merellä oli sujunut perinteisesti, kunnes tapaninpäivänä merenkäynti voimistui uhkaavasti.

Lappeenrantalainen radiosähköttäjä Jarmo Tuuva lähti useiden muiden miesten tavoin kello 18 ruokatauolle laivan peräosassa sijaitsevaan messiin.

Ruokailu keskeytyi kuitenkin nopeasti, kun vettä alkoi tulvia käytävälle. Samalla sähköt katkesivat, valot pimenivät ja laivan kone seisahtui.

Keskilaivaan jääneisiin koetettiin saada yhteyttä. Näkyvyys ulkona oli heikko ja vesi sumensi venttiili-ikkunat.

Tuuva yritti vilkuilla kohti horisonttia. Hän havahtui salaman välähtäessä pysäyttävään näkyyn: keskilaiva oli kadonnut.

Hätäviestin lähettäminen onnistui pelastusveneradiolla

Myrskyssä mereen upposi myös varsinainen radiohytti. Hätäviestin lähettäminen olisi ollut mahdotonta, ellei vaatimattomampaa viestintävälinettä eli pelastusveneradiota olisi vähän aiemmin siirretty laivan keulasta peräpäähän.

Pelastusveneradio oli siis osassa, joka haaksirikossa pysyi vielä pinnalla. Tätä radion siirtoa vaativat aiemmin ruotsalaiset katsastusviranomaiset.

Tästä alkoi radiosähköttäjä Jarmo Tuuvan iso urakka. Tuuva oli laivalla ainoa, joka osasi pelastusveneradiota käyttää. Hän sähkötti taukoamatta 18 tuntia.

– Alettiin veivaamaan pelastusveneradiota. Se teki veivaamalla sähköä ja saatiin lopulta Jarmon sitkeydellä yhteys amerikkalaisalukseen, muistelee aluksen moottorimies, helsinkiläinen Seppo Röntynen.

– Koko laivallinen miehiä kesti hyvissä hermoissa, muistelee kohtalon tunteja Jarmo Tuuva.

Amerikkalainen pelastusalus Escanaba saapui vihdoin paikalle. Miehet ohjattiin hyppäämään köysi ympärillään mereen, josta heidät vedettiin pelastusveneeseen.

Öljylastissa olleen aluksen perä vajosi syvyyksiin seuraavana päivänä.

Haaksirikossa 31 miestä pelastui katkenneen laivan peräosasta. Aluksen keulaosa katosi jäljettömiin koituen seitsemän miehen kohtaloksi.

Jarmo Tuuvalla on ollut tapana sytyttää tapanina seitsemän kynttilää uhrien muistoksi.

Uponneen Ragnyn pelastusrengas löytyi ihmeen kaupalla Antwerpenistä. Nyt se on Forum Marinumin seinällä Turussa. Renkaan vieressä Seppo Röntynen (vas.) ja Jarmo Tuuva. Kuva: Lassi Lähteenmäki / Yle

Pelastusrengas ui Atlantilta Turkuun

Ihmeellinen tarina on sekin, mitä tapahtui M/T Ragnyn pelastusrenkaalle.

Seppo Röntynen oli parikymmentä vuotta haaksirikon jälkeen ollut reissulla Antwerpenissä. Hän näki näyteikkunassa pelastusrenkaan, jossa oli tuttu nimi.

Muistot palasivat mieleen, kun oma työpaikka, Atlantin valtamereen vajonnut M/T Ragny luki renkaan kyljessä. Myyjä ei tiennyt, miten rengas oli myymälään päätynyt.

Röntynen halusi sen muistoksi ja kaupat tehtiin.

Turun näyttely muistelee kohtalokasta tapania

Joulun alla Seppo Röntynen saapui renkaan kanssa Forum Marinum -museoon Turkuun. Tänä jouluna museossa on esillä M/T Ragnyn tarina.

Seinälle paraatipaikalle nostettu pelastusrengas on ainoa esine, joka aluksesta on jäänyt jäljelle. Röntynen toivoo, että se jää pysyvästi museon kokoelmiin.

Merenkulkijan joulu – Ihmepelastus Atlantilla -näyttely on esillä Forum Marinumissa 11. tammikuuta 2021 asti. Näyttelyn avajaisissa Jarmo Tuuva sai ansiokkaasta työstään pelastajana merivartioston ansiomerkin.

Aiheesta muualla:

M/T Ragnyn haaksirikko Suomen Tietoliikennetekniset ry:n sivuilla (siirryt toiseen palveluun)