1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Suomen eduskunta

Oppositio haluaa maskipakon ja hoitajille koronalisää – eduskunta keskusteli tartuntatautilain muutoksista lauantain täysistunnossa

Päivän täysistunnossa puretaan loppuvuoden lakiruuhkaa.

Suomen eduskunta
Krista Kiuru eduskunnan täysistunnossa.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru esittelee tänään lauantaina hallituksen esityksen tartuntatautilakiin suunnitelluista muutoksista eduskunnan lähetekeskustelussa.

Eduskunta on vihdoin saanut käsiteltäväkseen tartuntatautilain muutokset, joilla yritetään torjua koronaviruksen leviämistä.

– Se kesti valitettavan kauan, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho sanoi (kok.) keskustelun alussa.

Hallitus on valmistellut lakia keväästä asti. Työ on kuitenkin ollut vaikeaa ja osin riitaista.

Eduskunta käsitteli tartuntatautilakia poikkeuksellisesti lauantain täysistuntossa. Päivän ylimääräisessä täysistunnossa purettiin loppuvuoden lakiruuhkaa.

Lakia on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä ja työtä on johtanut perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.). Hallituksessa keskusta on ollut hyvin huolissaan elinkeinovapauteen puuttumisesta ja RKP esimerkiksi perusoikeuksista.

Alkupuheenvuorossaan Kiuru mainitsi, että laissa on useita kysymyksiä, jotka vaativat perustuslain tulkintaa.

Laki antaisi lisää toimivaltaa alueiden viranomaisille ja kunnille. Se voi olla myös ongelma, perussuomalaisten kansanedustaja arvioi.

– Jos jo nyt on ongelma, että alueet käyttää toimia eri tavalla. Onko siksi mahdollisuus, että valmiuslain käyttöönoton kynnys nousee edelleen, Mari Rantanen (ps.) kysyi.

Oppositio haluaa maskipakon ja koronalisää hoitajille

Hallitus on toivonut, että hoitajat venyisivät ylimääräisiin töihin, kun koronatilanne tuo yhä lisää potilaita sairaaloihin.

– Ne muurahaiset, jotka kentällä tekevät sen työn, heistä ei kukaan täällä puhu, sanoi Arja Juvonen (ps.).

Juvonen sanoi pitävänsä sanahelinänä sitä, ettei hallitus voisi päättää palkoista. Hän muistutti, että moni maa on palkinnut hoitajia. Suomen pitää tehdä samoin, Juvonen vaatii.

– Jos terveydenhoidon soturin kaatuvat, kukaan meistä ei saa hoitoa.

Koronalisää ehdottaa myös Päivi Räsänen (kd.).

Myös hallituspuolueiden riveistä kannatettiin hoitajien koronalisää. Hanna Sarkkinen (vas.) esitti, että kunnat maksaisivat ylimääräistä hoitajille.

Lisäksi maskipakko tarvitaan lakiin, opposition edustajat vaativat.

– Miksi kokonaisuuteen ei ole otettu kasvomaskivelvoitetta? Se olisi huomattavasti kevyempi toimenpide kuin valmiuslakitasoiset muutokset. Olisiko se valiokuntatyöskentelyn aikana mahdollista lisätä? Olen tehnyt siitä lakialoitteen, Mia Laiho (kok.) sanoi.

– Olen sitä mieltä että Suomeen tarvitaan ehdottomasti maskipakko. Sillä voimme suojella toisiamme, Arja Juvonen totesi.

Myös HUSin entinen toimitusjohtaja Aki Lindén (sd.) vaatii järeämpiä toimenpiteitä taudin leviämistä vastaan.

– Väitän, ettei toimenpiteemme ole nyt riittävän voimakkaita. Olemme tällä hetkellä hyvin lähellä valmiuslain käyttöönottoa.

Lindén viittaa valmiuslain pykälään 118, joka koskee liikkumisrajoituksia.

–Ei tämä covid-19 tule olemaan ainoa epidemia. Meillä täytyy olla ajantasainen lainsäädäntö sitä varten, Lindén lisäsi.

Ministeri Kiuru kiivastui rokotehankintaan liittyvistä vihjailuista

Keskustelu rönsyili myös rokotteisiin. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kiivastui perussuomalaisten edustajalle tämän väitteistä.

Puheenvuorossaan edustaja Vilhelm Junnila (ps.) sanoi EU:n lupaprosessin ja yhteishankinnan merkitsevän Suomelle jäämistä jonon hännille rokotehankinnoissa.

– Osto-oikeus koronarokotteisiin on pandemian hoidon kannalta paljon tehokkaampaa, kuin henkilökohtainen myötäsukaisuus suljetuissa kabineteissa, jossa poliittinen pääoma jää jälleen odottamaan nostajaansa – tuloksetta, Junnila sanoi.

Salissa kuullun välihuudon mukaan puheenvuoro on ”halpahintaista rokotepopulismia”.

Ministeri Kiuru vastasi Junnilalle toteamalla, ettei tämän puheenvuoro ole Suomen rokotestrategian mukainen.

Kiurun mukaan Suomi on “pieni lastu laineilla”, joka tekee kaikkensa rokotehankintojen eteen.

– Ja vihjailu siitä, että Suomessa pitäisi ottaa hätätilan näkökulmasta rokote käyttöön ilman, että sitä olisivat eurooppalaiset terveysviranomaiset hyväksyneet, on minusta kova juttu. Todella kova juttu!

Lisäpuheenvuorossaan Junnila palasi Kiurun vastaukseen ja sanoi, ministerin vastauspuheenvuorojen olevan sekavia.

– En yhtään ihmettele kansalaisten kritiikkiä, mitä tulee tartuntatautilakiin ja koronapandemian hoitamiseen viestinnällisestä näkökulmasta, Junnila latasi.

Junnila sanoi omassa rokotestrategiaan littyneessä puheenvuorossaan siteeraaneensa iltapäivälehden aiemmin uutisoimia pääministeri Sanna Marinin (sd.) kommentteja.

"Ei tämä mikään tavallinen harjoitus ole ollut", Kiuru perustelee aikataulua

Ministeri Krista Kiuru vastasi myös kritiikkiin tartuntatautilain valmistelun viipymisestä.

– Ollaan nyt rehellisiä tässä itsellemme, että ei tämä mikään tavallinen harjoitus ole ollut, Kiuru totesi.

Kiuru kuvaili, kuinka osa edustajista kysyy miksi näin kovia keinoja otetaan käyttöön, kun samanaikaisesti toiset vaativat entistä kovempia otteita pandemian selättämiseksi.

– Tätä se on ollut koko tämän syksyn.

Kiuru alleviivaa, että lakiesitysten laadinta pitää olla mahdollisimman huolellista.

Tartuntatautilain päivittämisestä päätettiin 9. kesäkuuta valtioneuvoston linjauksen pohjalta. Syyskuussa esitys eteni lausuntokierrokselle.

– Pidän tätä erittäin nopeana toimintana varsinkin, kun on vihjailtu, että sosiaali- ja terveysministeriössä olisi lepäilty koko kesä. Ei ole pitänyt paikkansa, ministeri Kiuru sanoi.

– Lausuntokierros oli kova. Kritiikkiä tuli laidasta laitaan ja intressit näkyivät keskustelussa hyvin paljon, Kiuru lisäsi.

Lokakuun puolivälissä lakiesitystä esiteltiin hallitukselle ja oppositiolle. Sen jälkeen esitykseen on tehty korjauksia, mukana on ollut edustajia lukuisista ministeriöistä ja aluehalllintovirastosta.

Lakimuutos voisi tulla voimaan aikaisintaan helmikuussa

Seuraavaksi tartuntatautilain saa käsiteltäväkseen sosiaali- ja terveysvaliokunta.

Valiokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) kuitenkin arvioi aiemmin tällä viikolla, ettei työ ehdi valmistua ennen joulua. Valiokunta on tosin valmis käsittelemään asiaa myös istuntotauon aikana tammikuussa. Tällöin lakimuutos voisi tulla voimaan aikaisintaan helmikuun alussa, Lohi arvioi.

Yksi lakiesityksen haasteista on, että tartuntatautilaki mahdollistaisi puuttumisen yksityisen yrittäjän elinkeinotoimintaan.

Laki mahdollistaisi viranomaisille valtuudet esimerkiksi sulkea yksityisiä kuntosaleja ja ryhmäliikuntatiloja tai rajata linja-autojen matkustajamääriä.

Tällä hetkellä viranomaisilla on ollut mahdollisuus ainoastaan vedota toiminnanharjoittajiin.

Tästä voit lukea tarkemmin ehdotetuista muutoksista tartuntatautilakiin.

Korjattu 12.12. klo 8.29: Haavisto-asiaa ei käsitellä lauantaisessa täysistunnossa.

Aiheesta voit keskustella sunnuntai-iltaan 13.12.2020 klo 23.

Lue myös:

Tanssitunteja voisi kieltää ja kauppakeskustilaa sulkea – Markus Lohi: Tartuntatautilaki muuttuu aikaisintaan helmikuussa

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Lue seuraavaksi