1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. karanteeni

Korona kaatoi lähes kaikki hoivakodin työntekijät sairauslomalle ja karanteeniin Pieksämäellä – "Ihan täysi katastrofi", sanoo palvelujohtaja

Valonan tilanne eskaloitui itsenäisyyspäiväviikonloppuna. Avuksi riensivät sotealan opettajat, kiinteistöalan väki ja asuntolaohjaajat.

Pieksämäellä voidaan tarjota majoitus kauempaa tuleville apukäsille. Lisätyövoiman tarpeen määrästä ei ole vielä tietoa, sillä tilanne elää koko ajan uusien testitulosten varmistuessa. Kuva: Matias Honkamaa / Lehtikuva

Valona-vanhuspalveluissa Pieksämäellä on nyt huutava pula ammattitaitoisesta henkilökunnasta, koska koronavirus on vienyt suurimman osan työntekijöistä sairauslomalle ja karanteeniin.

Esimerkiksi lauantain aamuvuorosta puuttui neljä työntekijää vielä kolmelta perjantai-iltapäivällä.

– Tämähän on ihan täysi katastrofi! huudahtaa Valona-vanhuspalveluiden palvelujohtaja Susanna Pirttiaho.

Hoitokodin reilusta 40 työntekijästä 24:llä on todettu koronatartunta. Lisäksi monet ovat karanteenissa. Töissä on vain muutamia omia työntekijöitä.

– Tilanne on nyt se, että pyrimme varmistamaan, että seuraavassa vuorossa on tarpeeksi väkeä. Yhtään pidemmälle ei ole voitu suunnitella työvuoroja, Pirttiaho sanoo.

Tilanne jatkuu Pirttiahon mukaan vielä viikkoja ja lisää henkilökuntaa tarvitaan vielä pitkälle ensi vuoden puolelle.

– Mutta taistelutahto on kova. On ollut ihana huomata, että ihmiset puhaltavat yhteen hiileen ja tekevät kaikki parhaansa oman terveytensäkin uhalla.

Apuvoimaa ei ehditty perehdyttää

Valonan tilanne paheni itsenäisyyspäiväviikonloppuna. Apua hälytettiin omasta konsernista eli Kirkkopalveluiden organisaatiosta.

Etulinjassa töihin riensivät sotealan opettajat, kiinteistöalan väki, asuntolaohjaajat ja muu porukka, jolla ei ole koulutusta kyseiseen tehtävään. Varsinaista perehdytystäkään heille ei ehditty tilanteessa järjestää.

Sittemmin Pieksämäen kaupunki on tullut avuksi. Kaupunki perusti Valonaan koronaosaston, jossa kaupungin työntekijät hoitavat sairastuneet asukkaat. Valonan oma henkilökunta vastaa terveiden asukkaiden hoidosta.

– Käytännössä olemme vieneet näitä vankkureita eteenpäin yhdessä kaupungin kanssa tiistaista alkaen. Julkinen ja yksityinen palveluntuottaja tekee saumattomasti rinta rinnan yhteistyötä. Tällä tämä on onnistunut ja nyt tilanne alkaa olla hallinnassa, Pirttiaho summaa.

Henkilöstöpula näkyy kaupungillakin, koska kaupunki on joutunut supistamaan muita terveyspalveluitaan tarjotessaan apua Valonalle.

Kaupungilta on saatu apua myös koronan leviämisen ehkäisyyn. Kaupungin vastuusairaanhoitaja varmistaa, että suojautumisohjeita noudatetaan tarkasti.

– Henkilöstöä pitää olla riittävästi ja suojautumisen pitää olla aukotonta, Pirttiaho summaa tärkeimmät keino viruksen leviämisen torjuntaan.

– Vielä toista viikkoa sitten meillä oli sosiaalihuollon yksikkö, jossa asukkaat asuivat omilla vuokrasopimuksillaan omissa kodeissaan. Nyt meillä on käytännössä sairaalaosasto, joka on laitettu pystyyn muutamassa päivässä. Tämä on mahdollistunut, koska kaupunki on tullut hätiin.

Valona hakee nyt työvoimaa Diakonia-ammattikorkeakoulun Diakin avustuksella. Diak on välittänyt kyselyä valtakunnallisesti sekä opiskelijoille että työväelle.

Pieksämäellä voidaan Pirttiahon mukaan tarjota majoitus kauempaa tuleville apukäsille. Hän ei osaa arvioida, kuinka paljon lisätyövoimaa tarvitaan, sillä tilanne elää koko ajan uusien testitulosten varmistuessa.

"Hoitohenkilökunta on venynyt ja paukkunut jo ennen kriisiä"

Valonassa on eletty korona-arkea maaliskuusta alkaen, kuten muuallakin yhteiskunnassa.

Työntekijöitä ei ole päästetty töihin, jos he ovat ilmoittaneet pienistäkään oireista. Sen vuoksi maalis-marraskuussa on kertynyt kolme kuukautta ylimääräistä sairauslomaa henkilöille, jotka Pirttimäen mukaan normaalioloissa olisivat olleet töissä. Sijaisvoimaa on siis tarvittu paljon jo aiemmin tänä vuonna.

– Väki on ollut kuormittunutta jo ennen tätä koronatartuntakriisiä. Tämä on piste iin päälle. Hoitohenkilökunta on venynyt ja paukkunut, ja nyt tuli ihan mahdoton tilanne vastaan, mutta edelleen he venyvät. He tekevät tosi pitkä työpäiviä laskematta tunteja, Pirttiaho sanoo.

– Mummot ja papat on hoidettava. Vaipat on vaihdettava, heidät on syötettävä ja pestävä. Jonkun on se tehtävä.

"Nyt rupeaa loppumaan paukut"

Hoitohenkilökunnan löytymistä vaikeuttaa se, että Pieksämäellä on runsaasti ikäihmisiä väkilukuun suhteutettuna.

Pirttiaho kritisoi hoitotyölle jatkuvasti tulevia uusia vaatimuksia henkilöstön määrästä ja koulutuksesta.

– On turha vaatia mitoituksen nostoa, kun ei ole henkilökuntaa, mistä ottaa. Tämä on iso ongelma, mille pitää tehdä jotain. Muuten meidän mummot ja papat jäävät hoitamatta tulevina vuosina, Pirttiaho toteaa.

Hoiva-alan työntekijäpula vaatii hänen mielestään järeitä poliittisia ja yhteiskunnallisia toimenpiteitä.

– Vanhustyössä meidänkin työntekijät pitävät työtä tärkeänä ja ihanana, mutta säälliset työolot pitää heille turvata, ja se ei tällä hetkellä toteudu, eikä ole enää pitkään aikaan toteutunut. Ongelma on rakenteellinen, eikä pelkästään yksittäisten yksikköjen, palveluntuottajien tai julkisen sektorin vika, ettei asialle olisi yritetty tehdä jotain. Nyt rupeaa loppumaan paukut.

Korjattu 14.12.2020 kello 10.40 Susanna Pirttiahon nimi yhdessä sitaatissa. Jutussa Pirttiahon sukunimi oli kerran virheellisesti Pirttimäki.

Lue lisää:

Kaikkiaan viruksen on saanut Vanhuspalveluissa 18 asukasta ja 24 työntekijää.