Hyppää sisältöön

Tällainen on testissä oleva uusi koronahälytin: kaksi avaimenperää keskustelee salaa keskenään – koekäyttö työmaalla hämmensi aluksi, mutta sitten alkoi hälytyksiä tulla

Laitteen valo alkaa vilkkua, jos sen omistaja on ollut tekemisissä tartunnan saaneen kanssa mahdollisena tartunta-aikana.

Pieni kuin avaimenperä, mutta ilmoittaa työmaalla olevista altistumista nopeasti – toimi ainakin testikäytössä. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Teknologian tutkimuskeskus VTT on kehittänyt mahdollisesta korona-altistumisesta varoittavan avaimenperän. Koronavilkun kaltainen laite ei kuitenkaan edellytä käyttäjältään rekisteröitymistä eikä älypuhelimen omistamista, joten se takaa käyttäjälleen täyden yksityisyyden suojan eli anonymiteetin.

Kohdatessaan kaksi avaimenperää muodostavat keskenään salaisuuden, johon hälytykset perustuvat. Keskinäinen salaisuus on numero, joka kuvaa kyseistä kohtaamista, jonka molemmat osapuolet laittavat muistiinsa.

Jos toisen avaimenperän haltija saa koronatartunnan, siinä olevat kohtaamisnumerot julkaistaan. Kun toisella osapuolella on muistissaan sama numero, se antaa käyttäjälleen hälytyksen. Muille numero on merkityksetön.

– Tämä avaimenperä alkaa hälyttää mahdollisesta altistumisesta, eli kun toisen avaimenperän haltija on saanut positiivisen koronavirustuloksen, sanoo VTT:n erikoistutkija Ville Ollikainen.

Ollikaisen mukaan suunnittelussa keskeistä on ollut yksityisyydensuoja ja tietoturva. Avaimenperien välinen kommunikaatio perustuu langattoman lähiverkon käyttöön.

Uudenlaista hälytintä voi käyttää yrityksissä, mutta myös kodeissa. Niitä voisi jakaa esimerkiksi kauppojen kassalla tai yrityksissä.

– Näppärää kun on ihmisiä, jotka eivät käytä älypuhelimia, esimerkiksi lapset ja vanhukset. Myös yritykset saavat realiaikaisen kuvan tilanteesta erittäin nopeasti, sanoo maajohtaja Lea Myyryläinen EIT Digitalista.

Myyryläisen mukaan avaimenperät kommunikoivat keskenään, mutta muut eivät siitä tiedä. Jokainen saa satunnaisen avaimenperän käyttöönsä.

EIT Digital on ollut yhtenä rahoittamassa tutkimusta VTT:n ohella. Käytännössä kyseessä on yhteishanke, jolle EIT Digital on myöntänyt EU-rahaa.

Espoon työmaalla EIT Digitalin maajohtaja Lea Myyryläinen, vastaava mestari Tuomo Rintala YIT:stä ja erikoistutkija Ville Ollikainen VTT:tä kertoivat työviikon mittaisen testin tuloksista iltapäivällä maanantaina 14. joulukuuta 2020. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Pilotti espoolaisella työmaalla

Laitetta pilotoidaan parhaillaan rakennusyhtiö YIT:n Otava-työmaalla Espoossa.

– Ensin vähän hämmentävää, erityisesti haastavinta oli sen selittäminen työntekijöille, miten tämä toimii. Meillä on paljon ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, joten jouduimme kertomaan kokeilusta tulkkien avulla, sanoo YIT vastaava mestari Tuomo Rintala.

Testaus on vakuuttanut hänetkin, kun avaimenperät ovat alkaneet hälyttämään.

– Työmaakäyttöön on soveltunut hyvin. Meillä on paljon ihmisiä, jotka eivät käytä älypuhelimia, Rintala sanoo.

Avaimenperiä ei vielä saa kaupoista. Testaus on osoittanut sen toimivan, mutta myyntiin tulon ajankohta on vielä auki.

Kaupallisen tuotteen kehittämiseen on nyt perustettu uusi yritys Rang Oy, joka jatkaa tuotekehittelyä. Rangin tavoitteena on aloittaa jakelu ja kaupallinen toiminta mahdollisimman pian.

Nordic Token -projekti testaa avaimenperää tässä kuussa vielä myös Ruotsissa. Molempien maiden pilotteja analysoidaan testien jälkeen.

VTT testasi avaimenperiä työviikon ajan YIT:n Espoon työmaalla. Testimielessä muutama laitteista altistettiin keskellä viikkoa ja hälyttimet toimivat välittömästi.

– Tämä ei korvaa Koronavilkkua vaan toimii sen rinnalla. Jokaisen kannattaa ladata Koronavilkku itselleen, sanoo VTT:n erikoistutkija Ville Ollikainen.

Ville Ollikaisen mukaan järjestelmä voitaisiin yhdistää esimerkiksi työterveyshuollon kanssa, jolloin se toimisi nopeammin kuin jäljitykseen perustuva yhteydenotto.

Nordic Token on yksi parhaillaan käynnissä olevista neljästä eurooppalaisesta hankkeesta kehittää täysin eurooppalaiseen teknologiaan ja innovaatioon perustuva koronahälytin. EIT Digitalin suunnittelukriteerien mukaan ratkaisujen tulee taata eurooppalaisen yksityisyyden­suojaperiaatteen (GDPR) mukainen täysi anonymiteetti.

Kello 17.47 täydennetty hankkeen rahoitustietoja juttuun.

Lue myös: