1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kuolemanrangaistus

Toimittajan kuolemantuomio pantiin lauantaina täytäntöön Iranissa – ruotsalaisen lääkärin teloitus uhkaa edelleen

Vain nuorten kuolemantuomioita on saatu estettyä, sanoo Amnestyn ihmisoikeusasiantuntija Anu Tuukkanen

Kuolemanrangaistus
Mielenosoittaja pitää kädessään kuvaa ruotsalaisesta lääkäristä.
Ruotsalaisen lääkärin Ahmadreza Djalalin puolesta on osoitettu mieltä eri puolilla Eurooppaa. Kuvassa mielenosoittaja Torinossa Italiassa 10. joulukuuta 2020. Tino Romano / AOP

Iranissa kuolemantuomion saaneen ruotsalais-iranilaisen lääkärin Ahmadreza Djalalin elämä on yhä hiuskarvan varassa.

– Viimeisin tieto tästä on se, että kuolemantuomion täytäntöönpanoa olisi lykätty. Häntä ei ole vielä siirretty Evinin vankilasta pois. On mahdollista, että kansainvälinen painostus olisi vaikuttanut tähän. Mutta vielä emme tiedä, mitä tapahtuu ja milloin, sanoo Suomen Amnestyn ihmisoikeusasiantuntija Anu Tuukkanen.

Kansainvälinen huomio ei kuitenkaan estänyt Irania panemasta täytäntöön toista kuolemantuomiota. Vuosikaudet Ranskassa maanpaossa elänyt toimittaja ja uutissivuston ylläpitäjä Ruhollah Zam hirtettiin lauantaina. Häntä syytettiin vakoilusta ja propagandan levittämisestä.

Djajal on Ruotsin kansalainen ja työskennellyt Tukholman Karoliinisessa instituutissa. Myös hänet on Iranissa tuomittu vakoilusta Israelin hyväksi.

Djalal pakotettiin tv-kameroiden eteen

Tuukkanen muistuttaa, että Iranisssa teloitukset pannaan joskus toimeen niin, että sukulaisetkin saavat kuulla tapahtuneesta vasta jälkikäteen. Pahaenteistä on sekin, että Djalal pakotettiin antamaan lausunto tv-kameroiden edessä.

Anu Tuukkanen
Suomen Amnestyn ihmisoikeusasiantuntija Anu TuukkanenTomi Asikainen

Kolmas kansainvälistä huomiota herättänyt kuolemantuomio oli nuoren iranilaispainijan teloittaminen syyskuussa. Häntä syytettiin vartijan surmaamisesta maassa leimahtaneiden levottomuuksien yhteydessä.

Iranin kurikoneisto onkin reagoinut armottomasti yhteiskunnalliseen kuohuntaan. Vuosi sitten marraskuussa polttoaineen hinnankorotukset johtivat mielenosoituksiin ja mellakoihin, joita kukistaessaan Iranin turvallisuusjoukot surmasivat Amnestyn tietojen mukaan yli 300 ihmistä.

Nuorten teloituksia on peruutettu

Kysymys siitä, ovatko Amnestyn ja muiden vetoomukset auttaneet, saa Tuukkasen miettimään. Hän mainitsee, että joskus sentään on peruttu alaikäisenä tehdyistä rikoksista annettuja kuolemantuomioita.

– Muutama vuosi sitten esimerkiksi Salar Shadizadi ja Saman Naseem vapautuivat lopulta kuolemanjonosta, sanoo Tuukkanen.

Iran kuuluu niihin maihin, joissa alaikäisenäkin tehdyistä rikoksista annetaan kuolemantuomioita. Poikien katsotaan jo yli 15-vuotiaana olevan vastuussa teoistaan, tyttöjen vieläkin nuorempina. Tuukkanen muistuttaa, että tässä Iran rikkoo itsekin hyväksymiään kansainvälisiä sopimuksia, kuten lasten oikeuksien julistusta.

Vuodessa 251 kuolemantuomiota

Luvut ovat tyrmistyttäviä. Amnestyn mukaan vuonna 2019 Iranissa pantiin täytäntöön 251 kuolemantuomiota. Valtaosa tuomioista annettiin murhista tai huumausainerikoksista, mutta teloitukseen voi johtaa myös poliittinen tuomio tai uskonnosta luopuminen.

Vaikka julkisuuteen nousevat ne tapaukset, joilla on kansainvälisiä kytkentöjä, vaikuttavat puutteellisuudet oikeudenkäynneissä sekä kiduttamalla saadut tunnustukset myös muiden tuomioiden taustalla.

Iranissakin ihmisoikeuksien puolustajat kamppailevat kuolemanrangaistuksien määräämistä vastaan. He saavat kuitenkin vastaansa syytöksiä kansallisen turvallisuuden vaarantamisesta, mainitsee Anu Tuukkanen.

Lue lisää:

Amnesty: Iranin bensaprotesteissa kiinniotettuja kidutettiin järjestelmällisesti tunnustusten saamiseksi

14-vuotiaan tytön kunniamurha mursi padon – Iran keskustelee siitä, mitä uskonnollinen laki määrää lapsenmurhasta

Suomalaistutkija Iranin koronaepidemiasta: Kansalaisten luottamus haparoivaan maan johtoon heikkoa