1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

"Keväällä huutokauppameininki", "Koulujen sulku nurinkurista", "Kaikkien pitäisi hoitaa oma tonttinsa" – hallituspuolueiden johtajat avaavat vuoden vaikeuksia

Näin hallituspuolueiden puheenjohtajat kokivat koronavuoden.

Tässä jutussa neljän hallituspuolueen johtajat kertovat koronasta omin sanoin. Mukana ovat Li Andersson, Annika Saarikko, Anna-Maja Henriksson, Maria Ohisalo ja Katri Kulmuni, joka johti keskustaa kriisin alussa. Pääministeri Sanna Marin kieltäytyi haastattelusta kiireen vuoksi. Kuva: Ilkka Kemppinen / Yle

Kun koronakriisi vyöryi tuoreen ja kokemattoman hallituksen niskaan maaliskuussa, tietoa oli kovin vähän.

Nyt sitä on enemmän.

Mitä hallituspuolueiden johtajat nyt tekisivät toisin? Mikä on ollut kriisin vaikein hetki?

Ja oliko virhe rentoutua kesällä, kun tartunnat taas loppuvuodesta lisääntyvät?

Hallituspuolueiden johtajat ovat maaliskuusta lähtien marssineet Säätytaloon päättämään, miten suomalaisten elämää rajoitetaan.

Tässä jutussa sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.), opetusministeri Li Andersson (vas.), oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) sekä keskustapuolueen johdossa vuorotelleet entinen valtiovarainministeri Katri Kulmuni ja nykyinen tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko kertovat, miltä poikkeusaika näytti kriisinhallinnan ytimessä.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ei antanut haastattelua tähän juttuun. Hän on vieraana Ylen koronaerikoislähetyksessä TV1:ssä ja Areenassa klo 19.

Huolestuttavia uutisia Kiinasta

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Katri Kulmuni:

Helmikuussa käytiin huolestunut keskustelu hallituksen piirissä. Silloin oli vielä käsitys, että tämä koskee Kiinaa ja virus pysyy siellä, eikä meidän tarvitse kantaa huolta.

Ehkä alkuvuoden aikana tuli virhearvio sen suhteen, kuinka laaja tilanne tulee olemaan, ja että se tulee koskettamaan myös Suomea.

Li Andersson:

Moni asiantuntija ajatteli aivan aluksi, että tämä ei välttämättä ole kausi-influenssaa pahempi. Sittemmin taudin vakavuus tuli nopeasti tietoon, mutta kun on kyse uuden tyyppisestä uhkakuvasta, joutuu toimimaan ja analysoimaan sen hetken tietojen pohjalta.

Annika Saarikko:

Olin keväällä äitiyslomalla, mutta maaliskuun alkupuolelle oli sovittu poikkeuksellinen päivä. Eduskunnassa oli kiinnostava seminaari, ja sen jälkeen harvinainen iltameno, journalistigaala.

Käynti eduskunnassa ja ajatusten vaihto kollegoiden kanssa kuitenkin varmisti, että tekeillä on jotain suurta. Muistan, että päätin laittaa gaalaan kutsujalle viestin, etten osallistukaan illalla. Mietin, onko se noloa ja ajattelevatko kaikki nyt, että olen hysteerinen. Mutta kun pääsin kotiin, ajattelin tehneeni oikean ratkaisun.

Siitä alkoi oma koronakevääni.

Maria Ohisalo:

Kävin viimeisen kerran kevään aikana ulkomailla Brysselissä sisäministerien kokouksessa. Ikinä ei ole matkustaminen jännittänyt niin paljon kuin sillä reissulla. Se oli maaliskuun alkua.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.)
Katso videolta, milloin koronatilanteen vakavuus selvisi puoluejohtajille.

Myrskyn silmässä

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Anna-Maja Henriksson:

Maaliskuun alussa rupesin miettimään, että saa nähdä, mihin tämä meitä nyt vie. Sitten yhtäkkiä kaikki meni hyvin nopeasti.

Pyysin oikeusministeriön virkamiehiä tuomaan minulle kaikki valmiuslain perustelut. Kävi ilmi, että vaikka vaarallinen maailmanlaajuinen tartuntatauti ei olisi vielä iskenyt Suomeen, niin poikkeusolon kriteerit voivat jo täyttyä.

Samalla maaliskuun viikolla presidentti totesi omalta osaltaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kokouksessa, että nyt täyttyvät poikkeusolon kriteerit.

Suomeen julistettiin poikkeusolot ja otettiin valmiuslaki käyttöön. Ei tiedetty mikä tämä tauti on, ja millä tavalla se tulee kohtelemaan meitä. Kyllä siinä kaikenlaiset ajatukset liikkuivat päässä.

Li Andersson:

Koulujen sulkeminen oli henkilökohtaisesti kova paikka. Virkamiesten kanssa meillä oli yksi viikonloppu aikaa pohtia, miten se käytännössä tehdään. Se, että opetusministeri joutuu laittamaan koulut kiinni on aika väärin – tai nurinkurista, se on parempi sana.

Opettajilta tuli valtava määrä erittäin huolestunutta palautetta. He kokivat, että tässä sählätään suuntaan ja toiseen. Ihmisillä oli huoli omasta ja läheisten terveydestä.

Maria Ohisalo:

Muistan viisikon keskustelut siitä, että tehdään valtavia toimia, joilla on massiivisia sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Olivatko ne tarpeellisia, välttämättömiä, oikea-aikaisia? Kaikki nämä kysymykset olivat jatkuvasti ilmassa.

Harva meistä ajatteli tulevansa tekemään sellaisia päätöksiä poliitikkoina.

Anna-Maja Henriksson:

Meidän perhe vietti pääsiäisen niin, että lapset eivät päässeet kotiin. Toinen oli Uudenmaan sulun toisella puolella ja toinen Ruotsissa.

Korviin on tullut sellaista, että vanhukset ovat olleet yksinäisiä ja sukulaiset eivät ole päässeet tapaamaan. Ihmiset ovat ehkä menehtyneet niin, ettei ole ollut ketään lähellä. Se osa tästä vuodesta on ollut se vaikein.

Mehän teimme keväällä töitä aamusta iltaan. Se vaati meiltä kaikilta valtavan paljon. Joskus ei edes oikein tiennyt, mikä päivä tänään on. Keväällä oli niitä hetkiä, jolloin oli niin väsynyt, ettei tiedä, jaksaako nousta sängystä ylös. Pakko on ollut ja siitä on kyllä noustu joka aamu.

Annika Saarikko Opetus- ja kulttuuriministeriön tiloissa
Katso videolta, mitkä olivat koronakriisin rankimmat ajat puoluejohtajille.

Mitä olisi pitänyt tehdä toisin?

Katri Kulmuni:

Seison sen takana, että keväällä toimet olivat mittasuhteiltaan oikeita ja ne tehtiin oikeaan aikaan. On kuitenkin joitain yksityiskohtia, joissa olisi voinut toimia paremmin. Alueellisten toimien lainsäädäntöä olisi pitänyt kiirehtiä ja maskien käyttämisestä ohjeistaa jo keväällä.

Maria Ohisalo:

Keväällä päätökset tehtiin sillä tiedolla, mitä silloin oli käytettävissä. Koulut laitettiin kiinni, koska ajateltiin, että jos lapset ja nuoret tartuttavat tautia samalla tavoin kuin aikuiset, kouluissa on erityinen tartuntariski.

Myöhemmin tuli tietoa siitä, ettei tartuntoja ole löytynyt kouluista niin paljon, että olisi perusteita sulkea ne täysin. Nyt tekisimme varmasti hallituksena toisin.

Li Andersson:

En lähde jossittelemaan. Ratkaisu koulujen sulkemisesta tehtiin sen hetkisen asiantuntijatiedon perusteella.

Se oli kokonaisuus, jossa lähdettiin rajaamaan kaiken ikäisten suomalaisten lähikontakteja koko yhteiskunnan tasolla ja koko maassa. Sittemmin on haluttu siirtyä alueellisempaan toimintamalliin.

Anna-Maja Henriksson:

Kasvomaskien hankintoihin ja lentokentän tilanteeseen liittyy asioita, jotka eivät menneet kuin Strömsössä. Kun tämä kriisi ollaan käyty läpi, siitä pitää ottaa opiksi.

Aina pitäisi löytyä vastuunkantaja. Asiat eivät saa mennä niin, että joku katsoo, että tämä ei ole minun tontillani, vaan nämä asiat kuuluvat jollekin toiselle.

Keväällä yllätyin siitä, että aika monet tuntuivat olevan valmiita menemään heti hyvin tiukkoihin rajoituksiin, ruvettiin puhumaan jopa ulkonaliikkumiskiellosta. Tuli sellainen huutokaupan meininki.

Se vaihe onneksi meni vähitellen ohitse ja kannat muuttuivat. Silloin kun tuulee kovaa, jonkun on koko ajan seistävä jalat maassa.

Kesän koronarauha

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Katri Kulmuni:

Kesällä, kun epidemiatilanne rauhoittui, oli sellaista väsymystä. Että tässäkö tämä olikin, mehän selvittiin tästä. Pelättiin ja jännitettiin toista aaltoa, mutta toimenpiteet syksyä varten eivät ehkä olleet niin harkittuja.

Anna-Maja Henriksson:

Kesällä tartunnat lähtivät alas, joten olisi ollut varsin vaikeaa tehdä paljon muuta. Tässä kulkee meidän kaikkien sietokyky. En usko, että suomalaisia oltaisiin saatu käyttämään maskeja silloin, kun meillä oli muutamia tapauksia päivässä.

Li Andersson:

Kesä oli helpotus. Oli tärkeää henkisen kestävyyden kannalta, että väliin tuli edes vähän normaalimpi ajanjakso. Samaan aikaan tehtiin koko ajan valmisteluja syksyä varten.

Näin jälkiviisastellen sanoisin, että matkustusmallia koskeva työ olisi pitänyt laittaa aikaisemmin liikkeelle. Meillähän ei ole sitä vieläkään. Valmistelu on ollut huomattavasti haasteellisempaa kuin oletettiin.

Toinen aalto tulee

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Vaikka epätietoisuus teki keväästä ministereille rankan, syksy on ollut vaikeampi päätöksenteon osalta.

Keväällä valmiuslaki antoi hallitukselle paljon valtaa, kun taas syksyllä sanansa ovat sanoneet niin aluehallintovirastot, sairaanhoitopiirit kuin paikalliset tartuntatautiasiantuntijat.

Samalla yhtenäisyys on vaihtunut sormella osoitteluun: hallitus on syyttänyt pääkaupunkiseutua riittämättömistä rajoituksista ja pääministeri muita puolueita epäröinnistä.

Puoluejohtajan paikalta pudonnut Katri Kulmuni arvioi ulkopuolisena, että koronakriisin hoito on ollut syksyllä kevättä eripuraisempaa.

– Voi olla, että koronan hoitamiseen liittyen on väsymystä ja monet muutkin asiat alkavat painaa, Kulmuni toteaa.

– Aika paljon palstatilaa valuu keskusteluun kuka teki ja mitä, kun kaikkien pitäisi hoitaa oma tonttinsa ja torjua tautia, toteaa sisäministeri Maria Ohisalo.

Pääministeri Sanna Marin herätteli toiveita valmiuslain aktivoinnista marraskuussa, mutta oikeusministeri Anna-Maja Henriksson toppuuttelee.

– Jotkut ovat olleet siinä uskossa, että valmiuslaki itsessään on joku pelastava enkeli.

Kun kevään osalta erityisesti Andersson ja Ohisalo harmittelivat koulujen sulkemista, syksyllä ministereitä ovat kaihertaneet eniten matkustusrajoitukset. Kaikki haastatellut ministerit ovat sitä mieltä, että syksyn vaikeimmat kysymykset liittyvät rajoihin.

– Rajakäytännöt ovat olleet yllättävän vaikea pala. Siinä on jouduttu punnitsemaan terveyden ja talouden välillä. Lisäksi se on juridisesti ja hallinnollisesti haastavaa, kertoo Li Andersson.

Suomi on ollut Schengen-alueen tiukkapipoisimpia maita rajakysymyksissä. Vapaaseen liikkuvuuteen sitoutuneen vihreän sisäministerin mielestä rajatarkastusten käyttäminen on valitettavaa, mutta terveyden kannalta välttämätöntä.

– Schengeniä perustettaessa ei ole pohdittu pandemian kaltaisia uhkia, Ohisalo toteaa.

Tuoreen hallituksen ensimmäiseltä vuodelta odotettiin toimia esimerkiksi tasa-arvon ja työllisyyden suhteen, mutta korona muutti suunnitelmia. Mitä kaikkea on jäänyt pandemian jalkoihin?

– On ollut pettymys, että koronan varjolla on osittain yritetty siirtää Suomen talouden rakenteellisista ongelmista päättämistä kauemmas tulevaisuuteen, haastaa valtiovarainministerin tehtävän jättänyt Katri Kulmuni.

– Talouden ongelmat eivät ole kadonneet, vaan ne ovat monimutkaistuneet.

Istuvat ministerit haluavat kuitenkin korostaa, että paljon on saatu aikaankin: sote etenee, oppivelvollisuus pitenee ja budjetistakin saatiin sovittua. Annika Saarikon mielestä suuri haaste on kuitenkin ehtiä ajattelemaan myös koronan jälkeistä aikaa.

– Päättäjällä on kaksoistehtävä. Pitää pystyä katsomaan, että kantokyky riittää tällä hetkellä, mutta samalla myös katsoa tulevaisuuteen ja arvioida, missä kunnossa Suomi tulee ulos koronasta.

Aiheesta voi keskustella 18. joulukuuta kello 23 saakka.

Korjaus 17.12. kello 16:45: Juttuun muutettu tieto Marinin eduskunnalle 27. helmikuuta antamasta ilmoituksesta, jossa kerrottiin tavalliseen kausi-influenssaan sairastuvan Suomessa enemmän ihmisiä kuin toistaiseksi koronavirukseen.

Koronan läpi -jutuissa ja ohjelmissa käsitellään pandemian tuomia muutoksia. Katso Ylen erikoislähetys aiheesta torstaina 17.12. TV1:ssä kello 19–20:30. Jaa tarinasi, videoita tai kuvia valon hetkistä korona-ajan keskellä tästä linkistä.

Lisää aiheesta:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta