Diabetesrokotetta testataan ensi kertaa ihmisillä Suomessa – tutkimus voi olla merkittävä askel diabeteksen ehkäisyssä

Rokote voi estää tyypin 1 diabeteksen ja sen lisäksi sillä voi saada suojan monta muutakin tautia vastaan.

Virologian professori Heikki Hyöty on tutkinut ykköstyypin diabetesta yli 30 vuotta. Kuva: John Palmén

Suomessa on noin 50 000 ykköstyypin diabetesta sairastavaa ja vuosittain sairastuu noin 2 000 ihmistä. Sairastuminen tapahtuu usein lapsena.

Turussa on nyt annettu ensimmäiset suomalaistutkijoiden työhön perustuvat rokotteet. Tarkoitus on selvittää, voiko sillä estää ykköstyypin sairastumisen.

Taustalla on monien tutkijoiden pitkäjänteinen työ.

Tampereen yliopiston virologian professori Heikki Hyöty on tutkinut aihetta yli 30 vuotta. Hän myös vetää tutkimusryhmää, jossa on tutkijoita useista yliopistoista ja ulkomailta. Hyödyn kanssa pitkään kehitystyötä on tehnyt Helsingin yliopiston lastentautien emeritusprofessori Mikael Knip.

Ihmistutkimus etenee kolmessa vaiheessa

Ensimmäisessä vaiheessa rokote annetaan noin 50 aikuiselle. Tavoitteena on saada ennen kaikkea tieto rokotteen turvallisuudesta. Myös siitä saadaan tietoa, kuinka hyvän immuunivasteen rokote antaa.

– Ensimmäisen vaiheen rokotukset viedään loppuun kesällä ja tulokset tiedetään vuoden lopulla, professori Heikki Hyöty kertoo.

Jos rokote osoittautuu turvalliseksi, toisen vaiheen tutkimuksissa rokotetta annetaan lapsille. Tutkimuksen toisessa vaiheessa voitaisiin jo saada alustavaa tietoa rokotteen ehkäisytehosta.

Diabetesrokotetta testataan nyt ihmisillä. Veikka Savila saa rokotuksen. Kuva: Markku Sandell / Yle

– Lapset ovat tärkeä tutkimusjoukko. Jos rokote osoittautuu toimivaksi, lapset pitäisi rokottaa jo vauvaiässä, jotta rokote suojaa tyypin 1 diabetekselta. Sairastuneille rokotteesta ei oletettavasti ole apua, Hyöty sanoo.

Kolmannen vaiheen laajan ihmistutkimuksen on tarkoitus vahvistaa se, estääkö rokote ykköstyypin diabeteksen syntymisen.

– Selvää on, että tähän kaikkeen menee vielä useita vuosia ennen kuin tiedetään varmuudella, toimiiko rokote, Hyöty sanoo.

Rokotteen kylkiäisenä voi tulla suoja muitakin tauteja vastaan

Koronarokotteen kohdalla ei tarvinnut selvittää, mikä virus aiheuttaa Covid 19 -taudin. Sitä, mikä kaikki aiheuttaa ykköstyypin diabetesta, ei vieläkään tiedetä tarkasti.

Rokotteen kehittämistä varten professorit Hyöty ja Knip perustivat jo vuonna 2001 Vactech-yrityksen Kuva: Petteri Bülow / Yle

Vahvaa näyttöä on kuitenkin siitä, että enterovirus voi olla syy merkittävään osaan ykköstyypin eli lasten sairastamasta diabeteksesta. Suomessa ja Pohjoismaissa tyypin 1 diabetesta esiintyy poikkeuksellisen paljon. Suomessa se on lisäksi yleistynyt yli viisinkertaisesti 1950-luvun alusta, professorit, Heikki Hyöty ja Mikael Knip sanovat.

– Yli 20 vuoden tutkimustyö näyttää osoittavan, että kyse on Coxsackie B -enteroviruksista, jotka tunkeutuvat haimaan ja tuhoavat insuliinia tuottavat solut. Lopullinen tieto saadaan nyt aloitetuissa ihmistutkimuksissa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tieto enterovirusten aiheuttamien tulehdusten ja ykköstyypin diabeteksen mahdollisesta yhteydestä vei tiedemiesten ajatukset rokotteen kehittämiseen. Joihinkin enterovirusten aiheuttamiin tauteihin rokote on jo kehitetty.

– Samankaltainen enteroviruksen aiheuttama sairaus oli aikoinaan polio, joka taltutettiin rokotteella, professori Heikki Hyöty sanoo.

Rokotteen valmistamisen edellytys oli se, että noin 100 enteroviruksen joukosta löydettiin juuri ne virukset, jotka liittyvät tyypin 1 diabetekseen.

– Tässä auttoi Suomessa tehty ainutlaatuinen DIPP-tutkimus (Tyypin 1 Diabeteksen Ennustaminen ja Ehkäisy -tutkimus). Siinä seurattiin ja edelleenkin seurataan syntymästä lähtien terveitä lapsia, joilla on lisääntynyt riski sairastua diabetekseen, Hyöty kertoo.

Coxsackie B viruksen rakenne. Viruksen eri rakenneosat on kuvattu eri väreillä. Kuva: Anni Honkimaa/ Tampereen yliopisto

Sitten piti tietysti kehittää rokotteen prototyyppi, jota testattiin eläimillä.

– Nimenomaan Coxsackie B -virusten ja ykköstyypin diabeteksen yhteydestä on saatu merkittävää tutkimusnäyttöä useissa tutkimuksissa, Hyöty kertoo.

Viimeisin tutkimuksista on kesällä 2020 julkaistu Tampereen yliopiston ja Karoliinisen instituutin yhteinen tutkimus, (siirryt toiseen palveluun) jossa Coxsackie B -rokotteen prototyyppiä testattiin hiirillä ja apinoilla.

– Siinä rokote esti diabeteksen puhkeamisen, mikä antoi jälleen kerran viitettä siitä, että rokote saattaisi toimia myös ihmisillä, Hyöty sanoo.

Enterovirukset ovat yleisimpiä ihmisille infektioita aiheuttavia viruksia. Coxsackie B -ryhmän enterovirukset aiheuttavat flunssaoireiden ja kuumeen lisäksi esimerkiksi korvatulehduksia. Lisäksi ne voivat aiheuttaa vakavia tauteja, kuten aivokalvontulehdusta ja sydänlihastulehdusta.

– Rokote voi osoittautua hyödylliseksi muussakin kuin diabeteksen ehkäisyssä. Muiden tautien kohdalla tuloksia ihmistutkimuksessa voidaan saada myös aiemmin kuin diabeteksen kohdalla.

Rokotteen mahdollistava yritys- ja rahoitusverkosto on kansainvälinen

Rokotteen kehittämistä varten professorit Hyöty ja Knip perustivat jo vuonna 2001 Vactech-yrityksen, (siirryt toiseen palveluun) jonka omistajiin he myös kuuluvat.

Vuonna 2006 iso rokoteyritys Sanofi-Pasteur tuli kehittämistyöhön mukaan tuoden mukanaan ison yrityksen asiantuntemuksen ja työskentelytavan. Seuraava merkkipaalu oli yhdysvaltalaisen yrityksen Provention Bion (siirryt toiseen palveluun) mukaan tulo, mikä mahdollisti ihmistutkimusten aloittamisen.

Harjun mukaan yritysyhteistyö on välttämätöntä, koska rokotteen kehittämisessä tarvitaan monenlaista osaamista. Kuva: John Palmén

Vactech on antanut käyttöoikeuden kehittämäänsä Coxsackievirus-rokotteeseen Provention Biolle. Vactech omistaa pienen osan Provention Bio -yritystä.

– Yritysyhteistyö on välttämätöntä, koska rokotteen kehittämisessä tarvitaan monenlaista osaamista ja ihmistutkimusten tekeminen on kallista. Lisäksi yrityksen on kyettävä kantamaan kehitystyön taloudellinen riski, jos rokote ei olisikaan tehokas, sanoo Vactechin toimitusjohtaja Raimo Harju.

“Minusta piti tulla sairaalalääkäri eikä tiedemies”

Heikki Hyödystä tuli diabetestutkija sattumalta. Opiskeluaikana silloinen Tampereen yliopiston virologian professori Pauli Leinikki ehdotti nuorelle lääkärille tutkimusaihetta ja myöhemmin myös väitöskirja syntyi virusten yhteydestä ykköstyypin diabetekseen.

– Sivupolusta tuli vähitellen päätehtävä, Hyöty kertoo.

Suurimmat epävarmuuden tunteet Hyödyllä olivat uran alkuvaiheessa – alun perin hänestä piti tulla potilaita hoitava sisätautilääkäri.

– Lääkärin työ on konkreettista, siihen on helppo motivoitua ja tietää tekevänsä jotakin merkityksellistä.

Heikki Hyödystä piti tulla sairaalalääkäri eikä tiedemies. Kuva: John Palmén

Hyödyn tutkimusaihe, virusten yhteys ykköstyypin diabetekseen, oli tuolloin uusi eikä se ollut tieteen valtavirtaa.

Vasta viimeisen 10-20 vuoden aikana tyypin 1 diabeteksen selitystä on yhä enenevässä määrin etsitty ympäristötekijöistä, kuten viruksista, ravinnosta ja ympäristömyrkyistä. Ympäristön tärkeä merkitys taudin synnyssä on tullut yhä selvemmin esiin. Aiemmin tutkimusta dominoi genetiikka ja autoimmuuni-ilmiöiden selvittäminen.

– Nuorena tutkijana olo oli yksinäinen, ja mietin, onko tämä oikea valinta. Minulla oli potilastyötä tekevän lääkärin identiteetti. Oli vaikea päätös lähteä tutkijaksi.

Hyöty sanoo tehneensä pitkäjänteistä työtä, jossa on voinut rakentaa uutta vanhan päälle. Hänelle matka on ollut tärkeämpi kuin päämäärä.

– En halua ankkuroida työtäni siihen olenko oikeassa vai väärässä, ja mikä tulos lopulta on. Kaikki on kuitenkin niin epävarmaa ja monimutkaista. Perustan työni siihen, että tuon oman palaseni kansainväliseen tieteen kenttään ja yritän tehdä sen mahdollisimman hyvin.

Hän sanoo tutkivansa asiaa, koska yhteys potilaaseen motivoi häntä.

– Tässä voidaan löytää ehkäisy tai parannus sairauteen. Molekyylitason tutkimus on tärkeä osa työtämme, mutta rokotteen kehittämisessä minua motivoi erityisesti se, että sillä voidaan auttaa suhteellisen suoraan ihmisiä.

Hyödyn mukaan se, että akateeminen tutkimus etenee vaiheeseen, jossa rokotetta tai lääkettä päästään viemään ihmistutkimukseen asti, ei ole tutkijalle ihan jokapäiväistä herkkua.

– Kyse on paitsi tietotaidosta, mutta aina myös onnesta. Oman, Tampereen yliopiston tutkimusryhmän ja kaikkien yhteistyökumppanien panos on ollut valtavan tärkeä, että olemme näin pitkällä.

Katso myös tv-juttu alla olevasta linkistä. Se kertoo yhden palan diabetesrokotteen tarinaa:

insuliinia piikitetään vatsaan
Tyypin 1 diabetes on Suomessa yleisempi kuin missään muussa maassa. Suomessa on myös tehty huippututkimusta ykköstyypin diabeteksen syyn selvittämiseksi.

Voit keskustella aiheesta 28.1. kello 23:een saakka.