Näin korona vaikutti sairaanhoitajiin: juuri valmistunut harkitsee jo alan vaihtoa ja liitto tuskailee koulutuksen puutteen kanssa

Sairaanhoitajaliiton mielestä korona on paljastanut räikeitä puutteita niin johtamisessa kuin sairaanhoitajien koulutuksessa.

Sairaanhoitoala on joutunut koville koronapandemian torjuntatyössä. Kuvassa laboratoriohoitajat ottavat testejä Messukeskuksen drive-in-koronavirustestausasemalla lokakuussa. Kuva: Silja Viitala / Yle

Vantaalainen Lumikki Tattari on valmistunut tänä vuonna sairaanhoitajaksi. Hänellä on myös jo kokemusta sairaanhoitajan työstä.

Kulunut vuosi on kuitenkin saanut Tattarin harkitsemaan alanvaihtoa. Vuoden alussa hän aikoo ratkaista, hakeutuuko sairaanhoitajan ammattiin vai palaako aiempaan työhönsä kauneudenhoitoalalle.

– Kyse on palkasta. Myös koronatilanne vaikuttaa harkintaani, Tattari sanoo.

Vastavalmistunut sairaanhoitaja Lumikki Tattari harkitsee alan vaihtoa. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

Korona on tuonut sairaanhoitoalalle monenlaista epävarmuutta.

– Keväällä haasteellisinta oli tiedotuksen puute ja huoli suojavarusteiden riittävyydestä. Olin huolissani sekä omasta että potilaiden turvallisuudesta, Tattari toteaa.

Tattarin mukaan alalla näkyy se, että työvoimasta on suuri pula.

– Työntekijöiltä vaaditaan todella paljon joustavuutta työajoissa. Ja kyllähän alalla näkyy huoli siitä, että kun ei voi tietää, mitä on vielä tulossa, jatkaa Tattari.

Koronapandemia vaikuttanee myös tulevina vuosina sairaanhoitajien koulutukseen, vaikka valtakunnallinen yleSH-arviointihanke (siirryt toiseen palveluun) aloitettiin jo ennen koronaa. Vuoden lopussa valmistuvan hankkeen tarkoituksena on ollut yhtenäistää sairaanhoitajakoulutuksesta valmistuvien ammatillisen osaamisen sisältöjä ja varmistaa koulutuksen tasalaatuisuus valtakunnallisesti.

Sairaanhoitajaliitto vaatii alalle erikoistumiskoulutusta

Sairaanhoitajaliiton mielestä koronapandemia on paljastanut useita puutteita siinä, miten pandemiatilanteeseen tulisi varautua ja miten sitä pitäisi johtaa.

Sairaanhoitajat tarvitsevat esimerkiksi lisää osaamista vastaavien tilanteiden varalle.

– Nyt olisi ehdottoman tärkeää saada valtakunnallinen yhdessä sovittu erikoistumiskoulutus sairaanhoitajien tehohoitotyöhön, Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela sanoo.

Sairaanhoitajaliiton puheenjohtajan Nina Hahtelan mukaan korona on jättänyt sairaanhoitoalalle ikävän jäljen. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Hänen mukaansa erikoistumiskoulutusta tarvittaisiin myös esimerkiksi infektioiden torjuntaan.

– Lääkärikoulutuksessa on erikoistumiskoulutuksia. Samanlaista järjestelmää tarvittaisiin myös sairaanhoitajakoulutukseen. Sen tulisi olla yhtenäistä ja kansallisesti sovittua koulutusta, Hahtela toteaa. .

Sairaanhoitajien erikoistumiskoulutus saa tukea myös HYKSin sairaanhoitoalueen johtavalta ylihoitajalta Marja Renholmilta.

– Osaamisen vahvistamisen lisäksi erikoistumiskoulutus myös lisäisi sairaanhoitajien sitoutumista työtehtäviinsä, toteaa Renholm.

Erikoissairaanhoitajan tutkinnon lakkauttamisen jälkeen 1990-luvun alkupuolella sairaanhoitajat ovat syventäneet osaamistaan ja asiantuntijuuttaan erilaisten lisä- ja täydennyskoulutusten avulla.

Ammattikorkeakouluissa järjestettävät erikoistumisopinnot ovat yleensä laajuudeltaan 30–60 opintopistettä. Ne eivät johda tutkintoon, vaan niiden avulla on voinut hakea erityispätevyysnimikettä. (siirryt toiseen palveluun) Nimeke ei ole kuitenkaan välttämättä ole mahdollistanut uralla etenemistä tai näkynyt palkkauksessa, mikä on syönyt sen suosiota.

Puheenjohtaja Hahtela näkee puutteita myös koko koronatilanteen johtamisessa. Esimerkkinä hän mainitsee kevään tilanteen, jolloin heräsi pelko suojavarusteiden riittävyydestä.

– Tämä heijastuu alalle edelleen pelon ilmapiirinä, vaikka suojavarusteita onkin nyt riittävästi, Hahtela sanoo.

Sairaanhoitajat kokevat myös, että keväällä valmiuslakia käytettiin joillakin paikkakunnilla väärin.

– Joillakin paikkakunnilla sairaanhoitajia siirrettiin paikasta toiseen ja lomia peruttiin, vaikka paikkakunnalla ei ollut edes koronapotilaita. Tämä koettiin sairaanhoitajien keskuudessa epäoikeudenmukaisena, sanoo Hahtela.

Tästä syystä puheet valmiuslain ottamisesta uudelleen käyttöön kuumentavat tunteita sairaanhoitajien keskuudessa.

Suurimpana uhkana Hahtela näkee tilanteessa sairaanhoitajien työuupumuksen.

– Sairaanhoitajien pitkät sairauslomat olisivat tässä tilanteessa todella haaste, sillä sairaanhoitajista on jo nyt kova pula, Hahtela sanoo.

Sairaanhoitajaliiton alkusyksystä tekemän selvityksen mukaan moni sairaanhoitaja kokee työuupumuksen oireita, ja puolet kertoo miettineensä alan vaihtoa koronakriisin aikana.

Hoitaja: "Potilasturvallisuus päällimmäisenä mielessä"

Vantaalainen sairaanhoitaja Emine Jetullahu on hoitanut kuluneen vuoden aikana koronapotilaita.

Hän myöntää, että pelko koronatartunnan saamisesta käy aika ajoin mielessä.

– Totta kai se on vähän siellä taustalla. Potilasturvallisuus on kuitenkin päällimmäisenä mielessä aina kun on töissä, Jetullahu sanoo.

Sairaanhoitaja Emine Jetullahu aikoo jatkaa hoitoalalla myös tulevaisuudessa. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

Hänen mukaansa suojavarusteiden riittävyys ja oikeanlainen käyttö on ollut työpaikalla jatkuvasti puheenaiheena.

Hänen mielestään tätä voitaisiin korostaa entisestään myös sairaanhoitajien koulutuksessa.

– Kouluissa voitaisiin esimerkiksi erilaisissa työpajoissa ihan konkreettisesti harjoitella suojavarusteiden pukemista ja oikeanlaista käyttöä ja riisumista. Tällaisena aikana tämän merkitys korostuu, Jetullahu sanoo.

Omia suunnitelmiaan jatkaa sairaanhoitajan ammatissa Jetullahu ei epäröi.

– Ehdottomasti aion jatkaa alalla. Tällainen päivystyksellinen työ on lähellä sydäntä, Jetullahu sanoo.

Valmiuksia pandemioiden hoitoon lisätään

Korona on jo vaikuttanut sairaanhoitajien koulutukseen.

Negatiivisena vaikutuksena on ollut se, että nuorempien opiskelijoiden harjoitteluohjauksia sairaaloissa on jouduttu koronan takia perumaan.

– Toisaalta tämä on tuonut uudenlaisen mallin, jossa opiskelijat tekevät harjoittelua työsuhteessa. Tämä on mahdollistanut sen, että yhä useampi harjoittelu on voitu toteuttaa, Laurea-ammattikorkeakoulun Tikkurilan yksikön johtaja Salla Seppänen sanoo. Laurea (siirryt toiseen palveluun) on Suomen suurin sairaanhoitajakouluttaja.

Ehtona tässä on ollut se, työpaikalla on ollut nimettynä ohjauksesta vastaava ammattilainen.

Sairaanhoitajaopiskelijat harjoittelevat Laurea-ammattikorkeakoulun Tikkurilan kampuksella Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Jo ennen koronaa vuonna 2018 aloitettiin valtakunnallinen yleSH-arviointihanke. Seppänen arvelee kuitenkin, että koronasta saadut kokemukset näkyvät tulevina vuosina sairaanhoitajien koulutuksessa, vaikka kriteerit uusista sairaanhoitajien osaamisvaatimuksista on luotu pääosin ennen koronaa.

– Koronan vaikutus näkyy esimerkiksi siinä, että infektioiden torjunnasta ja varotoimista on jo tullut ikään kuin kansalaistaito. Jatkossa sairaanhoitajien peruskoulutuksessa korostetaan varmaan entistä enemmän potilaiden ohjaamista näissä asioissa, Seppänen sanoo.

Opetuksessa korostuu jatkossa myös digitaalisuus, sillä se antaa entistä parempia mahdollisuuksia pitää yhteyttä potilaisiin, jotka ovat kotihoidossa.

– Jatkossa sairaanhoitajaopiskelijat saavat varmasti lisäkoulutusta esimerkiksi siihen, millaista keskustelua potilaan kanssa tulee käydä kuvapuhelimen välityksellä, Seppänen sanoo.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 17. joulukuuta kello 23:een saakka.

Aiheesta lisää: