1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Pekka Haavisto

Pekka Haavisto sai eduskunnan luottamuksen äänin 101–68 – Näin suuri sali äänesti

Keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen äänesti ulkoministerin epäluottamuksen puolesta.

Pekka Haavisto i samband med förtroendeomröstning i riksdagen 15.12.2020.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) odottamassa luottamusäänestyksen tulosta ministeriaitiossa.
Tekijät

Eduskunta äänesti tiistaina perussuomalaisten tekemästä epäluottamuslauseesta ulkoministeri Pekka Haavistolle (vihr.).

Haavisto sai eduskunnan luottamuksen äänin 101–68. Tyhjiä ääniä oli nolla, ja poissa oli 30 kansanedustajaa.

Äänestys kulki pääpiirteittäin hallituspuolueiden ja oppositiopuolueiden välillä. Hallitusryhmistä keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen äänesti Haaviston epäluottamuksen puolesta.

  • Katso jutun lopun listasta, miten kukin kansanedustaja äänesti.

Tekniikka takkuili äänestyksessä, Tavio oli koronakaranteenissa

Äänestyksessä "jaa" tarkoittaa ääntä Haaviston luottamuksen puolesta ja "ei" ääntä epäluottamuslauseen puolesta.

Äänestystekniikassa oli aluksi ongelmia, minkä takia äänestäminen viivästyi joillakin minuuteilla.

SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen oli istuntosalissa äänestyksen aikana, mutta hänen äänensä ei rekisteröitynyt äänestykseen. Mäkisalo-Ropponen kirjautui poissa olevaksi äänestyksestä.

– Äänestin jaa, mutta se ei rekisteröitynyt. Oli tekninen ongelma. Mutta varmaan salissa tuli tietoon, että äänestin jaa, Mäkisalo-Ropponen kertoi äänestyksen jälkeen Ylelle.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio ei ollut Haaviston luottamusäänestyksessä paikalla.

Tavio oli äänestyksen aikoihin koronavirustestissä.

– Kävin koronatestissä, olen mahdollisesti altistunut virukselle. Ei sen kummempaa. Luulen, että pääsen huomenna takaisin, kun testitulokset saa päivässä, Tavio kertoo Ylelle.

Keskusta: Tarkoitus ei pyhitä keinoja, vihreillä poliittinen vastuu

Keskustan eduskuntaryhmä lähetti äänestyksen yhteydessä tiedotteen, jossa se painotti, että poliittisen vastuun tapauksessa kantaa vihreät.

– Perustuslakivaliokunnan mukaan Haavisto on toiminut lainvastaisesti, eikä keskustan eduskuntaryhmä hyväksy lainvastaista toimintaa, tiedotteessa sanotaan.

– Tarkoitus ei pyhitä keinoja. Pekka Haavisto on tehnyt virheitä ja hän kantaa vastuun omasta toiminnastaan. Poliittisen vastuun kantavat vihreät. Moitimme vihreitä siitä, että he ovat toiminnallaan murentaneet perustuslakivaliokunnan asemaa ja arvovaltaa. Valiokunnan riippumattomuus pitää turvata.

– Keskusta ei kaada hallitusta tähän, maa tarvitsee toimintakykyisen hallituksen korona-kriisin keskellä. Kunkin ministerin luottamus lähtee omasta eduskuntaryhmästä, keskustan eduskuntaryhmän tiedote päättyy.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen (kesk.) vaati vihreitä siivoamaan nurkkansa ja muistutti, että pääministeri Marinin vastuulla on viime kädessä, että hänellä on hallituksessaan ministereitä jotka noudattavat lakia.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.), sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.), opetusministeri Li Andersson (vas.) ja sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) odottamassa luottamusäänestyksen tulosta ministeriaitiossa. Kuva: Jani Saikko / Yle

Haavistolla vuoden prosessi takana

Syynä epäluottamuslauseelle on Haaviston toiminta al-Holin pakolaisleirin tapauksessa, josta hän sai perustuslakivaliokunnalta moitteet viime viikon keskiviikkona.

Perustuslakivaliokunta arvioi, että Haavisto oli toiminut hallinto- ja ulkoasiainhallintolain vastaisesti, kun hän halusi siirtää konsulipäällikkö Pasi Tuomisen toisiin tehtäviin.

Mietintö ei ollut yksimielinen, vaan valiokunnan vihreät jäsenet tekivät oman vastalauseensa.

Haaviston saamat moitteet eivät kuitenkaan johtaneet syytteen nostamiseen, sillä ministereillä on tavallista kansalaista korkeampi syytekynnys.

Haaviston tapauksen ympärillä on ollut paljon kuohuntaa. Vihreiden viestintä on aiheuttanut laajaa ihmetystä kansanedustajissa.

Vihreät ovat korostaneet viestinnässään, ettei ulkoministeri ole tehnyt mitään lainvastaista.

Lehtitietojen mukaan varsinkin hallituskumppani keskustassa kipuillaan siitä, pitäisikö puolueen kansanedustajien äänestää yhteisessä rintamassa muiden hallituspuolueiden kanssa.

Al-Holin tapaus herättää puolueissa myös paljon intohimoja. Tämä on toinen kerta, kun joko ministerin tai hallituksen luottamuksesta äänestään tämän tapauksen takia.

Poliittisesti keskeinen kysymys on ollut se, pitäisikö leirillä olevat suomalaislapset ja -äidit auttaa takaisin Suomeen. Leirillä olevat äidit ovat aikanaan lähteneet vapaaehtoisesti Syyriaan Isisin alueelle. Suurin osa on matkustanut Syyriaan ennen kuin Isis nousi valtaan.

Katso, miten äänet jakautuivat

Taulukkoa ladataan

Korjaus 15.12.2020 klo 14.15: Verkkolähetyksen alussa sanottiin virheellisesti, että salissa äänestettäisiin ulkoministerin luottamuksesta Al-Holiin liittyen ja olisiko lapset pitänyt palauttaa Suomeen. Luottamusäänestyksessä on kysymys Haaviston poliittisesta luottamuksesta, hänen saatuaan perustuslakivaliokunnalta moitteet. Perustuslakivaliokunnan mukaan Haavisto toimi hallinto- ja ulkoasianhallintolain vastaisesti, yrittäessään siirtää alaisensa toisiin tehtäviin.

Täsmennys 15.12.2020 klo 14:52: Lisätty sana poliittinen seuraavaan kohtaan. Poliittisesti keskeinen kysymys on ollut se, pitäisikö leirillä olevat suomalaislapset ja -äidit auttaa takaisin Suomeen.

Lue lisää:

Tutkintapöytäkirjat paljastavat, mistä riita al-Holista repesi – Haavisto: "Konsulipäällikkö totesi, että orpolapsilla on nyt hyvä olla siellä"

Oikeusoppineet eri linjoilla tapaus Haavistosta – Näin rajusti näkemykset erosivat

Näin al-Holin suomalaisten kotiuttaminen eteni kulisseissa: Konsultille salattu sopimus, Rinteen vastuulla poliittiset ratkaisut