1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Finnwatch: Kanelin tuotantoon liittyvät hakkuut uhkaavat luonnon monimuotoisuutta – kaupan hyllyltä voi olla vaikea löytää vastuullista kanelia

Finnwatch tarkasteli tuoreessa julkaisussaan Suomessa myytävän kanelin alkuperää ja vastuullisuusvalvontaa.

Kotimaan uutiset
Riisipuuroa ja kanelia.
Vastuullisen kanelin ostaminen vaatii kuluttajalta erilaisten sertifikaattien ymmärrystä.Henrietta Hassinen / Yle

Kanelin tuotanto on vaaraksi luonnon monimuotoisuudelle Indonesiassa alueella, josta myös Paulig ja Meira tuovat kanelia Suomeen, kertoo Finnwatch (siirryt toiseen palveluun).

Yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö Finnwatch on selvittänyt tuoreessa julkaisussaan, mitä Suomessa myytävä kaneli on, mistä se tulee ja miten kanelin vastuullisuutta valvotaan. Selvitystä varten se on pyytänyt tietoja kanelin tuotannosta Meiralta ja Pauligilta.

Suurin osa Meiran ja Pauligin kanelista tuodaan Suomeen Indonesiasta. Hankinta kohdistuu erityisesti Kerincin alueella, joka kärsii tuotantoon liittyvistä kestävyysongelmista. Finnwatchin mukaan kanelia tuotetaan Kenricissä puupellon omaisilla plantaaseilla ja metsäisillä pientiloilla.

Helpoin tapa kanelipuun kuoren keräämiseen on puiden avohakkuu. Plantaaseilla ja pientiloilla on raportoitu hakkuiden aiheuttaneen luonnon monimuotoisuuden vähenemistä, eroosiota ja jopa metsäkatoa.

Kerencin kanelin tuotantoa tarkastelleet tutkimukset ovat Finnwatchin mukaan suositelleet, että avohakkuista siirryttäisiin kestävämpiin korjuutapoihin.

Raaka-ainetta voidaan kerätä myös kuorimalla puun pintaa, jolloin puuta ei tarvitse kaataa. Kun yksittäinen puu lopulta sitten kaadettaisiin, pitäisi se kaataa riittävän korkealta ja jättää puun kanto kuorimatta, jotta siitä voi lähteä versoamaan uusi kanelipuu.

Finnwatch ei nostaisi kumpaakaan yhtiötä toista vastuullisemmaksi

Paulig vahvistaa, että Santa Maria -tuotteissa käytetty kassiakaneli kerätään Indonesiassa pääsääntöisesti kaatamalla kanelipuut. Pauligin mukaan kanelipuut kasvavat takaisin kannoista tai juurakoista, jolloin sato uusiutuu luonnollisesti.

Yhtiö kertoo tiedotteessaan (siirryt toiseen palveluun), että puuviljelmät eivät sijaitse luonnonsuojelualueilla. Se on auditoinut indonesialaiset kanelitoimittajansa vuosina 2017 ja 2019.

– Toimittajamme valvovat omissa toimitusketjuissaan näiden ehtojen toteutumista, tiedotteessa linjataan.

Meiran mukaan kanelin sadonkorjuussa suositaan kuorintamenetelmää. Kuorintamenetelmän käyttö varmennetaan Meiran mukaan kahden toimittajan edustajien kahden vuoden välein tekemillä vierailuilla. Käyntien yhteydessä myös koulutetaan kanelinviljelijöitä kestävään viljelyyn ja sadonkorjuuseen.

Kanelin toimittajan edustajat vierailevat Indonesiassa kahden vuoden välein verifioimiassa tuotantoon liittyviä toimintatapoja. He ovat käyneet paikalla viimeksi vuosina 2017 ja 2019.

Meiran toimitusjohtaja Raimo Sinisalon mukaan yhtiöllä on Indonesiassa pitkäaikainen kumppani, joka on myös allekirjoittanut Meiran tuotantoa koskevan vastuullisuuspolitiikan.

Mikäli Meiran käyttämää Indonesian kanelia ei saada vastuullisuussertifioiduksi lähtulevaisuudessa, yhtiöaikoo järjestää kolmannen osapuolen auditoimaan sen toiminnan vuosina 2022–2024.

Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér ei nostaisi Meiraa tai Pauligia toista yritystä vastuullisemmaksi kanelin tuottajaksi, kun kyse on Indonesiasta.

Hänen mukaansa Meira ei pystynyt Finnwatchin näkökulmasta riittävällä tavalla todentamaan, että sen kumppanit eivät käytä hakkuita sadonkorjuussa.

Meira kertoo, että sen toimittaja tekee verifiointikäyntejä tiloille kahden vuoden välein. Finnwatch ei kuitenkaan pidä Meiran tavarantoimittajan omavalvontaa riittävänä vastuullisuuden varmentajana.

– Me ei sillä perusteella olla valmiita sanomaan, että tämä olisi biodiversiteetin kannalta vastuullisemmin tuotettua kuin se Pauligin, Finér toteaa.

Finér muistuttaa, että tutkimuksen pohjalta tiedetään hakkuiden olevan yleisiä Kerincin alueella Indonesiassa.

Tavoitteena saada kaikki raaka-aineet vastuuvalvonnan piiriin

Sekä Paulig että Meira pyrkivät siihen, että riskimaissa tuotetut raaka-aineet olisivat kolmannen osapuolen vastuullisuusvalvonnan piirissä vuoteen 2030 mennessä.

Finnwatchin Sonja Finér pitää aikataulua melko hitaana.

– Tietysti hyvä, että tavoite on nyt asetettu, hän kuitenkin toteaa.

Meiran toimitusjohtaja Raimo Sinisalo kuvailee maustetuotannon nykytilaa pirstaloituneeksi. Valmiiksi sertifioituja mausteraaka-aineita ei hänen mukaansa ole paljoakaan valmiiksi tarjolla.

Tällä hetkellä noin 33 prosenttia Meiran ostamista mausteraaka-aineista tulee matalan riskin maista tai kolmas osapuoli on varmentanut ne vastuullisiksi.

Kaupan hyllyltä on vaikea löytää vastuullista kanelia

Vastuullisen kanelin ostaminen ei ole kuluttajalle helppoa. Se vaatii erilaisten sertifikaattien, kuten Reilun kaupan, luomun ja Rainforest Alliancen kriteerien ymmärrystä. Senkin jälkeen saatavilla oleva vastuullisen kanelin valikoima on Suomessa Sonja Finérin mukaan suppea.

Yksittäisistä tuotteista Finnwatchin Sonja Finér nostaa esille Meiran Reilu kauppa -sertifioidun ceylonin kanelin, jota ei ole tuotettu Indonesiassa.

Luomun tai Reilu kauppa -sertifioidun kanelin ostaminen on hänestä aina hyvä valinta. Kaupassa on kuitenkin hyvä tietää, että luomumerkinnällä ei ole vaikutusta kanelintuottajien työolosuhteisiin.

– On ongelma, että tietyt sertifikaatit puuttuvat tiettyihin asioihin ja toiset toisiin. Reilu kauppa puuttuu tuottajan saamaan hintaan, työoloihin ja muuhun. Ekologisen puolen valvonta ja kriteerit eivät kuitenkaan välttämättä ole niin tiukkoja, hän kuvaa.

Reilun kaupan lisäksi myös Rainforest Alliance sertifioi haasteellisella Kerincin alueella Indonesiassa tuotettua kanelia. Finérin tiedossa ei kuitenkaan ole, että Suomen markkinoilla olisi myynnissä Rainforest Alliancen sertifioimaa kanelia.

– Jos saisimme kunnianhimoisen lainsäädännön, niin kuluttajille kaatuvaa taakkaa voitaisiin keventää huomattavasti, Finér toteaa.

Lue seuraavaksi