1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koulutus

Suomeen opintojensa jälkeen työllistynyt Caelum Davies on yksi niistä, joita Suomi tahtoo lisää – Tutkija: Anonyymi rekrytointi auttaisi

Suomi tarvitsee osaajia myös ulkomailta. Hallitus haluaa antaa kansainvälisille opiskelijoille enemmän aikaa löytää töitä.

Walesilainen Caelum Davies asuu opiskelija-asuntolassa Helsingin keskustassa. Hän pitää Suomessa muun muassa siitä, että työn ja vapaa-ajan suhde on tasapainossa ja että luontoon pääsee nopeasti. Kuva: Mikko Koski / Yle

Walesilainen Caelum Davies, 26, ihastui Suomeen ollessaan Helsingissä vaihto-opiskelijana vuonna 2016. Niinpä hän haki Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden maisteriohjelmaan ja palasi maahan.

Davies sai opintonsa päätökseen kesällä 2020, mutta oli aloittanut työnhaun jo alkuvuodesta.

– Täytyy sanoa, että työn löytäminen Suomessa etenkään koronavuotena ei ollut helppoa, hän kertoo opiskelija-asunnossaan Helsingin Kampissa.

Davies näki paljon vaivaa ja kokeili erilaisia väyliä työpaikkailmoituksista suoriin yhteydenottoihin ja avoimiin hakemuksiin. Se poiki vain pieniä tilapäisiä töitä.

Lopulta tärppäsi. Davies on työskennellyt syyskuusta lähtien isossa pankkikonsernissa talousrikosten torjunnassa. Työ löytyi vastavalmistuneille tarkoitetun ohjelman kautta.

Caelum Davies käytti paljon aikaa työnhakuun. – Tein verkkosivun brändätäkseni itseäni, otin yhteyttä uusiin ihmisiin, päivitin cv:n uuteen uskoon, hän luettelee. Kuva: Mikko Koski / Yle

Davies opiskeli ohjelmassa, jossa puolet oli suomalaisia ja puolet ulkomaalaisia.

Hän tietää saman vuosikurssin kaikkien suomalaisten löytäneen töitä. Hänen käsityksensä mukaan hän on kuitenkin toistaiseksi ulkomaalaisista ainoa, jolla on tärpännyt.

– Lukuun ottamatta start up -toimintaa ja freelance-töitä en ole kuullut ulkomaalaisten saaneen vakituisia töitä. Korona-aikaan se voi olla sama juttu myös suomalaisille. Mutta uskon, että ulkomaalaisille se on vielä vaikeampaa.

Kansainvälisistä opiskelijoista halutaan pitää kiinni kynsin ja hampain

Caelum Daviesin kaltaisia Suomeen korkeakoulututkintonsa jälkeen työllistyviä Suomi haluaa lisää.

Suomessa väestö vanhenee ja työikäisen väestön osuus pienenee. Suomi tarvitsee lisää osaajia myös ulkomailta.

Hallitusohjelmassa halutaan lisätä työperäistä maahanmuuttoa ja parantaa kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden mahdollisuuksia työllistyä Suomeen.

Tätä työtä tehdään esimerkiksi Talent boost -ohjelmassa (siirryt toiseen palveluun), jossa ovat mukana muun muassa työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.

Korkeakoulupolitiikan vastuualueen johtaja Birgitta Vuorinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä sanoo, että Suomessa on OECD-maiden keskiarvoa enemmän kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita. Heitä houkuttelevat Suomeen koulutuksen laatu ja työllistymisen näkymät.

– Jos heillä jo lähtökohtaisesti on halu työllistyä Suomeen, me tietysti toivomme, että työmarkkinoilta löytyy siihen vetoa, Vuorinen sanoo.

Johtaja Birgitta Vuorinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä näkisi mielellään Suomessa vielä lisääkin kansainvälisiä opiskelijoita. Kuva: Mikko Koski / Yle

Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on ollut 2000-luvulla kasvussa Suomessa. Vuonna 2017, kun EU/ETA-maiden ulkopuolisten lukuvuosimaksut otettiin käyttöön, luvut hieman notkahtivat.

Nyt kuitenkin suunta on hakeneiden ja uusien opiskelijoiden määrässä kääntynyt nousuun, Vuorinen lisää.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ulkomaalaisia opiskelee Suomen isoilla aloilla kuten kaupan ja hallinnon, tekniikan ja tieto- ja viestintätekniikan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon alalla.

– Nämä ovat myös alueita, joilla suomalaisilla työmarkkinoilla olisi kysyntää sekä suomalaisille että kansainvälisille osaajille, Vuorinen sanoo.

Johtava asiantuntija Laura Lindeman työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo, että tällä hetkellä teknologia-alat vetävät parhaiten valmistuvia kansainvälisiä opiskelijoita.

Kotoutumisen kokonaiskatsauksen mukaan kansainväliset opiskelijat näyttävät maksavan koulutuksensa takaisin verotuloina suhteellisen ripeästi.

Kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista suurin osa jää Suomeen

Monen mielikuva voi olla, että kansainväliset opiskelijat häipyvät Suomesta heti saatuaan tutkintonsa kasaan.

Näin ei kuitenkaan ole.

Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2019 julkaiseman Kotoutumisen kokonaiskatsauksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista 60–70 prosenttia asuu Suomessa kolme vuotta valmistumisensa jälkeen. Lukua pidetään verrattain korkeana.

Eurostudent-opiskelijatutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan noin 90 prosenttia Suomeen tulevista tutkinto-opiskelijoista joko haluaa työllistyä Suomeen tai vielä pohtii asiaa.

Siksi potentiaalia olisi vielä parempiin lukuihin.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kotoutumisen kokonaiskatsauksen mukaan Suomeen jääneiden ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden työllisyysaste ja ansiokehitys eivät yllä samaan kuin samalta koulutustasolta valmistuneiden suomalaistaustaisten.

Kun tutkimusta tehtiin, maahan jääneiden työllisyysaste oli silti suhteellisen korkea, 77–81 prosenttia.

Birgitta Vuorinen kertoo ongelmaksi sen, että vaikka kansainväliset opiskelijat jäävät Suomeen hyvin, kaikki eivät löydä juuri omaa alaansa vastaavaa työtä.

Myös Caelum Davies joutui laajentamaan hakuaan hieman oman alansa ulkopuolelle. Häntä harmitti, kun omalta vahvuusalueelta ei tuntunut löytyvän kokoaikaista työtä.

– Kun hain töitä, haun laajentaminen tuntui stressaavalta, mutta nyt olen iloinen uudesta ja jännittävästä alasta.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tutkija: Rasismia ja syrjintää yhä työmarkkinoilla

Suomen akatemian tutkijatohtori Rolle Alho Helsingin yliopistoon kuuluvasta Svenska social- och kommunalhögskolanista on tutkinut (siirryt toiseen palveluun) kansainvälisten opiskelijoiden kokemuksia työllistymisestä Suomessa.

Hän haastatteli noin kolmeakymmentä ulkomaalaista opiskelijaa, jotka olivat opiskelleet Suomessa korkeakoulututkintoa ja löytäneet töitä.

– Suomessa on erittäin tärkeää, että työntekijöillä on sosiaalisia verkostoja ja epävirallisia kontakteja eli että he tuntevat ihmisiä. Monia työpaikkoja ei laiteta avoimeen hakuun, Alho sanoo.

Osalle oli epäselvää, miten Suomessa kannattaa töitä hakea.

Alho huomauttaa, että koronakriisin takia verkostoituminen on muuttunut vaikeammaksi.

Rolle Alhon mukaan opiskelijoiden työnhakukokemuksissa sinnikkyys oli valttia. Periksi ei kannata antaa, vaikka ei heti tärppää. Kuva: Lotta Laakso/Yle

Alho joutui kuulemaan myös kokemuksia rasismista työnhaussa.

– Ikävä kyllä meillä on Suomessa syrjintää ja rasismia työmarkkinoilla. Joillekin työnantajille on väliä sillä, minkä värinen henkilö on tai mistä maasta hän tulee.

Alho liputtaa anonyymin työnhaun puolesta. Hän uskoo, että siitä olisi hyötyä.

Anonyymistä rekrytoinnista on tuoreita kokemuksia. Helsingin anonyymin rekrytoinnin kokeilu onnistui ja saa ensi vuonna jatkoa.

– Tätä pitäisi pohtia mielestäni laajemminkin, että miten anonyymin rekrytointiin voitaisiin eri aloilla siirtyä, Alho sanoo.

Hän toivoo, että myös kielitaitovaatimuksia mietittäisiin joustavammin.

– Joskus työnantajat edellyttävät virheetöntä suomen kielen taitoa, vaikka se ei olisi välttämätöntä työtehtävien hoitamisen kannalta.

Monet tutkimukseen haastatelluista ulkomaalaisista opiskelijoista osasivat myös hyödyntää kansainvälistä taustaansa, kuten Suomessa harvinaisen kielen osaamista ja kansainvälistä työkokemusta.

Oleskelulupaa valmistumisen jälkeen halutaan pidentää

Caelum Daviesin mielestä suomalaiset korkeakoulut voisivat vielä enemmän auttaa kansainvälisiä opiskelijoita luomaan sosiaalisia verkostoja erityisesti suomen kielellä.

Hänen mielestään tällaisia mahdollisuuksia pitäisi myös markkinoida opiskelijoille voimakkaammin.

Myös Alho ja Vuorinen jakavat näkemyksen, että opiskelijoiden on tärkeää jo opiskeluaikana luoda kontakteja työnantajiin.

Vuorisen mukaan korkeakoulut ovat sitoutuneet Talent boost -ohjelman tavoitteisiin vuosille 2021–24, eli parantamaan ulkomaalaisten opiskelijoiden integroitumista Suomeen ja vahvistamaan mahdollisuuksia työllistyä Suomeen.

Caelum Davies kannattaa anonyymia rekrytointia. – Näin tärkeintä olisivat työntekijät taidot, mikä on hyödyksi niin työnantajalle kuin yksilölle itselleenkin, hän sanoo. Kuva: Mikko Koski / Yle

Hallitusohjelmassa on tavoitteena pidentää EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden oleskelulupaa valmistumisen jälkeen kahteen vuoteen. Nykyisin heillä on aikaa löytää töitä yksi vuosi.

Birgitta Vuorinen katsoo, että oleskelulupaprosesseilla on iso merkitys sille, kuinka vetovoimaisena maa nähdään.

– Jos tutkinnon tai tutkimustyön päättämisen jälkeen voi vielä jäädä kahdeksi vuodeksi hakemaan töitä, se on varmasti houkutteleva tekijä. Suomessa myös rekrytointiprosessit ovat melkoisen pitkiä.

Rolle Alho ei usko, että pidennyksestä olisi merkittävää apua.

– Jos ihminen ei vuodessa löydä töitä, niin haluaako hän enää jäädä tänne vielä toiseksi vuodeksi. Hyvistä työntekijöistä on maailmalla pulaa monessa paikassa.

Työ- ja elinkeinoministeriön Laura Lindeman kehottaa työnantajia huomaamaan kansainvälisten opiskelijoiden potentiaali ja tutustumaan heihin jo opintojen aikana.

"Olisi ollut todella harmi lähteä Suomesta"

Caelum Daviesin mielestä Suomessa työn ja vapaa-ajan välillä on parempi tasapaino kuin Britanniassa.

Se on yksi monista syistä, miksi hän haluaa pysyä Suomessa.

Caelum Davies huomauttaa, että ulkomaalaisille kyse ei ole aina vain työnhausta, vaan usein se on kokonaisuus, jossa pitää miettiä myös oleskelulupia ja perhesuhteita. Kuva: Mikko Koski / Yle

Hänen kanssaan samalla vuosikurssilla oli useita muitakin ulkomaalaisia, jotka palasivat Suomeen vaihto-opintojensa innoittamina ja haluaisivat jäädä Suomeen.

– Siksi onkin harmi nähdä heidän lähtevän. Kahden tai kolmen kuukauden osa-aikainen työ ei useinkaan riitä.

Caelum Davies sanoo, että myös hän olisi luultavasti joutunut palaamaan Britanniaan, jos työtä ei olisi löytynyt. Davies laski alkuvuodesta, että hänen rahansa riittävät elämiseen Suomessa lokakuuhun saakka.

– Hain töitä keväällä myös Isosta-Britanniasta, vaikka en varsinaisesti halunnut. Ikävöin kotimaatani mutta elämäni on nyt täällä. Olisi ollut todella harmi lähteä.

Aiheesta voi keskustella tiistai-iltaan 19.1.2021 klo 23.

Lue lisää:

Suomi kiinnostaa ulkomaalaisia opiskelijoita, vaikka opiskelusta tuli maksullista – hakijamäärät ovat jälleen reippaassa nousussa

Koronapandemia tyrehdytti työn ja opintojen perässä muuttamisen – OECD-alueella myönnettyjen oleskelulupien määrä romahti