1. yle.fi
  2. Yle Uutiset
  3. terveys

Kun Mari Salmista huolettaa, oma keho voi näyttää isolta ja vanhat tavat puskea pintaan – rankka vuosi sai monet tarkkailemaan painoa, syömistä ja liikkumista

Kaamos ja koronapandemia ovat saattaneet nostaa painoa, sillä monella suomalaisella on lihottavat geenit. Siitä ei kuitenkaan kannattaisi tuntea syyllisyyttä.

Mari Salmisella laihduttaminen on ollut tapa kontrolloida vaikeita asioita. Nykyään Salminen tietää, että taustalla on väsymystä tai huolia, jos oma keho ei yhtäkkiä miellytäkään silmää. Kuva: Tatu Salminen

Savonlinnalainen Mari Salminen, 25, on laihduttanut 10-vuotiaasta lähtien. Salminen muistaa edelleen, kuinka hänelle lapsena suositeltiin terveydenhuollossa "vähän katsomaan, mitä syö". Sen jälkeen elämä on ollut yhtä laihduttamista.

– Kehon kuva on määrittänyt omanarvontuntoa ja se on ollut tapa kontrolloida vaikeita asioita elämässä. Se on ollut iso osa omaa identiteettiä.

Ajan myötä Salmiselle kehittyi epätyypillinen ja vaihteleva syömishäiriö, joka sai stopin muutama vuosi sitten. Tultuaan raskaaksi Salmisen keho muuttui ja hän päätti, ettei halua altistaa lastaan laihduttamispuheelle. Silloin hän päätti, että painon kyttääminen saa jäädä.

Silti päättynyt vuosi oli syömishäiriötaustaiselle Salmiselle vaikea. Kun Salminen on väsynyt tai elämässä on muuten hankalaa, vanhat käyttäytymismallit nousevat pintaan.

Fysioterapeuttina työskentelevä Salminen on kuitenkin oppinut, että usein huoli painosta nousee esiin silloin, kun olo on muuten väsynyt tai murheellinen.

– Jos näytän ykskaks peilissä isokokoiselta, tiedän, että olen nukkunut huonosti tai on muuten rankkaa. Tiedän, että täytyy korjata sitä muuta siinä ympärillä.

Joka kolmas liikkuu vähemmän

Paino ja oma liikkuminen saattavat nyt huolettaa tavallista suurempaa osaa suomalaisista, kun esimerkiksi ryhmäliikuntatunteja on peruttu tai ryhmiä pienennetty koronaepidemian vuoksi.

Työikäisistä yli kolmannes kertoi syys-lokakuussa vapaa-ajan liikunnan vähentyneen epidemian seurauksena, ja kolmannes kokee myös napostelun lisääntyneen. Nämä tiedot selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportista (siirryt toiseen palveluun).

Samaan aikaan neljännes on kuitenkin lisännyt liikkumistaan. Lihavuustutkimusyksilön professori Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopistosta sanoo, että jotkut keksivät keinot päästä liikkumaan, oli tilanne mikä tahansa. Toiset taas liikkuvat vain, jos olosuhteet ovat liikkumiselle suotuisat.

– Jokaisella on omanlaisensa haasteet: jollakin ne liittyvät liikkumiseen, jollakin siihen, että on liian suuri ruokahalu, jollakin unen vaikeuksiin.

Monella suomalaisella on lihottavat geenit ja korona-aikana monella paino on noussut monista eri syistä, sanoo professori Kirsi Pietiläinen. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Rutiinien muuttuminen on saanut monet miettimään omaa suhdettaan syömiseen ja liikkumiseen, sanoo Syömishäiriöliiton asiantuntija Katri Mikkilä.

– Yhteydenottoja tulee enemmän, ja ihmiset viestivät, että pandemiatilanne lisää ahdistusta ja oireita. Kun hyvinvointia tukevat rutiinit viedään pois, se hankaloittaa monen elämistä ja olemista.

Kaamos voi lihottaa – huonoa omaatuntoa ei kannata tuntea

Liikuntamahdollisuuksia on karsittu ja myös arkiliikunta on monella vähentynyt etätöiden takia. Sen lisäksi suomalaisia painaa kaamos, joka nyt tammikuussa alkaa pikku hiljaa helpottaa.

Katri Mikkilä sanoo, että pimeään aikaan on kenties ihan luonnollistakin olla väsynyt ja päivien pidentyessä liikkuminen saattaa jälleen tuntua mielekkäältä.

– Se on ihan luontaista, että tähän aikaan vuodesta ollaan aika väsyksissä ja paino nousee. Todennäköisesti sitten, kun päivät alkavat pitenemään ja alkaa olla valoa, ulos on kiva lähteä ja paino hakeutuu sille sopivaan lukemaan.

Lihavuustutkimusyksilön professori Kirsi Pietiläinen sanoo, että monet syömiseen liittyvät ongelmat alkavat juuri lihomisen pelosta. Hän selittää, että jos korona-aikana paino helposti nousee, mutta sitä vastaan ryhtyy kamppailemaan, ruoka alkaakin houkuttaa eikä suhde ruokaan ole enää luontainen.

– Siitä alkaa kehkeytyä syyllisyyden ja huonon omantunnon kehä.

Armoa uudenvuodenlupauksiin

Mari Salmista on auttanut se, ettei hän vertaa päiviä tai viikkoja keskenään.

– Tämä on poikkeuksellinen aika, enkä ole asettanut paineita, että pitäisi olla tekemässä jotakin, vaan olen kuunnellut omaa kroppaa.

Lisäksi Salminen suosittaa karsimaan somesta kaiken sellaisen materiaalin, joka ahdistaa tai luo turhia paineita.

– Niitä pystyy seulomaan pois. Ei tarvitse seurata sisältöä, joka haittaa omaa mielenterveyttä.

Myös molemmat asiantuntijat peräänkuuluttavat armollista suhtautumista kehoon ja ruokailuun. Itseään ruoskivat ajatukset eivät kannata.

– On hyvinvoinnin pohja, että mielen tasapaino on hyvä, on hyvä unirytmi ja on valinnut pääasiassa terveellistä ja ravitsevaa ruokaa. Sellaisesta kertyy hyvää oloa, sanoo Kirsi Pietiläinen.

– Kannustaisin kuulostelemaan sitä kehoa, että missä vaiheessa päivää tuntuisi, että olisipa kiva lähteä ulos hengittämään raikasta ilmaa. Liikkumisen ei tarvitse olla mikään suuri suoritus. Ja muistaa, että joskus lepokin on tärkeää, sanoo Katri Mikkilä.

Lue myös:

Kuka vain voi myydä ruokavalioita netissä, ja ne voivat laukaista jopa syömishäiriökäyttäytymistä tai saada kropan sekaisin – tsekkaa nämä, ennen kuin ostat

Kuuntele Tiina Lundbergin huoltamo Yle Areenassa:

Tiina Lundbergin huoltamolla puhutaan painonhallinnasta, kysytään olenko riittävä ja opetellaan sanomaan ei. Vieraina ovat hyvinvointivalmentaja, liikuntieteen maisteri ja fysioterapiaopiskelija Kaisa Wallinheimo sekä hyvinvointivalmentaja, lifecoach ja yrittäjä Heidi Alamikkelä.