Kiina pääsi eroon koronapiinasta ilman laajaa rokottamista – tässä neljä syytä, miten se on mahdollista

Kiinassa ei ole tullut toista koronavirusaaltoa. Miksi näin, ja toimisivatko samat keinot meillä? Lue vastaukset.

Kiinalaiset ottavat virustaudin vaarat tosissaan. Suojavarusteita askarrellaan kaikista mahdollisista tarvikkeista. Kuva: Alex Plavevski / EPA

Virallisten lukujen mukaan Kiinassa on tähän mennessä raportoitu noin 95 000 koronavirustartuntaa. Se on useita tuhansia vähemmän kuin vaikkapa Liettuassa.

Luvut asettuvat mittakaavaan, kun lisätään, että kiinalaisia on 500 kertaa enemmän kuin liettualaisia.

Kiinassa raportoidaan yhä satunnaisia tartuntoja (siirryt toiseen palveluun), mutta maa on onnistunut pääsemään eroon laajasta epidemiasta. Listasimme syitä Kiinan onnistumiseen:

1. Kiinan johto voi tehdä nopeita päätöksiä

Yhden puolueen itsevaltaisesti johtamassa tiukan mediasensuurin maassa voidaan tehdä rajuja päätöksiä ilman pelkoa vastarinnasta.

Ensimmäiset uutiset Wuhanista löydetystä uudesta koronaviruksesta alkoivat levitä noin vuosi sitten. Alun salailun jälkeen Kiina kävi nopeasti toimeen pysäyttääkseen viruksen. Tammikuussa Wuhanin kaupunki suljettiin täysin yli kahdeksi kuukaudeksi.

Talven aikana enimmillään 760 miljoonaa kiinalaista eli Euroopan verran ihmisiä oli määrätty pysymään kodeissaan. Kaupunkien joukkoliikenne oli pysähtynyt ja maan rajat kiinni. Suljetussa Wuhanissa vain yksi perheestä sai käydä asioilla kolmen päivän välein.

Kiinalla on ollut ennenkin tapana toimia pohtimatta liikaa seurauksia yksittäisen ihmisen näkökulmasta. Kun maan etu vaatii rajuja muutoksia, niihin ryhdytään.

Tämä ei ole mahdollista maissa, joissa asioista päätetään demokraattisesti ja jokaisen päätöksen pitää olla tiukasti lain mukainen. Kiinassa koronatoimien kannattavuudesta ei käydä julkista väittelyä.

Nopeita ja tiukkoja eristystoimia on pidetty tärkeimpänä syynä Kiinan (siirryt toiseen palveluun) onnistumiseen.

Grafiikka osoittaa, kuinka Kiinan korontartuntojen seitsemän päivän keskiarvossa ei näy lainkaan suuria tartunta-aaltoja:

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

2. Moni muistaa edellisen vaarallisen kulkutaudin

Kiinalaiset muistavat yhä SARS-viruksen aiheuttaman epidemian ja ymmärsivät nopeasti tilanteen vakavuuden.

Kiinassa koettiin vuonna 2003 SARS-viruksen aiheuttama epidemia, joka levisi myös muualle maailmaan. Viruksen aiheuttamaan keuhkokuumeeseen kuoli noin joka kymmenes sairastunut.

Kun uusi koronavirus alkoi levitä Wuhanissa, ihmiset ymmärsivät nopeasti tilanteen vakavuuden ja ottivat varotoimet tosissaan. Maskit ilmestyivät hetkessä katukuvaan. Maan johdon ohjeita uskottiin.

Muualla maailmassa SARS säikäytti, mutta pahimmat pelot pandemiasta eivät tuolloin toteutuneet. Se saattoi olla syynä siihen, miksi uuden koronaviruksen mahdollisia vaikutuksia ei osattu ennakoida.

Kiinalaiset ovat tottuneet maskin käyttöön saasteiden vuoksi, joten maskit otettiin koronan pelossa käyttöön hyötyjä kyseenalaistamatta. Kuva: Liu Xingzhe / EPA

3. Valvonta, valvonta, valvonta

Kun rajoitukset ja määräyksen astuivat voimaan, niitä valvottiin tarkasti ihmisten, kameroiden ja jopa lennokkien voimin.

Kiinassa ei annettu koronasuosituksia vaan määräyksiä, joiden toteutumista valvottiin tiukasti. Se oli helppoa, sillä kiinalaisia vahditaan myös normaalissa arjessa sekä teknologian avulla että ihmisvoimin.

Kun koronavirus alkoi levitä Kiinassa, metrojen sisäänkäynneille, asuinrakennusten oville ja kaduille ilmestyi nopeasti viranomaisia mittaamaan kuumetta ja patistamaan ihmisiä koteihinsa.

Wuhanista levisi videoita, joilla asukkaat ihmettelevät puhuvia lennokkeja, jotka käskevät heitä käyttämään maskia.

Myös perinteisemmät naapurivahdit valjastettiin koronan torjuntaan. Asukkaat pitivät toisiaan silmällä, ja asuinalueilla saattoi olla omia sääntöjään sille, kuka pääsi sisälle ja kuka ei.

Kiinassa saatiin myös nopeasti käyttöön tartunnoista ilmoittava puhelinsovellus.

Tammikuun lopussa Pekingin metroon ei enää päässyt ilman kuumeen mittausta. Jokaista sisäänkäyntiä valvottiin tarkoin. Kuva: Wu Hong / EPA

4. Minä ja minun oikeuteni eivät ohjaa valintoja

Kiinalaiset ovat tottuneet toimimaan ryhmänä kansallisen edun eteen.

Kiinaa auttoi myös tapa, jolla ihmiset suhtautuivat epidemiaan. Päinvastoin kuin esimerkiksi merkittävä joukko yhdysvaltalaisia, kiinalaiset eivät aseta yksilön oikeuksia kaiken yläpuolelle, arvioi rokotetutkija Gregory Poland The Lancet -tiedejulkaisussa (siirryt toiseen palveluun).

Suuri osa kansasta myös luottaa johtajiinsa.

Siksi yleinen ilmapiiri tuki Kiinan johdon rajuja toimia. Kiinalaiset ottavat hengitystiesairaudet yleensä vakavasti ja hyväksyvät monet rajoitukset sairauden torjumiseksi. Juuri tämä on Polandin mukaan auttanut Kiinaa pääsemään viruksesta eroon.

Samassa artikkelissa nostetaan esiin myös toinen kulttuurisidonnainen etu: vanhainkotien harvinaisuus. Kiinassa lapset huolehtivat iäkkäistä vanhemmistaan usein omassa kodissaan. Tämän vuoksi virus ei päässyt leviämään vanhusten keskuudessa, kuten monissa Euroopan maissa.

Iso osa kiinalaisista uskoo maan johdon ratkaisuihin. Kiinalaismedia rakentaa presidentti Xi Jinpingistä kuvaa kansan huolehtivaisena isänä. Tässä Xiltä mitataan kuume. Kuva: Ju Peng / EPA

Mutta muista kääntöpuoli...

Kiinassa lähes kaikkien toimien onnistumisen syynä on kommunistisen puolueen yksinvalta ja ankara sensuuri.

Kiinassa ei ole poliittista oppositiota ja yksilöiden mahdollisuus kritisoida johtajien päätöksiä on vähäinen. Sosiaalisesta mediasta poistetaan kaikki liian kärkevä kritiikki. Kiinalaisia valvotaan myös korona-ajan ulkopuolella.

Tiukat koronarajoitukset ovat johtaneet mielivaltaisuuteen ja ylilyönteihin. The Guardian -lehti (siirryt toiseen palveluun) kertoi, että Länsi-Kiinan Xinjiangissa Ihmisiä kahlittiin käsiraudoilla koteihinsa. Sosiaalisessa mediassa levisi videoita, joissa sisälle suljetut ihmiset huutavat (siirryt toiseen palveluun) turhautuneina.

Kuvaava on myös New York Timesin haastatteleman (siirryt toiseen palveluun) kiinalaisprofessori Li Jingin kokemus: häntä yritettiin estää viemästä miestään sairaalaan koska vain yksi ihminen sai poistua kerrallaan asunnosta.

Tyhjien kaupunkien kääntöpuoli jäi Kiinassa piiloon. Pekingissä ei ole nähty koronamielenosoituksia osin siksi, että johtajien näkyvää arvostelua ei sallita. Kuva: Roman Pilipey / EPA

Kiinan koronaluvut eivät myöskään välttämättä ole aivan niin alhaiset kuin viralliset luvut väittävät. Esimerkiksi tiedot Wuhanin krematorioista (siirryt toiseen palveluun) ovat osoittaneet, että kaupungissa kuoli alkuvuodesta paljon kerrottua enemmän ihmisiä.

Kiina myös hidasteli koronatoimissa ensimmäisten tartuntojen aikaan. Asiantuntijoiden mukaan varhaisempi puuttuminen ja avoin tiedottaminen olisivat voineet vaikuttaa tilanteeseen merkittävästi.

Lontoon yliopiston Kiina-instituutin johtaja Steve Tsang tiivisti tilanteen Newsweek-lehdelle (siirryt toiseen palveluun):

– Yksikään demokratia Euroopassa tai Amerikassa ei ole onnistunut saamaan virusta kuriin.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23 asti.

Lue lisää: