1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Lappeenranta

Kaupunkia kohtasi erikoinen dilemma: kaikki haluavat uuden urheiluhallin – mutta se rakennetaan paikkaan, josta ei haluta luovuttaa palaakaan

Lappeenrannan kaupunki haluaa rakentaa uuden sisäliikuntahallin, josta kaikki ovat iloisia. Paikaksi valittiin puisto, josta ei haluta luovuttaa palaakaan.

Kentän takalaidalla kasvavat puut kaadetaan, kun kenttää pitää uuden hallin vuoksi siirtää viitisenkymmentä metriä. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Eija Askolin valmistui ylioppilaaksi Saimaan yhteislyseosta keväällä 1966. Armilan puistoalue on säilynyt Askolinin muistoissa tärkeänä.

Ylioppilaaksi valmistumiseen kuului erilaisia riittejä. Yksi niistä oli muistopuun istuttaminen lappeenrantalaiseen puistoon.

— Koulun kautta tuli kutsu, että tulkaa istuttamaan puita. Olen istuttanut ainakin koivuja ja mäntyjä, Askolin muistelee 54 vuotta myöhemmin.

Perinne on jatkunut ja päättävät luokat ovat istuttaneet vuosien saatossa lukemattoman määrän puita Armilan puistoalueelle, jota myöhemmin alettiin kutsua Lappeenrannassa arboretumiksi. Yhteensä alueella on yli 160 puulajia ja alueen koko on reilut 13 hehtaaria.

Arboretumia eli puulajipuistoa on kasvatettu Lappeenrannassa jo pitkään. Puistoalueella on koulunsa päättävien muistopuita. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Askolin ei enää asu Lappeenrannassa, mutta muistelee silti synnyinkaupunkinsa vihreitä puistoja ja lehmuksia. Kun hän törmäsi netissä adressiin, jossa puolustettiin puiden olemassaoloa, ei hän epäröinyt allekirjoittaa.

— Lappeenranta ei ole enää lehmusten kaupunki, niin kuin Laila Hirvisaari kirjoitti. Arboretum on tosi hieno paikka ja kaupungissa tarvitaan hengitysaluetta. Ei ole hyvä, jos kaikki poistetaan, Askolin sanoo.

Mikä arvo on kaupungissa tärkein?

Adressi (siirryt toiseen palveluun)sai alkunsa, kun lappeenrantalainen Marja Strid kuuli, että uuden liikuntahallin rakennussuunnitelmien vuoksi Armilan puistoalueelta pitäisi kaataa 150 puuta.

Varsinaisen hallin on tarkoitus nousta nykyiselle parkkipaikalle, mutta vieressä olevaa jalkapallokenttää pitää siirtää noin 50 metriä arboretumin alueelle.

— Näen puistot yhteisenä omaisuutena, jonka vuoksi pitäisi myös yhdessä miettiä, mihin niitä käytetään. Puisto on sellainen kohde, ettei sitä saa takaisin, jos se kerran laitetaan sileäksi. Sen kasvattamiseen pitäisi sitoutua, sillä se kestää satoja vuosia, Strid sanoo.

Marja Strid haluaa, että puut saavat elää pitkän ja arvoisensa elämän. Kaupungin päättäjien pitäisi sitoutua puiden kasvattamiseen, ei kaataa niitä pois. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Strid sanoo, ettei hänellä ole mitään liikuntahallia vastaan. Hän kuitenkin kokee, että kaupunki arvottaa liikuntapalveluita kaupunkivihreyden yläpuolelle, eikä niin saisi tapahtua.

— Väestö ikääntyy, eivätkä kaikki pääse liikkumaan pitkälle. He tarvitsevat paikan, jossa liikkua. Kun kävin ottamassa kuvia adressia varten, huomasin, että täällä oli paljon ihmisiä kävelemässä ja pelaamassa frisbeegolfia. Tämä on merkityksellinen paikka monelle, Strid sanoo.

Päättäjien näkökulmasta paras paikka

Lappeenrannan kaupunginvaltuusto päätti lokakuussa, että uusi sisäliikuntahalli rakennetaan ammattikoulun kentän alueelle.

Rakentaminen alkaa näillä näkymin vuonna 2022. Sitä ennen on vielä paljon suunnittelutyötä, toteutusmallin etsintää ja kaavan työstämistä. Asemakaavan valmistelussa otetaan huomioon alueeseen liittyvä maaperätutkimus, maastomallinnus ja luontoselvitykset.

— Siinä ratkotaan arvokysymystä, eli puistoalueasiaa sekä urheilukenttien tarpeellisuutta. Koitetaan saada hyvä ratkaisu aikaan. Puistoalueella on oma tarpeensa ja se koetaan tarpeelliseksi. Se on täysin ymmärrettävää, projektijohtaja Ilkka Oksman Lappeenrannan toimitilat oy:lta sanoo.

Lappeenrannassa iloitaan uudesta liikuntahallista, mutta moni toivoo, että paikkaa miettittäisiin vielä. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Liikuntahallin sijoituspaikaksi soviteltiin myös Harapaisen aluetta ja urheilutalon viereistä Juvakan kentän aluetta. Juvakan kenttä on liikuntahallille kuitenkin liian pieni.

Ammattikoulun kenttä soveltuu päättäjien näkökulmasta uudelle hallille parhaiten. Alueen eduiksi katsottiin keskustan, ammattikoulun ja Kimpisen koulukeskuksen läheisyys. Myös Kimpisen urheilukeskus on lyhyen matkan päässä. Jalkapallokentän pukutilat voidaan rakentaa myös hallin yhteyteen.

— Halli tulee olemaan hyvin monipuolinen. Yleisurheilulla on nyt puutteelliset tilat, mutta halli soveltuu muuhunkin urheiluun. Sitä voisi käyttää myös vapaasti, samaan tapaan kuin ostaisi lipun uimahalliin. Lisäksi kouluille saadaan lisää liikuntatilaa, Oksman kertoo.

Oksman kertoo, että kaupunki on tutkimassa myös luontokompensaatiota, jossa selvitetään, voisiko suojeltavia korvaavia alueita osoittaa muualta.

Ilkka Oksman sanoo, että ammattikoulun kentän alue on ollut tarkastelussa paras. Se on lähellä kaikkea ja sopivan kokoinen. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Keskeistä ei voi korvata kaukaisella

Lappeenrannan kaupunginpuutarhuri Hannu Tolonen on nähnyt kaupungin muutoksia pitkän uransa aikana paljon. Myös Tolonen korostaa, että pitää uutta liikuntahallia erittäin hyvänä investointina. Hän tietää, etteivät päätökset ole yksinkertaisia, mutta toivoisi, että viheralan ammattilaisia kuunneltaisi enemmän kaavamuutosten yhteydessä.

— Kokonaisuudessaan arboretum on 13 hehtaaria, joten se ei mukamas ole iso osa joka lähtisi. Mutta se kertoo tästä arvomaailmasta, joka on valitettavasti vallallaan. Nämä ovat vaikeita asioita, Tolonen sanoo.

Kaupungin selvitykset luontokompensaatiosta eivät lämmitä Tolosen mieltä.

— Kompensaatio liittyy hiilensidontaan. Mutta kun on kyse näin keskeisestä alueesta, ei sitä voi korvata sillä, että istutetaan korvaavia puita jonnekin Vainikkalan metsään, Tolonen sanoo.

Kaadettavien puiden ikä vaihtelee 10-100 vuoteen. Puulle se ei ole ikä eikä mikään. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Lappeenrannassa sisäliikuntahallipäätös oli pikkuveljen asemassa, sillä samalla päätettiin myös suuremman monitoimiareenan rakentamisesta. Jäähalli vei suuren huomion, eikä sisäliikuntahallista puhuttu ainakaan julkisuudessa samalla tavalla. Päättäjillä on kuitenkin ollut tieto myös hallin ympäristövaikutuksista.

Tolonen huomauttaa, että suunnitelma kaataa 150 puuta koskee tätä vaihetta. Tulevaisuudessa tarve voi kasvaa. Kaadettavien puiden ikä vaihtelee noin 10—100 vuoteen. Esimerkiksi mänty voi kasvaa jopa 300—500-vuotiaaksi.

Kaadettavissa puissa on 14 eri lajia, esimerkiksi useita eri vaahteroita, koivuja, mäntyjä ja hevoskastanjoita.

— Tässä tapauksessa on ehkä ajateltu, että ei tässä mitään sen ihmeellisempää kasva. Mutta jokaisella puulla on merkitystä, Tolonen sanoo.

Marja Strid aikoo luovuttaa adressin kaupungin päättäjille ja vedota vielä kerran miettimään paikkaa tarkemmin.

— Puisto on kaupungin keuhkot ja yhteistä omaisuutta pitää kunnioittaa. Aiemmat sukupolvet ovat perustaneet tämän puiston ja se on kaikille hyödyksi. Meidän pitäisi sitoutua pitkäjänteisemmin viheralueisiin ja kaupunkivihreyteen, Strid sanoo.

Kuinka tärkeänä sinä pidät kaupunkiluontoa? Voit keskustella asiasta 17.12. kello 22 asti.