1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. nuoret aikuiset

Arkirutiinit ovat arvossaan nuorilla aikuisillakin korona-aikana – tutkija: "Sosiaalisten suhteiden pitää olla nyt muuta kuin pintakiiltoa"

Z-sukupolvi opetti tutkijoille, että ruudun tuijottaminen on tärkeää lepoaikaa eivätkä rutiinit ole pahasta.

nuoret aikuiset
Tutkijatohtori Miia Grénman.
Tutkijatohtori Miia Grénman tarkasteli kansainvälisen tutkijaryhmänsä kanssa sitä, mitä Z-sukupolvi ajattelee hyvästä arjesta meillä ja USA:ssa.Ari Welling / Yle

Tunnistaako keski-iän siitä, että elämä alkaa pyöriä rutiinien varassa? Ensin on työviikko, sitten viikonloppu ja jossain vaiheessa se kauan odotettu kesäloma.

Vai olisiko sittenkin niin, että rutiinit ovat tärkeitä myös nuorille aikuisille?

Turun ja Jyväskylän yliopistoissa työskentelevä tutkijatohtori Miia Grénman keräsi kansainvälisen tutkijaryhmänsä kanssa Z-sukupolven mielipiteitä siitä, mistä hyvä arki muodostuu.

Tutkittavat ovat niitä, joista useat ovat pian astumassa työelämään eli, 18–24-vuotiaita. Z-sukupolveen kuuluvat ovat syntyneet maailmaan, jossa elektroniikka on kaikkialla ja he käyttävät sitä rutiininomaisesti.

Suomihan on tutkitusti maailman onnellisin maa.

Miia Grénman ryhmineen halusi kuitenkin mennä pintaa syvemmälle. Kertooko onnellisuusmittari sittenkään jokapäiväisestä elämästämme?

– Mielestäni isossa mittakaavassa ajatus onnellisuusmittarista on harhaanjohtava. Paljonhan ihmetellään sitä, miten kaamoksessa elävä tuppisuinen kansa voi YK:n Onnellisuusraportin mukaan olla jo kolmatta vuotta peräkkäin maailman onnellisin. Amerikkalaisethan ovat samassa vertailussa vasta sijalla 18.

Grénman katsoo, että onnellisuuden ja hyvän, tasapainoisen elämän välille ei välttämättä voi vetää yhtäläisyysmerkkejä. Tutkijaryhmä päätyikin selvittämään, mistä hyvä arki tosiasiallisesti koostuu.

Vertailututkimuksessa puolet suomalaisia, puolet amerikkalaisia

Tutkimukseen osallistui yhteensä noin 300 opiskelijaa Jyväskylästä, Turusta ja Kalifornian San Diegosta. Puolet vastaajista oli suomalaisia korkeakouluopiskelijoita, puolet amerikkalaisia. Tutkittavat olivat kauppatieteiden opiskelijoita.

Ensimmäinen tutkimus toteutettiin tutkijatohtori Miia Grénmanin mukaan fokusryhmähaastatteluina.

– Yksi teemoista käsitteli hyvää arkea, jonka tarkasteleminen tällä tavalla on markkinoinnin ja kulutustutkimuksen alalla uutta. Hyvä arki tarkoittaa sitä, mikä tekee elämästä miellyttävän, merkityksellisen ja elämisen arvoisen joka päivä.

Tutkimus oli kaksiosainen, ensimmäiset vastaukset kerättiin juuri ennen korona-aikaa.

Toisen osion vastaukset kerättiin korona-aikana samoista yliopistoista. Vastaajat eivät välttämättä olleet samoja henkilöitä kuin ensimmäisessä osioissa, sillä kysymyksiin vastattiin nimettömänä.

Tutkijat yllättyivät siitä, että sekä suomalaiset että amerikkalaiset opiskelijat pitivät jopa tavoiteltavina useita sellaisia asioita, joita vaikkapa heidän vanhempansa saattaisivat väheksyä.

Hyvä arki koostuu kuudesta pääkohdasta.

  1. Terveelliset elämäntavat ja tasapaino
  2. Positiiviset ja merkitykselliset ihmissuhteet
  3. Merkityksen löytäminen elämässä
  4. Positiivisuus ja onnellisuus
  5. Tuotteliaisuus
  6. Rutiinit

Suomalaisten vastauksissa korostuivat terveelliset elämäntavat, tasapaino ja merkityksellisyys, kun taas amerikkalaisten vastauksissa onnellisuus.

Korona-aikana hyvän arjen elementtien järjestys muuttui

Tutkijaryhmä pani merkille, että nuoret aikuiset nostivat korona-aikana esiin samoja hyvän arjen elementtejä kuin aikaisemminkin.

Uutta oli elementtien järjestys; elämän pienistä asioista osattiin nauttia entistäkin enemmän.

Toinen huomattavista muutoksista oli se, että useat tutkimukseen osallistuvat kertoivat hidastaneensa elämänrytmiään ja oppineensa elämään enemmän hetkessä. Korona-aika oli pakottanut monia pysähtymään ja tarkastelemaan omaa elämäänsä uudella tavalla.

Muutos näkyi selvästi myös vastauksissa. Elämänmeno ympärillä ei sinällään ollut siis muuttunut, vaan nuoret vastaajat kertoivat itse tietoisesti hidastaneensa omaa elämänrytmiään.

Tutkijatohtori Miia Grénman.
Tutkimuksen aikana tutkijatohtori Miia Grénman joutui itsekin hidastamaan rytmiään parannellessaan murtunutta nilkkaansa.Ari Welling / Yle

Erityisesti korona-aikana nuoret aikuiset pitivät suuressa arvossa sosiaalisia kontakteja, olivatpa ne sitten kohtaamisia kasvokkain tai etänä.

– Merkittävin muutos korona-aikana oli, että merkityksenhakuisuus oli noussut aivan selvästi sekä Kaliforniassa että Suomessa. Merkitys nousi sanana esiin myös ihmissuhteissa. Sosiaalisten suhteiden pitää olla nyt muuta kuin pintakiiltoa, niissä pitää oikeasti olla syvyyttä, sanoo Miia Grénman.

Huoli tulevaisuudesta toistuu nuorten aikuisten vastauksissa koronan myötä usein.

– Pelko tulevasta ja huoli taloudellisesta vakaudesta korostuivat. Aiemmin oltiin oltu melko optimistisia oman uran suhteen, nyt nousi selkeästi huoli huomisesta.

Vastauksissa korostui myös elämän perusedellytysten merkitys: vesi, ruoka ja katto pään päällä.

– Aikaisemmin tällaiset asiat eivät juuri ole tulleet Z-sukupolven kohdalla ilmi. Etenkin jos ajatellaan kalifornialaisia ja suomalaisia nuoria, tuntuu elämän perusedellytyksistä stressaaminen jopa hieman omituiselta, toteaa Grénman.

Vastaajat pitivät tärkeinä myös hyvää ja riittävää unta, läsnäoloa, kiitollisuutta ja myötätuntoa – sekä muita että itseään kohtaan.

Tutkijatohtori Miia Grénman.
Grénmanin johtama tutkimus on ensimmäinen markkinoinnin alan tutkimus, joka yhdistää kulutustutkimuksellisen näkökulman positiiviseen psykologiaan hyvän arjen kontekstissa.Ari Welling / Yle

Monet vastaajista tekivät itselleen listoja asioista, joita esimerkiksi päivän aikana pitää suorittaa. Niissä saattoi olla lueteltuna vaikkapa roskien vientiä ulos tai kaupassa käyntiä.

– Kun päivän listan tehtävät on ruksittu läpi, voi hyvillä mielin vaikkapa tuijottaa tablettia tai televisiota. Itse asissa ruutuaika saattaa olla monella myös kirjattuna itse listaan, sillä sitä pidetään usein tärkeänä rentoutumiskeinona, huomauttaa Miia Grénman.

Korona-ajan tutkimuksessa korostuivat edelleen arjen rutiinit, mutta nyt uudessa valossa.

– Monet vastaajat sanoivat, että jos korona-arjessa ei olisi rutiineja, mikään ei toimisi. Uudenlaiset rutiinit nousivat esiin. Tärkeä rutiini saattaa olla vaikkapa aamukahvi, jolla päivä lähtee käyntiin oikealla tavalla.

Mitä teemme näillä tiedoilla?

Voisimmeko me muut sitten oppia nuorilta aikuisilta jotain?

Miia Grénmanin mielestä paljonkin. Listassa on jälleen kuusi kohtaa.

  1. Rutiinit ovat hyvästä.
  2. Elämän pienistä asioista tulee nauttia. Päivän merkityksellisin asia voi olla vaikkapa hyvän latte-kahvin nauttiminen.
  3. Lasi on puoliksi täynnä, ei puoliksi tyhjä. Maailma pitää nähdä positiivisena.
  4. Tasapaino on tärkeää.
  5. Pitää olla tuottelias ja säilyttää fokus tekemisessä.
  6. Tulee muistaa olla kiitollinen.

Grénmanin mielestä yhteenvetona voidaan todeta, että kriisitilanteissa elämän todellisen merkityksen ja tarkoituksen etsiminen näyttää korostuvan. Vastaajat selkeästi olivat hakeutuneet elämän perusasioiden äärelle.

Tutkijaryhmän alkuperäinen oletus siitä, että onnellisuus ei itse asiassa ole keskeinen hyvän arjen elementti, vahvistui. Arki ei sisällä erikoistilanteita, kuten juhlimista tai matkustelua.

– Onnellisuus voidaan ajatella matkana päämäärään eli hyvään elämään, jossa keskeistä on hyvinvointi, tasapaino ja merkitykset. Myös suomalaisten onnellisuusreseptin ydin on juuri hyvässä ja tasapainoisessa arjessa, ei onnellisuuden tavoittelussa itsessään.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella sunnuntaihin 20.12. kello 23.00 asti.

Lue seuraavaksi