1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tartuntataudit

Kun Eila Leppänen sairastui koronaan, pikkukunnan somessa alkoi vihjailu – taudin pelossa kylällä väisteltiin lopulta jopa pariskunnan koiraa

Koronatartuntaan liittyvää leimaamista on tapahtunut pääkaupunkiseudun asuinalueiden someryhmissä, mutta siltä ei säästytä myöskään pienissä kunnissa.

tartuntataudit
Tapio ja Eila Leppänen kaulailevat baaritiskin takana.
Tapio ja Eila Leppänen pitävät baaria parin tuhannen asukkaan Kuhmoisten kunnassa. Keväällä he saivat koronatartunnan myötä kokea, miltä tartuntatauteihin liittyvä stigma tuntuu. Niko Mannonen / Yle

Ravintoloitsija Tapio Leppänen valuttaa aamupäivän toiselle asiakkaalle tuoppiin kullankeltaisen mallasjuoman. Heikki Ryhänen maksaa tilaamansa oluen paperirahalla ja tiukentaa otettaan flexistä. Pienen vasikan kokoinen Rölli-koira ei turvaväleistä piittaa, vaan losauttaa lämpimät tervehdykset jokaiselle paikalla olijalle pehmeällä kielellään.

Tapio Leppänen valuttaa olutta tuoppiin.
Leppäsillä on lyhyt työmatka, koska koti sijaitsee samassa rakennuksessa. Vapaa-ajallaan Tapio Leppänen harrastaa moottoripyörien ja autojen rassaamista.Niko Mannonen / Yle

Televisiossa uutiset pauhaavat tuttua sanomaa: koronatilanne kiihtyy Suomessa. Lisää tartuntoja, lisää rajoituksia.

Tiskin viereisessä pöydässä asiakas ryystää kahvia kupista kertakäyttökasvomaski leukansa alle venytettynä. Tavallisesti hän ei sitä pitäisi, mutta aamulla oli käytävä terveyskeskuksessa.

– Ajattelin, että laitetaan nyt sitten, mies toteaa.

Asiakkaita Kuhmoisten Dirty Cock -ravintolassa.
Heikki Ryhänen ja Olli Kaakko asuvat molemmat Kuhmoisissa. Niko Mannonen / Yle
Tapio ja Eila Leppänen tervehtivän baarissaan vierailevaa Rolli-koiraa.
Koirat ovat tervetulleita ravintolaan. 10 kuukautta vanha Rölli-koira on käynyt aiemminkin isäntänsä kanssa Leppästen baarissa.Niko Mannonen / Yle

Hiljaisena tiistaiaamupäivänä asiakkaat ja ravintolayrittäjät juttelevat aivan muusta kuin maailmanlaajuisesta pandemiasta. Keski-Suomen ja Pirkanmaan rajalla sijaitseva parin tuhannen asukkaan pikkukunta Kuhmoinen on säästynyt suuremmilta tartuntaryppäiltä.

– Porukka rupee olemaan selkeästi kyllästynyttä. Totta kai koronakin melkein joka päivä tulee esiin, mutta se on vähentynyt puheenaiheena, Tapio Leppänen kertoo.

Keväällä oli toisin.

Koko Suomi seurasi oudon taudin leviämistä maailmalta meille herkeämättä. Maaliskuun lopussa ravintoloiden ovet menivät säppiin. Mökkipaikkakunta Kuhmoinenkaan ei säästynyt koronalta.

Leppäset saivat tuntea lukuisten muiden sairastuneiden tavoin henkilökohtaisesti, miltä tuntuu, kun tartuntatauteihin liittyvää häpeäleimaa yritetään istuttaa omaan otsaan.

Leimaamisen pelko piinaa sairastunutta

Kuhmoisten Facebook-ryhmään julkaistiin huhtikuun alkupäivinä viesti: “…No korona tuli kylään…“ Verkkokeskustelijat kyselivät toisiltaan, kuka tartunnan on saanut.

Nopeasti vihjailevaksi äitynyt viestiketju osoitti paikalliseen ravintolayrittäjäpariskuntaan.

Uteliaisuus ei ole vain pienten paikkakuntien ongelma.

Kuhmoisen kunnanrajaa merkkaava kyltti.
Kuhmoinen tunnetaan suosittuna mökkipaikkakuntana. Kunnan väestö on iäkästä. Tapio Leppäsen mukaan siksikin on hyvä, että ihmisten kasvoilla näkee yhä enemmän maskeja katukuvassa ja ruokakaupassa.Niko Mannonen / Yle

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tutkinut karanteenikokemuksia ja Covid19-stigmaa, eli häpeäleimaa, pääkaupunkiseudulla. Tutkimukseen osallistui 64 vastaajaa, jotka kuuluivat 24:ään perheeseen. Erikoistutkija Anna-Leena Lohinivan mukaan stigma oli yllättävän yleinen, ja sitä esiintyi lähes jokaisessa tutkimukseen vastanneessa perheessä.

Tie Kuhmoisten keskustan läpi.
Näin Tapio Leppänen kuvailee kotikyläänsä, joka hiljenee aina talvisin vilkkaan kesän ja mökkiläisten jäljiltä: "Iltaisin kun katsot ikkunasta, näyttää kuin tämä olisi aavekaupunki. Joku auto on saattanut jäädä parkkiin... Bensa loppu ilmeisesti."Niko Mannonen / Yle
Ravintola Dirty Cock Kuhmoisissa.
Korona on hiljentänyt kylää entisestään. Silti Tapio Leppänen luottaa tulevaisuuteen: "Ei tässä auta muuta kuin toivoa. Uskon, että ihmiset käyvät meillä, kun mennään järjellä, eikä hömöillä. Välitetään toisistamme ja turvaväleistä. Mökkiläiset, jotka tulevat syömään, menevät oma-aloitteisesti istumaan sivummalle." Niko Mannonen / Yle

Useammin leimaantumisen pelosta tai itsensä stigmatisoinnista kärsivät aikuiset.

– Ihminen saattoi pelätä olevansa tartuttava karanteenin jälkeenkin. Vastaajat pelkäsivät naapurien katsovan, että tuolla tuo nyt kävelee. Ystäviltä tulevaa stigmatisointia saattoi olla se, että välteltiin tapaamasta koronan sairastanutta, Lohiniva kertoo.

Vastaavanlaisia kokemuksia on havaittu muidenkin tartuntatautien, kuten tuberkuloosiin ja HIV:n kohdalla. Leimaantumisen pelolla voi olla merkittävä kansanterveydellinen vaikutus, mikäli se estää sairastunutta hakeutumasta hoitoon tai testeihin.

Haasteellisen tilanteesta tekee se, että pelkoa lietsotaan monesta suunnasta ja se istuu syvällä rakenteissa. Siihen syyllistyvät niin viestinnän ammattilaiset kuin tavalliset kansalaisetkin.

Pelko saa lisäpontta median välityksellä, kahvipöytäkeskusteluissa – ja myös sosiaalisessa mediassa.

– Pääkaupunkiseudun asuinalueiden Whatsapp-ryhmissä oli syyllistämistä, miten joku on mennyt ottamaan tuollaisen tartunnan: on matkustanut jonnekin tai mennyt juhliin.

Lohiniva toteaa, että pienellä paikkakunnalla tilanne on kriittisempi.

– Ollaan pienissä ympyröissä, ja helposti myös tiedetään, kenellä tartunta on. Ei voi olla anonyymi, kuten pääkaupunkiseudulla.

“Sitä vaan ajatteli ihmisten pikkusieluisuutta”

Samaan aikaan kun viestimylly jauhoi Kuhmoisten somekanavalla huhtikuussa, Eila Leppänen makasi toipilaana kotinsa ruskealla nahkasovalla.

Lääkärin diagnosoima keuhkoputkentulehdus oli vahvistunut testissä koronaksi.

– En tiedä onko tämä nyt rumasti sanottu, mutta tuntui, kuin olisin kasikymppinen mummu. En jaksanut kävellä, enkä tehdä yhtään mitään. Oli pientä lämpöä ja hengenahdistusta, Leppänen muistelee oireita.

Kertoessaan henkilökohtaisella sometilillään tartunnastaan, hän ei arvannut, että joutuisi pian painostetuksi vastaamaan aiheesta tuntemattomillekin uteliaille.

Edes yrittäjyys ei muuta sitä faktaa, että yksityisyyden suoja ja potilaan oikeudet suojaavat sairastunutta. Siispä ravintolayrittäjäänkään ei tarvitse kertoa tartunnastaan asiakkaille julkisesti.

Ensimmäisenä Kuhmoisten ryhmään tulleet viestit huomasi Tapio Leppänen.

Tapio Leppänen baaritiskin takana.
"Alkuvuosi lähti liiketoiminnan kannalta käyntiin hyvin. Ennen huhtikuuta tuli suvanto, kun alettiin koronalla pelottelemaan. Kahden kuukauden hiljaisuuden aikaan oltiin kusessa, että miten tässä pärjätään. Kun saatiin baari taas auki, se oikein yllätti, että miten porukka lähti liikkeelle. Kesä oli hyvä, sitä ei voi moittia." Niko Mannonen / Yle

Tilanteen muisteleminen korpeaa häntä silmin nähden edelleen, vaikka kuukaudet ovat kuluneet ja vuosi lähenee loppuaan.

Miestä ärsytti eniten se, että kohteeksi joutui kylälle suhteellisen hiljattain muuttanut puoliso.

– Kyrpihän toi, että ruvettiin heti kaivamaan. Sitä vaan ajatteli ihmisten pikkusieluisuutta ja uteliaisuutta. Mikä hiton halu kaikilla on tietää, kenellä se on? Kun ajatellaan koronaa, niin sairastunutta aletaan vältellä ja pidetään likaisena ihmisenä. Sen selkeästi huomasikin, hän sanoo.

Tapio kertoi näkemistään viesteistä vaimolleen.

– Olin sillä hetkellä aika kipeä, ettei se silloin harmittanut niin paljon. Vähän sen jälkeen rupesi harmittamaan, Eila Leppänen muistelee.

Eila Leppänen työskentelee ravintolansa keittiössä.
Eila ja Tapio Leppänen pyörittävät ravintolaansa pääasiassa kahdestaan.Niko Mannonen / Yle

– En ollut matkustellut ulkomailla ja suurin osa päivistäni oli kulunut töissä. Korona on tullut tuosta ovesta jonkun mukana, Leppänen jatkaa ja nyökkää kohti ravintolan ovea.

Sisään kävelee päivän kolmas asiakas. Hän hakee ravintolaan unohtuneen puukkonsa tupen ja morjenstaa tuttuja.

Keväällä erityisesti ravintolaan viittaaminen loukkasi yrittäjiä.

Ravintola-alalla oli jo valmiiksi vaikeaa. Kun ovet olivat kiinni, rahaa ei tullut mistään, mutta kulut juoksivat.

– Kun vielä annettiin kuva, että baari on saastainen, niin se oli jo aika noloa, Eila Leppänen sanoo.

Lopulta Tapio Leppänen päätti jättää viestinsä ketjuun ja ilmoittaa samalla, että on itsekin negatiivisesta testituloksesta huolimatta kotona. Keskustelun suunta muuttui kannustavaksi ja ylläpitäjä poisti julkaisun pahoittelujen kera.

Kalabaliikki ei ollut siltikään vielä loppuunkäsitelty.

Koirakaverikin kaikkosi

Leppäset asuvat Kuhmoisten aitiopaikalla, hiljaisen kylän vilkkaimman kadun varrella. Samassa talossa sijaitsee pariskunnan omistama ravintola. Työmatkan voi mitata metreissä.

Kun Eila Leppänen tervehtyi, hänen oli aika lähteä ovesta ulos ja lenkkeilyttämään koiraa. Jalkeille lähteminen oli myös lääkärin suositus.

– Minulle tultiin kertomaan jonkun asiakkaan huutaneen kaupassa, että mitä helvettiä se Leppäsen rouva lenkittää koiraa meidän lähellä. Olin kävellyt toisella puolella katua. Myös kaupassa minua väisteltiin.

Eila Leppänen poseeraa ravintolansa ovella.
Eila Leppästä ilahdutti huomata, että ihmiset olivat valmiita myös tukemaan ja auttamaan koronaan sairastunutta. Esimerkiksi kauppa-apua tarjottiin ahkerasti. Varsinkin kesällä yrittäjäpariskuntaa käytiin tervehtimässä myös muualta Suomesta.Niko Mannonen / Yle

Oudoin epäluulon ilmentymä liittyy niin ikään pariskunnan koiraan.

– Meidän koiralla on ollut aiemmin koirakaveri tässä kylässä, mutta tänä päivänäkään se ei saa tulla lähellekään mun koiraa. En tiedä mistä on aikoinaan lähtenyt juttu, että eläimet voi tartuttaa koronaa, hän pohtii.

Tilanteen sulattamista helpotti se, että juorujen ja epäasiallisen kohtelun takana oli vain muutamia ihmisiä.

Suurin osa kyläläisistä ja asiakkaista tuki somepyörityksen keskelle joutunutta pariskuntaa toipilasaikana ja sen jälkeenkin.

Tie Kuhmoisen keskustan läpi.
Myös pienessä kunnassa asuvalla on riski nousta yhteisön silmätikuksi tartunnan vuoksi. Videolla Tapio ja Eila Leppänen kertovat kokemuksestaan. Video: Niko Mannonen / Yle

Kanta-asiakkaat eivät ole hylänneet. Kun kello lähestyy puoltapäivää ovi alkaa käydä tiuhemmin.

– Vastakkainasettelua ei tullut kovin isolta ryhmältä. Muut pitkälti ymmärsivät, että näin on käynyt, eikä sille piruakaan voi. Kukaanhan ei ole hakenut itselleen minkäänlaista kuppaa tuolta maailmalta, Tapio Leppänen toteaa.

THL:n erikoistutkijan Anna-Leena Lohinivan mukaan stigmaa vahvistetaan usein tahattomasti ja täysin ajattelemattomuuttaan.

– Juoruilulla voi olla pitkäkestoiset vaikutukset kohteeksi joutuneen sosiaalisiin suhteisiin ja elämään muutenkin, Lohiniva muistuttaa.

Tapio Leppänen istuu ravintolansa sohvalla.
"Jos olet ihmisille mukava, niin ne kostaa samalla tavalla. Se on näitä pienen kylän etuja. Lieveilmiönä kaikki tietävät toistensa asiat – tai ainakin haluaisivat tietää. Silti tämä on tosi makee kylä. Pieni kommuuni. Voisi meilkein hippikyläksi väittää. Täällä jeesataan toisia. ", Tapio Leppänen kiteyttää.Niko Mannonen / Yle

Eila Leppänen huomauttaa, että hän itse on tottunut käsittelemään elämässään hankaliakin asioita ja ihmisten negatiivisia asenteita. Herkemmälle ihmiselle jo muutamat ilkeämieliset teot ja kommentit voivat olla liikaa.

– Toivon, että jos joku saa vastaavaa kritiikkiä ja kohtelua, hän osaa sen sulattaa. Niistä ei kannata ottaa itseensä.

Koronan sairastaneella on myös viestinsä niille, jotka esittävät mielipiteitään ja ajatuksiaan netissä tai osallistuvat tartunnan saaneiden selvittelyyn syyttä.

– Energiansa voisi käyttää muutenkin kuin kirjoittamalla, mitä ensimmäisenä tulee mieleen. Ainakin pitäisi ajatella pidemmälle ennen kuin laukaisee viestinsä pihalle asti.

Puheensorina jatkuu baarissa.

Kun paikalle jäävät enää asiakkaat ja yrittäjät, koronaa jaksaa tuskin mainita kukaan muu kuin jälleen vakavana kameraan katsova uutistenlukija.

Koronan läpi -jutuissa ja -ohjelmissa käsitellään pandemian tuomia muutoksia. Katso Ylen erikoislähetys aiheesta torstaina 17.12. TV1:ssä kello 19 - 20:30. Jaa tarinasi, videoita tai kuvia valon hetkistä korona-ajan keskellä.

Lue seuraavaksi