1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Koronavuosi yritysten silmin: Kotimarkkina ei turvaa Suomen hyvinvointia – onneksi rahti on kulkenut rajoituksista huolimatta

Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori listasi asioita, joita yritykset ovat koronavuotena oppineet.

koronavirus
Timo Vuori, kansainvälisten asioiden johtaja, Keskuskauppakamari
Koronavuonna suomalaiset yritykset ovat ottaneet isoja digiloikkia, katsoo Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori. Rami Moilanen / Yle

Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori varoittaa koronapandemian aikana jatkuneesta kaupan esteiden kasvusta. Hän katsoo, että viennin ja tuonnin vaikeutuminen voi vahingoittaa Suomen kaltaista pientä ja avointa taloutta.

Ilman toimivaa ulkomaankauppaa nykyisen kaltaisen elintason ylläpitäminen Suomessa voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta, hän katsoo.

Toisaalta Vuori kehuu vuolaasti suomalaisten vientiyritysten koronakriisin aikaista toimintaa. Lyhyitä pysähdyksiä lukuun ottamatta vienti ja tuonti on toiminut ja rahtitavara on kulkenut, vaikka ihmisten liikkumista on jouduttu rajoittamaan.

Työssään Vuori seuraa ulkomaankaupan prosessien toimivuutta sekä muun muassa yritysten riskienhallintaa.

Myös Kansainvälisen kauppakamarin maajohtajana toimiva Vuori on kuunnellut järjestössään yrityksiä ja koonnut Yle uutisten pyynnöstä kymmenen kohdan listan siitä, mitä yrityksissä on koronavuoden aikana opittu.

Vuoren teesit; näitä asioita yritykset ovat oppineet koronavuotena:

1. Lokaali ongelma hetkessä globaali - globaalin ja lokaalin yhteiskunnan ja talouden haavoittuvaisuus.

Mitä se on?

– Alunperin yhden maan ongelmat iskevät helposti laajemminkin talouteen. Kaikki vähänkin vaikeammat tuotteet ovat sellaisten arvo- ja hankintaketjujen takana, joissa useassa maassa tehdään siihen lisäarvoa, tuotantoa, jatkojalostusta ja muuta.

2. Yhdessä enemmän meillä ja maailmassa – kaikki maat menivät ensin kansallisiin toimiin, mutta sitten tajusivat kansainvälisen yhteistyön merkityksen.

Mitä se on?

– Minulla on vahva huoli siitä, että kun valtioiden vaikutusvalta on elvytyksen ja rajoitusten kautta vahvistunut, valtio ei sittenkään ymmärrä koronan jälkeen vetäytyä riittävästi ja tunnustaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä.

3. Ennakointi arvossaan – yksilöt, yritykset ja valtiot joutuvat tekemään entistä enemmän ennakointia seuraavista riskeistä.

Mitä se on?

– Korona osoitti, että laajat terveysriskit ovat mahdollisia. Me ollaan niin vahvasti verkottuneita, että ongelmat voivat levitä, ennen kuin ehditään tehdä mitään. On ennakkoluulottomasti mietittävä mahdollisia riskejä.

4. Asenteiden muuttuminen – ihmisten asenteet muuttuvat, palaako työelämä, matkustaminen, koulutus, terveydenhoito ynnä muu sellainen enää ennalleen?

Mitä se on?

– Uskon, että korona on meidän sukupolvelle kokemuksena kuin maailmansota, josta jää muistijälki. Moneen asiaan tulee uusi normaali.

5. Riskien hajautus – ihmiset, yritykset, valtiot tehostavat riskienhallintaa – yhden kumppanin, hankintaverkoston tai laivareitin varassa ei voi elää.

Mitä se on?

– Monella tapaa joudutaan miettimään, mikä on vaihtoehto B, jos A ei toimi.

6. Politiikka – valtion rooli yhteiskunnassa on vahvistunut myös lännessä, jääkö valtio pysyvämmin läsnä talouteen ja yhteiskuntaan.

Mitä se on?

– Siinä on riskinä se, että jääkö kotiinpäin veto päälle. Se ei ole kansainvälisen kaupan kannalta hyvä asia.

7. Omavaraisuus – EU, USA, Kiina ja muut haluavat vahvistaa omavaraisuutta. Palaako työtä takaisin, nouseeko uusia kauppamuureja.

Mitä se on?

– Toisaalta se voi olla Suomen kannalta iso riski. Meidän viiden ja puolen miljoonan ihmisen kotimarkkina ei meille tätä hyvinvointia turvaa, jos vienti ja tuonti vaikeutuvat. On mahdollista, että työtä ja alihankintaa palaa Eurooppaan.

8. Ketteryys – Suomi siirtyi joustavasti etätyöhön ja virtuaaliseen talouteen, tämä on kilpailuvaltti myös jatkossa.

Mitä se on?

– Se voi olla Suomelle kilpailuvaltti, mutta myös uusi vientituote ulospäin.

9. Kestävyys – Vihreä vallankumous sai vauhtia terveyskriisistä, oliko tämä se tarvittava herätys tuotannon, liikenteen yms ilmastoystävällisyyden varmistamiseksi.

Mitä se on?

– Ehkä tämä terveyskriisi vahvisti, että ilmastokriisikin voi olla todellisuutta. Toivottavasti tämä kriisi rohkaisee konkreettisiin toimiin, ettei ilmastokriisi olisi seuraavia kriisejä, jotka me kohdataan vielä kovempina.

10. Johtajuus – kriiseissä kaivataan henkilöitä, jotka ennakoivat, kannustavat ja ohjaavat ihmisten ajattelua ja toimintaa – yksilö ei yksin ole aina riittävän vahva rajoituksiin ja rasituksiin.

Mitä se on?

– Ei voi elää vain hetkessä, vaan pitää katsoa eteenpäin. Se, että miettii askelmerkkejä ja tiekarttoja, auttaa kestämään. Tämä on osaavien johtajien tehtävä. Nyt koronarokote vahvistaa uskoa tulevaan ja talouden toipumiseen.

Koronan läpi -jutuissa ja ohjelmissa käsitellään pandemian tuomia muutoksia. Katso Ylen erikoislähetys aiheesta torstaina 17.12. TV1:ssä kello 19 - 20:30. Jaa tarinasi, videoita tai kuvia valon hetkistä korona-ajan keskellä.

Lue seuraavaksi