1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ihmiskauppa

Pakkotyö, paritus ja seksiorjuus rehottavat – Poliisi käy "nyrkillä" ihmiskaupan vastaiseen iskuun

Polisii arvioi ihmiskaupassa virtaavan kymmeniä miljoonia euroja pimeää rahaa ja uhreja olevan pahimmillaan tuhansia.

ihmiskauppa
Kenneth Eriksson, rikosylikonstaapeli helsingin poliisi
Rikolliset ovat antaneet kovan luokan poliisille ja usein öiseen aikaan liikkuvalle Kenneth Erikssonille lempinimen "Lepakko". Jaani Lampinen / Yle

Ihmiskauppa ja pakkotyö ovat jatkuvasti kasvava, vakava rikollisuuden laji. Nyt poliisi alkaa taistella ihmiskauppaa vastaan uuden iskuryhmän, niin kutsutun "nyrkin" voimin.

Vaikka ihmiskauppa yleensä jää tavallisen ihmisen katseelta pimentoon, käydään ihmiskauppaa Suomessa kymmenien miljoonien eurojen edestä. Ihmiskauppa on yhteiskuntaa rapauttavaa talousrikollisuutta.

Yle tutustui ihmiskauppaan ja siihen liittyvään paritukseen sekä työntekijöiden orjatyöhön konkaripoliisin opastuksella.

Kymmenien miljoonien eurojen bisnes

"Lepakko" on virolaisten rikollisten lempinimi Helsingin poliisin rikosylikonstaapelille Kenneth Erikssonille. Mies liikkuu lepakon lailla öisin.

Rikolliset kutsuvat Erikssonia myös nimillä "Kentsu", jotkut haukkuavat "Huorapoliisiksi". Ilkeän kaikuisella nimellä viitataan siihen, että Kenneth Eriksson on omien laskunsa mukaan osallistunut lähes 170:n, usein seksibisnekseeen liittyvän rikoksen paljastamiseen.

Eriksson on työskennellyt poliisina 1980-luvulta lähtien. Hänen piti jäädä alun perin eläkkeelle jo 2019, mutta kuusikymppinen suostui jatkamaan pestiään esimiesten pyynnöstä.

Eriksson kertoo, ettei Suomi ole mikään lintukoto, vaan ihmiskauppa on levittäytynyt koko maahan ja myös arvostetuille asuinalueille.

Kyse voi olla prostituutioon pakottamisesta tai hyväksikäytöstä seksiteollisuuden alalla.

– Seksikaupassa uhreina on myös miehiä, Kenneth Eriksson tietää

Hiljan Eriksson on paljastanut muun muassa romanialaisliigan, joka myi naisia lähes kaikkien suurten kaupunkien keskustoissa – aina Lappia myöten. Poliisi tutki juttua ihmiskauppana, oikeus tuomitsi liigan parituksesta.

Romanilaisliigan seksikauppajutun haastehakemuksesta löytää paritukseen tarkoitettujen asuntojen osoitteita aivan kaupunkien keskustoista – myös "arvoalueilta".

– Kyllä täällä Helsingissä on joka kaupunginosassa asuntobordelleja, Kenneth Eriksson kertoo.

Ja kauppa käy. Suoranaista ihmiskauppaa ja kovan luokan paritusta pyörittävät usein kansainväliset liigat, jotka tekevät miljoonabisnestä.

– Laskin joskus, että rahaa liikkuu noin 47 miljoonaa vuodessa. Ehkä 34 miljoonaa euroa menee välikäsille eli muiden kuin kaupan olevien ihmisten taskuun.

Uhrit pimeässä

Paritus ja ihmiskauppa ovat monin tavoin samankaltaisia rikoksia. Erona on uhrin itsemäärämisoikeuden aste (siirryt toiseen palveluun).

Ihmiskaupassa asianomistaja otetaan valtaan ja hänet pakotetaan seksikauppaan. Tosin myös parituslakipykälissä puhutaan painostamisesta. Esimerkiksi prostituoitujen liikkumisvapautta voidaan rajoittaa uhkaamalla taloudellisilla sanktioilla.

Lopulta syyttäjän tai poliisin tulkinta voi määrätä, millaisessa muodossa uhrin oikeuksia aletaan ajaa.

– Ihmiskaupassa kyse on paritusta enemmän hallinnasta, riistosta ja erehdyttämisest, Eriksson summaa.

Hyvin tienaavia välikäsiä sekä seksi- että ihmiskaupassa ovat väliportaassa esimerkiksi uhrien kuljetusten järjestäjät ja asunnonvälittäjät.

– Asuntoparitus on tuottavaa. Voit saada sata euroa päivässä asunnosta, jonka normivuokra on 800 kuukaudessa. Tienesteistä ei todellakaan makseta veroa, laskee Eriksson.

Kenneth Eriksson, rikosylikonstaapeli helsingin poliisi
Esimerkiksi Helsingissä on joka kaupunginosassa asuntobordelleja, kertoo rikostutkija Kenneth Eriksson.Jaani Lampinen / Yle

Ihmiskauppaa on vaikea saada näkyviin: uhrit ovat usein pelokkaita eivätkä tämän vuoksi kerro viranomaisille tilanteestaan.

– Joskus uhrit eivät edes tiedä olevansa rikoksen uhreja. Eivät ainakaan myönnä sitä.

Meillä uhrit ovat harvoin lukkojen takana patteriin kytkettyinä niin kuin elokuvissa. Henkisten ja taloudellisten lukkojen takana he sen sijaan ovat lähes aina.

Ihmiskaupan uhreilta on viety hallinta omaan elämäänsä. Kaikki voi olla ihmiskauppiaan käsissä: asunto, rahat ja ruoka, ehkä jopa passikin.

Uusi rikollisuuden muoto on osin verkossa tapahtunut seksiorjuus ja pakottaminen seksuaalisiin tekoihin. Suomessa on tavattu myös alaikäisiä uhreja.

Poliisi työperäisestä ihmiskaupasta: Voi kutsua jopa orjatyöksi

Kenneth Eriksson tutkii nimenomaan seksiin liittyvää ihmiskauppaa, mutta tuntee myös niin sanotun työperäisen ihmiskaupan.

Työperäisessä ihmiskaupassa eli usein pakkotyössä uhrit tekevät pitkiä työpäiviä niukalla rahalla tai lähes kokonaan palkatta.

Ravintola-, siivous- ja rakennusala ovat aloja, joissa ihmiskauppaa on tavattu. Myös maatila- ja marjanpoimintatöissä viranomaiset ovat törmänneet epäilyihin ihmiskaupasta.

– Voivat olla myös kynsistudioita, kampaamoja, siivousfirmoja, kotiapulaispaikkoja, Kenneth Eriksson luettelee.

Toiminta naamioidaan yleensä lailliselta näyttäväksi. Paperit ovat "teoriassa" kunnossa.

Marjanpoimijoiden majoitustila.
Uhrilta voidaan viedä rahat ja paperit. Majoitus saatetaan järjestää huonoissa oloissa, jopa työpaikalla. Kuvassa poliisin kuvaa marjanpoimijoiden majoituksesta vuodelta 2017. Sisä-Suomen poliisi

Helsingin poliisin tutkinnanjohtaja Pekka Hätönen vetää poliisin iskuryhmässä eli "nyrkissä" työvoiman hyväksikäytön ja pakkotyön vastaista tutkintaa.

Hätönen kuvailee ihmiskauppaa jopa orjatyöksi.

– Ihmiskaupan uhri tekee työtä vuorotta, ilman vapaa-aikaa ja lyhyillä unilla. Meillä oli esimerkiksi yksi tapaus, jossa ihminen oli työskennellyt melkein kahden kuukauden ajan joka viikonpäivä putkeen 12–16 tuntia päivässä. Rahaa uhri ei juuri saanut. Ehkä orjaksi kutsuminen popularisoi ja kärjistää ilmiötä, mutta se on lähin rinnastus.

Uhrit kokevat usein työnantajiensa taholta psyykkistä ja toisinaan myös fyysistä väkivaltaa. Joissakin tapauksissa uhrit ovat joutuneet majoittumaan työpaikallaan.

Uhreina yhä useammin turvapaikanhakijat

Ihmiskaupan uhri voi olla suomalainen tai ulkomaalainen. Viime vuosina uhrina on yhä useammin turvapaikanhakija tai paperiton. Heidän osuutensa on kasvanut vuodesta 2016, kertoo tutkinnajohtaja Pekka Hätönen.

– Turvapaikanhakijoihin kohdistuu myös muunlaista työvoiman riistoa kuin suoraa ihmiskauppaa. Puhutaan myös kiskonnan tapaisesta työsyrjinnästä. Tai kiskontarikoksista, joissa työsuorituksista peritään laittomia vastikkeita. Peritään palkkaa takaisin tai teetetään työtä ilman palkkaa. Riistotyön ongelmat ovat kasvaneet.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä oli alkuvuonna (siirryt toiseen palveluun) noin 800 ihmistä ja hakemuksia avun saamiseksi tuli ennätysmäärä.

Rikoskomisario Hätösen mukaan syrjivään sekä kiskonnantapaiseen riistotyöhön ja ihmiskauppaan voi syyllistyä sekä suomalainen että ulkomaalainen työnantaja. Uhreina ja tekijöinä on myös supisuomalaisia.

– Uhreissa ulkomaalaiset ovat yliedustettuina. Ihmisiä tuodaan suoraan kolmansista maista Suomeen töihin. Koko elämä on käytännössä työnantajan hallinnassa: asuminen, ruokailu, työskentely. Mitään vapaa-ajan kontakteja tai turvaverkkoja ei ole.

Yhteiskuntaa rapauttavaa kovaa talousrikollisuutta

Ihmiskauppa on usein järjestäytynyttä rikollisuutta ja valtion rajat ylittävää. Se on harmaata taloutta ja yhteiskuntaa rapauttavaa toimintaa.

Pekka Hätönen laskeskelee Kenneth Erikssonin lailla ihmiskaupasta koituvaa hintaa yhteiskunnalle.

– Vaikka yksittäisissä yrityksissä olisi vain yksi tai kaksi riistotyön uhria, pimeän työn osuus nousee helposti 10 000–20 000 euroon. Arvioin tässä turvallisesti alakanttiin: vähintään yhtä paljon kuin viranomaisten tietoon tulee riistotyötä, vähintään yhtä paljon pysyy piilossa.

Hätösen mukaan puhutaan sadoista yrityksistä ja jopa tuhansista uhreista Suomessa.

– Yksinkertaisella matematiikalla on kyse kymmenistä miljoonista euroista.

Rikollisliigojen pyörittämän ihmiskaupan lisäksi Suomessa on tavattu myös ihmiskauppaa, joka on muilla tavoin ihmisen turvattoman aseman hyväksikäyttöä ja painostamista.

Poliisit ovat vaitonaisia kulttuurineuvos Veijo Baltzariin liittyvistä ihmiskauppasyytteistä. Baltzaria syytetään muun muassa törkeästä ihmiskaupasta. Uhreja Helsingin käräjäoikeudessa käsiteltävässä jutussa on seitsemän.

Baltzarin teatteritoimintaa pyörittäneessä yhteisössä on väitetty olleen kultinomaisia piirteitä. Oikeudessa Baltzar on kiistänyt syytteet ja epäilyt kulttilahkosta.

Ihmiskauppaa ovat myös pakkoavioliitot ja rikoksiin pakottaminen.

Nyrkillä riittää töitä

Helsingin poliisilaitoksen rikostutkintayksikön johtaja Jonna Turunen johtaa poliisin uutta ihmiskaupan vastaista iskuryhmää. Ryhmässä on 19 poliisia. Tämän lisäksi keskusrikospoliisiin on perustettu kolme virkaa ihmiskaupan tutkintaa varten.

"Nyrkin" seksi- ja työperäisen ihmiskaupan tutkinnanjohtajaksi on valittu rikoskomisario Hannu Kortelainen. Rikoskomisario Pekka Hätönen on uuden ryhmän laittomien työolojen tutkinnanjohtaja.

Jonna Turunen, rikosylitarkastaja, Helsingin poliisi
Helsingin poliisilaitoksen rikostutkintayksikön johtaja Jonna Turunen kertoo, että ihmiskauppa pysyy usein piilossa, koska uhrit eivät juuri poliisille puhu. Matti Myller / Yle

Jonna Turunen kuvaa ihmiskaupan olevan usein kansainvälistä rikollisuutta. Poliisien on siis pysyttävä rikollisten perässä sekä kotimaassa että maamme rajojen ulkopuolella.

– Ryhmä työskentelee koko maassa. Sen tehtävä on tutkia ja paljastaa alueelliset rajat ylittäviä valtakunnallisia, vaativia ihmiskaupparikoskokonaisuuksia. Puutumme työperäiseen ihmiskauppaan ja seksuaalisiin hyväksikäyttörikoksiin sekä paritukseen ja kiskonnantapaiseen työsyrjintään, Jonna Turunen määrittelee tehtäväkenttää.

Ihmiskaupan uhrit hakevat itse harvoin suojaa viranomaisilta.

– Yleensä kukaan ei näistä rikoksista ilmoita, vaan poliisin pitää paljastaa ihmiskauppa itse. Työperäisiä juttuja tulee aika hyvin tietoon. Seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä ihmiskauppa taas edellyttää paljon enemmän poliisin aktiivista tutkintaa ja tiedonhankintaa.

Kenneth Eriksson, rikosylikonstaapeli helsingin poliisi
Kenneth Eriksson laskee, että hän on tutkinut lähes 170 seksikauppaan kietoutunutta rikosta. Jaani Lampinen / Yle

Rikosylikonstaapeli Kenneth Eriksson kiteyttää vielä poliisin kenttä- ja jalkatyön tärkeyden.

– Hyvä puutarhuri tietää, mitä kasveja kasvaa ja löytää varmuudella rikkaruohot. Tarkoitan: jos tietää toiminnan, löytää myös parittajat ja ihmiskauppiaat.

Korjaus poliisien lukumääriin 4.1.2021 klo 15:52: Ihmiskauppaa tutkii 19 poliisin lisäksi 3 keskusrikospoliiisin tutkijaa.

Lue seuraavaksi