1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Lihan korvikkeet

Lihankorvikkeiden raaka-ainetta rahdataan ulkomailta – Suomeen kaavaillaan uutta kasviproteiinitehdasta

Kasviproteiinien markkinat ovat kasvaneet noin seitsemän prosentin vuosivauhtia.

Lihan korvikkeet
Vegaanituotteet.
Noin puolet Härkiksestä sisältää kotimaista härkäpapua.Jorge Gonzalez / Yle

Nyhtökaura, Härkis, oumph, quorn, tofu, seitan ja tempeh ovat jo pitkään vallanneet kauppojen hyllyillä tilaa jauhelihan, sisäfileen ja kanankoipien rinnalle.

Lihankorvikkeet jalostuvat nakkien, pihvien, pyöryköiden tai suikaleiden muotoon.

Suomalainen lihan ostaja tiiraa paketista usein alkuperämaata ja suosii suomalaista. Kasviproteiinien äärellä tilanne on vaikeampi.

Kasviproteiinituotteiden valmistajat Suomessa eivät saa kotimaasta kaikkia tarvitsemiaan raaka-aineita. Melkein kaikissa kasviproteiinituotteissa käytettävää rikastettua kasviproteiinia eli proteiini-isolaattia ei valmisteta Suomessa.

Siksi esimerkiksi Verso Food Oy kilpailijoineen joutuu käyttämään ulkomailla valmistettua proteiinia. Härkiksessä käyttämänsä proteiinit yritys tilaa ranskalaiselta tehtaalta. Se on alalle epämieluisa tilanne.

– Tottakai haluaisimme kotimaista, jos saisimme sellaista tuotetta, joka saa aikaiseksi tuotteemme rakenteen, sanoo Verso Foodin hallituksen jäsen ja vanhempi neuvonantaja Leena Saarinen.

Härkiksessä ja muissa lihankorvikkeissa täytyy käyttää enemmän proteiinia kuin kotimaisissa kasviproteiinin lähteissä, kuten herneessä, itsessään on, jotta tuotteeseen saadaan tietyntyyppinen rakenne. Siksi niissä käytetään esimerkiksi herneestä teollisesti rikastettua kasviproteiinia.

Noin puolet Härkiksestä sisältää härkäpapua. Sitä viljellään laajasti Suomessa, saman verran kuin perunaa, eikä sen kotimaisessa saatavuudessa ole ongelmia.

Härkäpapupelto.
Härkiksessä käytettävää härkäpapua on viljelty Suomessa satoja, jopa tuhansia vuosia. Viljely on laajentunut viime vuosina paljon. Suurin osa härkäpavuista menee eläinten rehuksi.Frederick Stoddard / Helsingin Yliopisto

Kotimainen proteiinilaitos voisi käyttää kotimaisia raaka-aineita

Kun raaka-aineita ostetaan ulkomailta, osa alan euroista ja töistä karkaa ulkomaille.

Kestävän elvytyksen työryhmä suositti lokakuisessa loppuraportissaan (siirryt toiseen palveluun) investointia kasviruoka-alan yhden merkittävän pullonkaulan ratkaisemiseksi.

Työryhmän mukaan Suomeen pitäisi rakentaa vaihtoehtoisten proteiinintuottajien kaipaama laitos, jossa jalostettaisiin herneestä ja härkäpavusta alan yritysten tarvitsemia raaka-aineita.

– Olemme tosi iloisia, että työryhmä on nostanut tämän agendalle. Tämän pitää olla kansallinen ja julkisesti tuettu hanke, Saarinen sanoo.

Alan yritykset ovat valmistelleet asiaa ja kasanneet yhteenliittymää. Myös Business Finland on kiinnostunut hankkeesta.

Suomessa ei aiemmin ole Saarisen mukaan ollut markkinapohjaa rakentaa tällaista laitosta, mutta nyt tilanne on erilainen.

– Suomessa kasvaa loistava raaka-aine, härkäpapu, josta tällaista voitaisiin tehdä, Saarinen sanoo.

Härkis
Muun muassa Härkistä valmistavan Verso Foodin ruokatehtaan avajaisnauhaa leikkasivat Kauhavan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Janne Sankelo, eduskunnan silloinen puhemies Paula Risikko, Verso Foodin hallituksen puheenjohtaja Leena Saarinen, Kauhavan kaupunginjohtaja Markku Lumio, Verso Foodin toimitusjohtaja Tomi Järvenpää vuonna 2019.Nelli Kniivilä / Yle

Ruuantuotanto on murroksessa – vastaako Suomi globaaliin haasteeseen?

Ruoka muodostaa keskimäärin viidenneksen yksittäisen ihmisen hiilijalanjäljestä. Siitä lähes puolet tulee lihasta.

Globaali ruuantuotanto on maailman suurin ja ympäristöämme rasittavin teollisuudenala. Kun ihmiskunnan väkiluku ja kulutus kasvavat, ruoka on murroksessa.

Maailman viljelyspinta-alaa voitaisiin vähentää yli 75 prosenttia, jos liha- ja maitotuotteiden kuluttaminen loppuisi, todetaan Oxfordin yliopiston taannoisessa tutkimuksessa.

– Toinen syy on suomalaisen maatalouden pelastaminen. Jos katsotaan maailman kulutustrendejä, niin kasvisruoka kasvaa, lihankulutus pienenee, Saarinen sanoo.

Tulevaisuuden ruuan pitää Saarisen mielestä vastata globaaleihin haasteisiin. Siksi luvassa on ruokajärjestelmän murros.

– Muutosvoima on ekologinen. Ilmaston lämpenemiseen vaikuttavat syyt ovat voimakkaasti ruuantuotannossa. IPCC:n raportin jälkeen suuri osa kuluttajista on sen noteerannut. Halu lisätä kasviksia ja kasvisruokaa omassa ruokavaliossa on selkeä muutos. Maataloutemme taas on voimakkaasti liha- ja maitotalousvetoista, Saarinen sanoo.

seitan vöner varras k-supermarket
Seitanista valmistettuja vegaanisia joulukinkkuja.Jussi Koivunoro / Yle

Hallitusohjelman mukaisen ilmastoruokaohjelman tavoitteena on tukea yhteiskunnan siirtymistä kohti kestävää ruokajärjestelmää.

Ohjelman yhtenä osana maa- ja metsätalousministeriö, vilja-alan yhteistyöryhmä ja VTT käynnistävät parhaillaan yhteistyötä, joka toisi yhteen raaka-ainetuotannon, jalostavan ja valmistavan elintarviketeollisuuden sekä ruokapalveluiden ja kaupan alan toimijat.

– Uusia tuotteita lautasille ja kasvispainotteisempaa ruokavaliota. Että alkutuotannossakin ymmärrettäisiin paremmin, mitä kuluttaja haluaa, sanoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Hanna Mattila.

Suomessa tuotetut raaka-aineet ja niistä jalostetut tuotteet halutaan kasviproteiinien kasvaville maailmanmarkkinoille.

– Sen pitää olla kansallinen agenda, että tehdään kasvisruuasta merkittävä tekijä suomalaiseen ruokaketjuun. Samalla hiilineutraaliustavoite menee askel kerrallaan parempaan suuntaan, Saarinen sanoo.

Kasviproteiinien markkinat ovat kasvaneet noin 7 prosentin vuosivauhtia (siirryt toiseen palveluun), ja tahdin ennustetaan pysyvän vähintään samalla tasolla seuraavat vuodet.

Raaka-aineiden ja kuluttajatuotteiden EU-markkinan arvon arvioidaan nousevan tänä vuonna 1800 miljoonaan euroon.

Vegaanituotteet.
Kasvisnakkeja Prisman hyllyllä.Jorge Gonzalez / Yle

Lue myös:

Suomi sekosi lihattomasta joulukinkusta: Vehnästä tehtyä seitania myydään automarketeissa ympäri maan, valmistajan mukaan rullat saattavat hävitä hyllystä jopa tunnissa

Lopettaisinko juuston syömisen vai vaihtaisinko sähköautoon? Kokeile Ylen ilmastolaskurilla, mitkä teot sopivat sinulle ja mikä vaikutus niillä on päästöihin

Kasvituotteiden menekki yllätti perinteisen lihatalon: Poutun Muu-tuotteiden pohjalta syntyi uusi yhtiö, joka tähtää liikevaihdon tuplaamiseen vuosittain

Nämä viisi alaa voisivat olla Suomen pelastus: VTT:n visioissa Suomessa panostetaan ruuan tuotantoon solutehtaissa ja pieniin ydinreaktoreihin

Lihaa kului Suomessa vähemmän kuin edellisvuonna – Miksi sika yhä ohittaa kanan usealla kärsänmitalla?

Hallitus haluaa lisää kasviksia lautaselle – miten se tehdään? Yksi ministeri korvaisi lihaa kasviproteiinilla, toinen vetoaa kuntiin

Lue seuraavaksi