1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Suomen valtio kantaa korvausvastuun koronarokotteiden mahdollisista haitoista – lääkevakuutusyhtiön johtaja: järjestelmämme on monia muita maita kattavampi

Koronavirus
Kumihanskaa käyttävällä tutkijalla on kädessään Covid-19-tautia vastaan kehitettävä rokote.
Suomessa on varauduttu ottamaan käyttöön useita eri rokotteita. Ensimmäisenä rokotteena EU komissio on hyväksymässä BioNtech/Pfizerin kehittämän rna-rokotteen, jolla on jo rokotettu ihmisiä Isossa-Britanniassa. Suomeen on varauduttu hankkimaan rokotteita eri valmistajilta. Kuvituskuva. Rungroj Yongrit / EPA

Koronarokotteita hankkineet maat ovat solmineet lääkeyhtiöiden kanssa sopimuksen, jossa lääkeyhtiöt eivät joudu korvausvastuuseen kehittämistään rokotteista.

Samanlainen sopimus tehtiin aikoinaan myös Pandemrix-rokotteen kanssa. Suomessa valtio on lupautunut kantamaan korvausvastuun koronarokotteiden mahdollisista haitoista.

Eduskunta on hyväksynyt äskettäin lakiesityksen, jolla koronarokotteiden mahdollisten haittakorvausten maksamisesta vastaa valtio. Vuoden alusta lähtien valtio varaa vuosittain 30 miljoonaa euroa vakuuksia kattamaan mahdollisia haittoja. Pidemmällä aikavälillä vakuuden rajana on 300 miljoonaa euroa.

– Valtiontakuun ympäristössä nämä ovat hyvin pieniä summia. Esimerkiksi vientitakuut voivat olla yhteenlaskettuna miljardeja ja tässä puhutaan vuositasolla 30 miljoonasta eurosta, suhteuttaa eläke- ja yksityisvakuutusyksikön johtaja Hannu Ijäs sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM).

Pandemrix-rokotteen saajille korvattu lääkevahinkoja 12,2 miljoonaa euroa

Saman suuruinen valtionvakuus on asetettu myös Pandemrix-rokotteen haittojen korvauksiin tulevina vuosina. Pandemrixin aiheuttamien haittojen vakuuksista vastaa Lääkevakuutuspooli.

Vuonna 2009 sikainfluenssaan annetusta Pandemrix-rokotteesta on marraskuun loppuun mennessä tehty yli 470 vahinkoilmoitusta. Korvauksista 11,6 miljoonaa euroa on maksettu rokotteen aiheuttamista narkolepsiatapauksista ja 530 000 euroa muista haittavaikutuksista.

Korvausten maksaminen Pandemrix-rokotteen haitoista jatkuu vielä pitkälle tulevaisuuteen, koska monet rokotteesta sairastuneista olivat lapsia ja nuoria.

Syy-yhteys on korvauksen edellytys

Suomessa lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka lääke tai rokote on todennäköisesti aiheuttanut.

Eli lääkkeen tai rokotteen käytön ja henkilön sairauden tai vamman välille tarvitaan todennäköinen syy-yhteys, sanoo toimitusjohtaja Tiina Hellgrén lääkevahinkovakuutuksiin erikoistuneesta Suomen Keskinäisestä Lääkevahinkovakuutusyhtiöstä.

– Katsotaan mitä on tapahtunut, mitä lääkettä on nautittu, voiko sillä olla sellainen seuraus, kuin vahingonkärsijä meille esittää, eli selvitetään tosiasiat. Sen jälkeen asiantuntijalääkärit arvioivat, voiko syy-yhteys olla todennäköinen. Jos se on, sitten katsotaan oikeudellisesti, minkälaisiin korvauksiin henkilö on oikeutettu, kuvailee Hellgrén.

Lääkehaitta vai lääkevahinko?

Lääkevahinkojen korvausjärjestelmän lisäksi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea (siirryt toiseen palveluun) ylläpitää lääkkeiden haittavaikutusrekisteriä.

Lääkärit ja apteekit ilmoittavat toteamistaan lääkkeiden tai rokotteiden haittavaikutuksista Fimealle. Rekisteri on osana viranomaisten lääketurvatoimintaa, jossa kartoitetaan harvinaisia haittoja, jotka tulevat esiin vasta kun lääke tai rokote on otettu myyntiluvan jälkeen käyttöön.

Haittavaikutusilmoituksen Fimeaan voivat tehdä lääkärit, apteekit tai potilas itse matalalla kynnyksellä.

Vakavammat lääkehaitat voivat olla lääkevahinkoja. Lääkevahingosta on kyse silloin, kun potilaalle aiheutuu lääkkeestä tai rokotteesta henkilövahinko eli sairaus tai vamma.

Määritelmän mukaan korvattavaksi tulevat mahdolliset lievää vakavammat haitat, joita ovat yli kaksi viikkoa kestäneet sairaudet tai vammat ja niistä aiheutuneet kulut ja ansionmenetykset. Tilapäisten tai ohimenevien haittojen lisäksi lääkevahinkovakuutuksesta korvataan myös pitkäaikaisia vahinkoja.

– Mitään euromäärää siihen ei voi antaa. Ansionmenetyskorvauksen määrä riippuu saajasta. Jos lääkevahingosta seuraa pysyvä työkyvyttömyys, korvausta maksetaan loppuelämän ajan, sanoo Ijäs.

Koronarokotteiden haittavaikutuksia on etukäteen mahdotonta ennustaa. Mahdolliset korvaukset voidaan määritellä vasta laajempien tieteellisten tutkimustulosten ja tiedeyhteisön asiantuntija-arvioiden perusteella.

Suomessa lääkevahinkovakuutusjärjestelmä on moniin muihin maihin verrattuna kattavampi ja vahingonkärsijälle helpompi, toteaa Hellgrén.

– Meidän järjestelmässämme ei tarvitse etsiä, oliko jossain virhe tai tekikö joku virheen. Sellaista sataprosenttista näyttöä ei edellytetä, vaan syy-yhteys riittää.

Hellgrénin mukaan myös muissa Pohjoismaissa on käytössä samankaltaiset järjestelmät. Suomen vakuutusmäärät ovat hänen mukaansa jonkin verran suurempia kuin naapurimaissa.

Lääkevahinkojen korvaaminen vaihtelee EU-maissa hyvin paljon. Monissa maissa lääkevahinkoja korvataan yleisen tuotevastuun perusteella.

– Keskeinen ero on se, että tuotevastuuperiaatteessa hakijan pitää itse löytää, keneltä haetaan korvaus. Pitää pystyä näyttämään toteen, että vahinko on sattunut, ja että se nimenomaan johtuu kyseisestä lääkkeestä. Eli tässä suhteessa lääkevahinkovakuutus on kattavampi, joustavampi ja helpompi järjestelmä vahingon kärsineille, arvioi Hellgrén.

Kuinka paljon yksittäinen vahingonkärsinyt voi saada korvausta?

Korvauskäsittely kestää keskimäärin neljä kuukautta. Jos tapaus on selkeä, eikä pysyviä haittakorvauksia tule, voi käsittely sujua nopeamminkin. Pysyvien haittakorvausten ja ansionkorvausten selvittelyssä voi mennä pidempi aika.

– Ennen kuin henkilö voidaan todeta pysyvästi työkyvyttömäksi, kuluu aikaa. Meillä kuluu lisäksi aikaa siihen, että voimme tehdä ratkaisun vasta kun syy-yhteys on lääketieteellisesti todettu, sanoo Hellgrén.

Useissa länsimaissa lääkevahingon kokenut joutuu taistelemaan korvauksensa oikeusteitse. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa kansalaiset voivat hakea korvausta vakuutuksesta, jonka lääkealan toimijat ovat ottaneet. Myös Tanskassa toimii vastaavanlainen lakisääteinen järjestelmä.

Järjestelmien vertaaminen on kuitenkin hankalaa. Korvattavat asiat riippuvat kunkin maan lainsäädännön sanelemista määritelmistä ja valtion muusta sosiaaliturvajärjestelmästä.

Suomessa on korkeampi vakuutusmäärä ja korkeampi yksittäistä vahinkoa koskeva vakuutusmäärä kuin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Ero on vielä merkittävämpi, jos ottaa huomioon, että Ruotsin väkiluku on noin kaksinkertainen Suomeen verrattuna, ja Norjan ja Tanskan väkiluku suunnilleen samaa tasoa kuin Suomen.

Suomessa yksittäisen vahingon enimmäiskorvausmäärä on 4 miljoonaa euroa. Se pitää sisällään kaikki mahdolliset korvauslajit. Ansionmenetys korvataan Suomessa täysimääräisenä.

Ruotsissa yksittäisen vahingon enimmäiskorvausmäärä oli Ruotsissa vuonna 2020 10 miljoonaa Ruotsin kruunua eli noin 981 100 euroa.

Norjassa korvauksiin liittyy joitakin rajoituksia, esimerkiksi haittakorvausta voi saada vain, jos haitta tai invaliditeetti on vähintään 15 prosenttia. Korvausta ei makseta kivusta ja särystä.

Tanskassa tilapäisestä kivusta ja särystä maksetaan korvausta enintään 50 000 kruunua eli 6 700 euroa. Pysyvästä haitasta voidaan maksaa enintään noin 570 000 kruunua eli 77 000 kruunua) ja ansionmenetyskorvauksen enimmäismäärä voi olla hieman yli 6 miljoonaa kruunua, joka vastaa 810 000 euroa.

Lue myös:

Täältä voit lukea kaikki tuoreimmat uutiset koronaviruksesta.

Koronarokotteet eivät tule vapauttamaan rokotettujakaan heti koronatesteistä – tutkimukset rokotteiden turvallisuudesta jatkuvat vielä pitkään käyttöönoton jälkeen