1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sähköiset palvelut

Kotihoito antoi 30 vanhukselle kokeiluun digilaitteita – seurasi iloinen yllätys: vanhukset uskaltavat taas mennä yksin ulos

Teknologian käyttö iäkkäiden kotihoidossa lisääntyy. Vanhuksille tehdään laitteita, joiden käyttäminen ei ole heille ylivoimaista.

sähköiset palvelut
Kaija Ojala puhumassa videopuhelun välityksellä kodissaan.
Kaija Ojala tapaa kotihoidon hoitajan videoyhteyden välityksellä kerran viikossa. Kuvapuhelulaitteen lisäksi Ojalalla on menneiden kuukausien aikana ollut kokeilussa lääkemuistuttaja ja etämittauslaite verenpaineen mittaamiseen.

90-vuotias Kaija Ojala asettelee tottuneesti mansetin käsivarteensa ja mittaa verenpaineen. Yhdellä napinpainalluksella tiedot verenpaineesta siirtyvät mobiilisovellukseen sekä hoitajalle että Ojalan tyttärelle. Enää lukuja ei tarvitse kirjoittaa kynällä paperille.

– Tämä helpottaa minua. Kirjoittaminen ei onnistu, kun silmät huononevat, Ojala kertoo.

Ojala on yksi noin 30:sta Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kymsoten kotihoidon asiakkaasta, jotka ovat kesäkuusta lähtien testanneet erilaisia digitaalisia laitteita.

Etämittauslaitteen lisäksi Ojalalla on ollut käytössä lääkemuistuttaja ja kuvapuhelulaite. Lääkemuistuttaja alkaa soittaa sävelmää, kun on aika ottaa lääke. Lääkkeen otettuaan Ojala painaa nappia, jotta tieto lääkkeen ottamisesta menee hoitajalle.

Kaija Ojala juttelemassa Noora Haimin kanssa.
Kaija Ojala juttelee Kymsoten kehittämiskoordinaattori Noora Haimin kanssa kotonaan Inkeroisissa.Antro Valo / Yle

Muistuttaja piippaa tunnin verran ja hälyttää hoitajalle, jos lääke on jäänyt ottamatta.

Kotihoidon hoitaja ja Ojala tapaavat kaksi kertaa viikossa: kerran Ojalan kotona Inkeroisissa ja kerran kuvapuhelulaitteen välityksellä. Tarvittaessa tapaamisia on enemmän.

– Puheluita meillä on ollut vasta vähän aikaa. Ihan mukavaahan se on, kun näkee toisen, Ojala tuumaa.

Ikäihmiset innokkaita kehittämään digipalveluita

Teknologian ja digitaalisten palveluiden käyttö lisääntyy vanhuspalveluissa paljon juuri kotihoidossa.

Kotihoitoon panostetaan ja ihmisiä pyritään pitämään kotona. Itsenäistä asumista ja turvallisuutta tuetaan teknologian avulla.

– Varsinkin maaseutumaisissa pidempien etäisyyksien kunnissa kotihoitoa ei välttämättä muuten pystytä ulottamaan syrjäseudulle, sanoo apulaisprofessori Sakari Taipale Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksiköstä.

Lue lisää: Suomessa vasta prosentti kotihoidosta on etähoitoa: "Olen soittanut monta kertaa yli sata puhelua päivässä"

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan esimerkiksi Lapin seudulla etäyhteyksiä on kehitetty jo kauan juuri pitkien välimatkojen vuoksi. Helsingissä etähoitoa on tarjottu jo useita vuosia. THL:n mukaan maakunnittain on hyvin paljon vaihtelua (siirryt toiseen palveluun) siinä, kuinka paljon kotihoidon digitaalisia palveluja on kehitetty.

Kotihoidon tarve kasvaa THL:n johtavan asiantuntijan Teija Hammarin mukaan valtavasti. Hoitajien määrä on kuitenkin rajallinen. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä myös eläköityy paljon lähitulevaisuudessa.

Kotihoidon digipalvelun laitteita Kaija Ojalan kotona.
Kaija Ojalalla on ollut käytössään kuvapuhelulaite, lääkemuistuttaja ja etämittauslaite verenpaineen mittaamiseen.Antro Valo / Yle

Kymenlaaksossa Kymsoten tavoitteena on tuottaa 30 prosenttia palveluista digitaalisten kanavien kautta vuoden 2024 loppuun mennessä. Kotihoidon digitaaliset palvelut ovat osa tavoitetta.

– Muuhun maahan verrattuna Kymenlaaksossa on todella paljon yli 75-vuotiaita. On löydettävä ratkaisuja, joilla toimintakykyiset ja -haluiset asiakkaat pystyvät itse auttamaan itseään ja osallistumaan omaan hoitoonsa, sanoo Kymsoten kehittämiskoordinaattori Noora Haimi.

Sakari Taipaleen mukaan teknologian ja digitaalisten palvelujen käyttöönotto painottuu uusiin asiakkaisiin ja nuorempiin ikäihmisiin, jotka ovat hakeutumassa kotihoidon piiriin.

Kotihoidon asiakkaan aiempi kokemus teknologiasta vaikuttaa siihen, millainen kynnys teknologian käyttämiseen on. Tulevat ikääntyneet ovat jo puolestaan tottuneet käyttämään esimerkiksi älypuhelimia.

– Ikäihmiset ovat olleet monissa hankkeissa hyvin innokkaasti mukana. Ei pidä vähätellä heidän kykyään ja haluaan käyttää teknologiaa ja olla osa digitalisoituvaa ja teknologisoituvaa maailmaa, Teija Hammar huomauttaa.

Myös omaiset voivat seurata tietoja

Kymenlaaksossa puoli vuotta kestäneessä kokeilussa on ollut mukana kotihoidon asiakkaita, joiden toimintakyky vaihtelee hyväkuntoisista aina niihin, joiden kohdalla mietitään jo palveluasumista kotihoidon sijaan.

Osalla asiakkaista on ollut käytössään esimerkiksi liikesensoreita. Pistorasiaan kytkettävällä sensorilla pystytään seuraamaan, keittääkö asiakas totutusti aamukahvin tai lämmittääkö hän ruuan mikrossa. Ulko-ovisensorin avulla voidaan seurata, käykö henkilö ulkona vai kurkistaako vain ovelta.

Kaija Ojalan terveystietoja älypuhelimen sovelluksessa.
Tiedot esimerkiksi verenpaineen mittaamisesta menevät hoitajan mobiilisovellukseen. Myös omaiset voivat saada tunnukset sovellukseen.Antro Valo / Yle

Kaksisuuntainen turvapuhelin eroaa aiemmin käytössä olleesta siinä, että se mahdollistaa yhteydenoton myös kodin ulkopuolella. Lisäksi puhelimessa on automaattinen kaatumisen tunnistin. Se hälyttää apua ilman, että kaatuneen tarvitsee painaa hälytinpainiketta.

– Kesällä tämä mahdollisti sen, että rivitalo- tai omakotitaloasujat uskalsivat mennä ulos. Jos kaatuu ruohotupsuun, sieltäkin pystyy hälyttämään auttajan, kertoo Kymsoten kehittämiskoordinaattori Noora Haimi.

Puhelimessa on myös paikannustoiminto. Sen kautta apu on helppo ohjata oikeaan paikkaan, jos ihminen on esimerkiksi eksynyt roskia viedessään.

– Meidän asiakkaamme pystyvät olemaan itsenäisempiä omassa kodissaan ja elämään omaan rytmiinsä. Silti heidän läheisensä ja hoitajat saavat tietoa asiakkaan toimintakyvystä, Noora Haimi selvittää.

Kaija Ojala kotisohvallaan.
90-vuotiaan Kaija Ojalan mielestä digitaalisten laitteiden käyttöönottoa ei kannata pelätä.Antro Valo / Yle

Kotihoidon asiakkaan lähiomainen on halutessaan myös voinut saada tunnukset sovellukseen, jonne tiedot esimerkiksi verenpaineen mittauksesta tulevat.

– Yhden asiakkaan tytär asuu ulkomailla. Kuvapuhelun avulla asiakas ja tytär voivat olla päivittäin kontaktissa. Se on mielettömän hieno asia, Haimi sanoo.

Ihminen eikä teknologia edellä

Lähihoitaja Tanja Loikala on yksi Kymsoten kokeilussa mukana olleista hoitajista. Hänen asiakkaistaan kahdella on ollut käytössään erilaisia laitteita. Käynnit ovat hivenen vähentyneet, mikä on helpottanut työtä.

– Nyt korona-aikana voimme hyödyntää laitteita niin, ettei aina tarvitse mennä paikan päälle ja vältymme ylimääräisiltä kontakteilta.

Loikala kertoo, että hän haluaa oppia uutta ja on suhtautunut positiivisesti digipalvelujen kuusi kuukautta kestäneeseen kokeiluun.

– Varmasti moni muu hoitaja jakoi alussa saman ajatuksen, että taas jotain uutta, mitähän tästä tulee ja ne laitteet eivät toimi. Olemme puhuneet muiden hoitajien kanssa, että digitaaliset palvelut tulevat ja niitä vain pitää oppia ja tottua käyttämään.

Apulaisprofessori Sakari Taipale kertoo, etteivät työntekijät ole kategorisesti digitalisoitumista vastaan.

– Esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmien käytössä ongelmat johtuvat siitä, että niitä ei ole saatu toimimaan siten kuin työ edellyttäisi. Hoitajat kokevat, että jos ne toimisivat hyvin, ne parantaisivat työntekoa.

Lähihoitaja Tanja Loikala.
Lähihoitaja Tanja Loikalalle on jäänyt hyvät kokemukset puoli vuotta kestäneestä kokeilusta.Antro Valo / Yle

Kymsotessa on jo päätetty, että kokeilussa mukana olleet laitteet jäävät asiakkaiden käyttöön kokeilun päätyttyä. Toimintamalleja on kuitenkin kehittämiskoordinaattori Noora Haimin mukaan kehitettävä ennen kuin palveluja voidaan laajentaa.

Kymenlaaksossa on kokeilun aikana esimerkiksi huomattu, että asiakkaiden kotona olevista laitteista hoitajan mobiilisovellukseen tulevat hälytykset häiritsevät kentällä tehtävää työtä.

THL:n johtavan asiantuntijan Teija Hammarin mukaan teknologian käyttöä on pohdittava jokaisen kotihoidon asiakkaan kohdalla erikseen. Ratkaisujen on perustuttava palvelutarpeen arviointiin.

– Mietitään, millä tavalla teknologia voi auttaa arjen turvallisuutta tai hyvinvointia tämän ihmisen elämässä. Ei mennä teknologia vaan ihminen edellä.

Sakari Taipale uskoo, että kotihoidon etähoitokäynnit kasvavat Suomessa huimasti lähivuosina. Parhaimmillaan heille, jotka tarvitsevat kotiin tuotavaa palvelua, olisi enemmän aikaa ja parempaa palvelua.

– Vähän epäilen tätä. Kotihoidon teknologisoituminen on aika tehokkuushakuista tällä hetkellä. Samassa ajassa pyritään saamaan enemmän aikaan, eikä se asiakkaan päässä välttämättä vielä näy parantuneena palveluna, arvelee apulaisprofessori Sakari Taipale.

Lue lisää: Vanhusten arkea ja aktiivisuutta mitataan monilla mittareilla – Miljoonasäästöjen esteenä laitteiden monenkirjavuus

Lue seuraavaksi