1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Hattula

Pienen kunnan päätöksenteko luisui kriisiin – Hattulan kunnanhallituksen puheenjohtajaa syytetään omavaltaisuudesta, viranhaltijat pakenevat

Hattulan kunnallispolitiikkaa jäytää epäluottamus luottamusmiesten ja viranhaltijoiden välillä. 

Tuore organisaatiouudistus oli Hattulan kunnanhallituksen puheenjohtajan Matti Puotilan henkilökohtainen kosto, sanoo pitkäaikainen kunnanvaltuutettu. Kuva: Miia Anttila/ Yle

Vajaan 10 000 asukkaan hämäläisessä Hattulan kunnassa kuohuu. Kunnan ongelmat ovat kärjistyneet vuonna 2017 alkaneella valtuustokaudella. Kunnasta on lähtenyt viranhaltijoita ja osa jäljelle jääneistä on tehnyt työsuojeluilmoituksia, joissa kunnan luottamusjohtoa syytetään työpaikkakiusaamisesta.

Kunnan oma valvonta on huolissaan tilanteesta.

Ylen selvityksen perusteella ristiriitoja herättää erityisesti kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Puotila (kok.), jota osa luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista syyttää omavaltaisuudesta.

Puotilalla on myös puolustajia useissa eri puolueissa ja erityisesti kunnanhallitus luottaa vahvasti puheenjohtajaansa. Yle tarjosi Puotilalle mahdollisuuden kommentoida tässä jutussa esitettyjä näkemyksiä, mutta hän kieltäytyi haastattelusta. Sen sijaan hän toimitti koko kunnanhallituksen nimissä kirjelmän Hattulan kunnan asioista.

Hattulan kunnan päättäjien ja virkamiesten välillä vallitsee epäluottamuksen ilmapiiri. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Vastauksessa todetaan, että tiedonkulku viranhaltijoilta luottamushenkilöille on viime vuosina ontunut. Yle lähetti maanantaina Puotilalle uuden kommentointipyynnön ja pyysi vastaamaan itse kysymyksiin, mutta siihen Puotila ei enää vastannut.

Poukkoilevaa päätöksentekoa

Hattulan kunnan tarkastuslautakunta kiinnittää viime vuoden arviointikertomuksessaan huomiota poukkoilevaan ja ennalta arvaamattomaan päätöksentekoon. Tarkastuslautakunnan arviointikertomusta ei ole julkaistu kunnan verkkosivuilla, vaikka kuntalaki sitä edellyttää. Arviointikertomus löytyy kuitenkin kesäkuisen kunnanvaltuuston pöytäkirjan liitteistä. Siinä todetaan muun muassa seuraavaa:

”Tarkastuslautakunnan tietoon on usealta taholta tuotu huoli poukkoilevasta päätöksentekokulttuurista. Asioita ei valmistella johdonmukaisesti, virkamiestyötä häiritään tai sitä ei osata johtaa. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että virkamiehille annetaan työrauha ja asioista keskustelu on avointa. Epäjohdonmukainen päätöksentekokulttuuri vaikuttaa virkamiesten työrauhaan merkittävästi eikä myöskään ole kuntalaisten etu.”

Luottamushenkilöt häirinneet asioiden valmistelua

Arviointikertomuksessa todetaan, että ”tarkastuslautakunnan tietoon on tullut kokemuksia, joiden mukaan luottamushenkilöiden toiminta olisi paikoin häirinnyt operatiivista valmistelua. Mikäli tämäntyyppisiä ongelmia ilmenee, on toimintatavat auditoitava, jotta kunnan on mahdollista kehittää toimintaansa yhteistyössä kaikkien tahojen kesken”.

Puotilan kunnanhallituksen nimissä toimittamassa kirjelmässä katsotaan päinvastoin, että luottamushenkilöiden osallistumisella voitaisiin ehkäistä asioiden palauttamista valmisteluun.

Arviointikertomuksen seurantaraporttiin lokakuussa kirjatuissa toimenpiteissä sanotaan, että yhteistyötä ja tiedottamista on lisätty. Selvä enemmistö Ylen syksyn aikana haastattelemista vajaasta 20 viranhaltijasta ja työntekijästä kuitenkin katsoo, että esimerkiksi kunnan organisaatiouudistusta valmisteltaessa heitä ei ole kuunneltu tai ainakaan heidän mielipiteitään ei ole huomioitu.

– Ainakin avoin keskustelu puuttuu kokonaan. Kukaan ei ole esittänyt sellaista keskustelutilaisuutta, jossa kysyttäisiin, minkälainen organisaatio olisi hyvä, sanoo yksi viranhaltijoista.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja herättää ristiriitoja

Yle haastatteli tätä juttua varten yli 40:tä Hattulan kunnanvaltuutettua ja viranhaltijaa. Suunnilleen puolet heistä näkee ongelmien keskiössä kunnanhallituksen ja sen puheenjohtajan Matti Puotilan, jonka toimintaa he kritisoivat omavaltaiseksi.

Puotila on maakuntaneuvos ja toiminut kuntapolitiikassa jo 1960-luvulta lähtien. Hän on johtanut Hattulan kunnanhallitusta vuodesta 2017. Hän johtaa myös Hattulan maankäytöstä, maanhankinnasta ja kaavoituksesta vastaavaa maankäyttöjaostoa. Lokakuun alussa voimaan tullut hallintosääntö avasi hänelle kunnanhallituksen puheenjohtajana ovet myös Hattulan kunnan johtoryhmään.

Puotilalla on lisäksi vahva asema hämäläisessä mediamaailmassa. Hattulan kunnan sidonnaisuusrekisterin mukaan hän on Hämeen Sanomat Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Lisäksi Puotila on Hämeen Sanomia julkaisevan Aina Group Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja.

Suurin osa haastatelluista esiintyy jutussa nimettömänä, koska he pelkäävät asemansa puolesta. Myös luottamushenkilöt katsovat, että Puotilan kanssa on pakko pysyä väleissä, jos esimerkiksi mielii saada minkäänlaisia merkittäviä lautakuntapaikkoja Hattulassa.

Juttuun on haastateltu Puotilan kanssa työskennelleitä henkilöitä ja kunnallishallinnon asiantuntijoita.

Valmistelua ohi viranhaltijoiden

Vaikka asioiden valmistelu on viranhaltijoiden tehtävä, monet Ylen haastattelemista luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista katsovat kunnanhallituksen ja erityisesti sen puheenjohtajan osallistuvan operatiiviseen toimintaan ja ohittavan asioiden valmistelussa kunnan viranhaltijat.

Kunnanhallituksen nimissä toimitetussa kirjelmässä asia nähdään toisin: “Kunnanhallituksen puheenjohtajalla on ainakin hallituksen näkökulmasta ammatillisesti toimivat välit ylimpien viranhaltijoiden kanssa. Joskus ollaan eri mieltä, mutta niin pitääkin olla.”

Kunnanhallituksen pöytäkirjasta ilmenee esimerkiksi, että organisaatiouudistuksen käsittelyssä 8. kesäkuuta Puotila otti kunnanjohtajalle kuuluneen esittelyoikeuden itselleen. Kunnanhallituksen kokoukseen varajäsenenä osallistunut Puotilan puoluetoveri Kari Ventola (kok.) jätti menettelystä eriävän mielipiteen. Lokakuussa hänet erotettiin kokoomuksen valtuustoryhmästä.

– Virkamiehet ovat osaavaa ja sitoutunutta väkeä, mutta heidän on mahdotonta tehdä työtä, kun poliitikot säätävät ja sotkevat asioita, sanoo eräs kunnan jättänyt virkamies.

– Käytännössä Hattulassa ei tapahdu enää mitään ilman Matti Puotilan siunausta. Hänen esityksestään kunnanhallitus on myös käyttänyt poikkeuksellisen paljon otto-oikeutta viranomaispäätöksiin ja palauttanut asioita uudelleenvalmisteluun, kritisoi tekninen johtaja Juha Prittinen, joka on itse ajautunut pahoihin ongelmiin Puotilan ja kunnanhallituksen kanssa.

Juha Prittinen oli aiemmin Janakkalan kunnan teknisen toimen ja maankäytön johtaja sekä kehitysjohtaja. Hattulan tekniseksi johtajaksi hänet valittiin vuonna 2015. Kuva: Tiina Kokko / Yle

Prittinen mainitsee esimerkkeinä kunnanhallituksen puuttumisesta Kalliolan asemakaavan, Pappilanniemen sataman vuokrauksen, Katinalantien muuttamisen kyläkaduksi, maapoliittisen ohjelman ja uuden koulun sijoituspaikan valinnan. Näissä tapauksissa hallitus ei Prittisen mukaan ole esittänyt tarkemmin, miten asiat pitäisi valmistella toisin.

– Sitä on ollut tällä vaalikaudella poikkeuksellisen paljon ja asiaa olisi syytä selvittää, toteaa Prittinen.

Sakkotuomio tulehdutti välit

Monet Puotilan kritiikkiä herättäneistä toimista kohdistuvat ensisijassa kahteen henkilöön. Hänen suhteensa Hattulan tekniseen johtajaan Juha Prittiseen ja sivistysjohtajaan Jari Wihersaareen on Ylen tietojen mukaan ollut tulehtunut jo vuosien ajan.

Puotila toimi pitkään Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksikön johtajana. Hänet tuomittiin vuonna 2009 Turun hovioikeudessa sakkoihin avustuspetoksesta. Tuomio tuli väärästä raportoimisesta TE-keskukselle, joka rahoitti Lepaan yksikköä. Prittinen kertoo, että hän työskenteli 2000-luvun alkupuolella Puotilan alaisena Lepaalla ja oli yksi niistä henkilöistä, jotka nostivat esille tukirahojen väärinkäytökset.

Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) sen aikainen pääluottamusmies Sirpa Neuvonen vahvistaa Prittisen roolin väärinkäytösten esille tuojana.

– Hän uskalsi ensimmäisenä puhua epäselvyyksistä, kun muut pelkäsivät. Tämän jälkeen Prittisen ja Puotilan välit kiristyivät äärimmilleen ja Prittisen toiminta tehtiin mahdollisimman vaikeaksi. Lepaan henkinen ilmapiiri muuttui sietämättömäksi.

Vuonna 2010 Puotila tavoitteli kunnanhallituksen puheenjohtajan paikkaa vuosille 2011-12. Asiasta oli sovittu kaksi vuotta aiemmin valtuustokauden alussa. Hattulan kunnan vaikean taloustilanteen vuoksi kokoomuksen valtuustoryhmä kuitenkin sivuutti sopimuksen ja päätti, ettei puheenjohtajaa vaihdeta, kertoo Jari Wihersaari.

Asiasta äänestettiin suljetulla lippuäänestyksellä. Äänestyksen tuloksena Puotilasta ei tullut hallituksen puheenjohtajaa, vaan edellinen puheenjohtaja Jouko Tuomola (kok.) jatkoi tehtävässään. Wihersaari katsoo, että päätöksen vuoksi hän sai Puotilan vihat niskoilleen.

Useampikin hattulalaisvaltuutettu oli sitä mieltä, että kunnan julkisuuskuvan kannalta ei ollut myöskään sopivaa, että vähän aiemmin sakkotuomion saanut henkilö olisi valittu puheenjohtajaksi.

Työsuojeluilmoituksia työpaikkakiusaamisesta

Kesäkuussa 2019 Puotilan johtama kunnanhallitus käynnisti epäluottamusprosessin teknistä johtajaa Juha Prittistä ja sivistysjohtaja Jari Wihersaarta kohtaan. Prittinen katsoo, että tavoitteena oli siirtää hänet alempiin tehtäviin tai irtisanominen. Viranhaltijat pyysivät kunnanhallitusta yksilöimään epäluottamuksen syyt.

Koska perusteluja ei viranhaltijoiden mukaan saatu, Prittinen ja Wihersaari kokivat tulleensa kunnanhallituksen taholta työpaikkakiusatuiksi ja he tekivät työsuojeluilmoituksen kunnanhallituksen toiminnasta. Prittinen teki lisäksi työsuojeluilmoituksen Puotilan toiminnasta.

– Mitään asiaperusteita ei esitetty, eikä lähiesimiehenä toimiva kunnanjohtaja ole ilmaissut epäluottamusta tai tyytymättömyyttä toimintaani, toteaa Prittinen työsuojeluilmoituksessaan.

Hän katsoo Puotilan muun muassa mustamaalanneen häntä, painostaneen laittomaan toimintaan ja uhanneen erottamisella. Kiusaamisen Prittinen kertoo alkaneen häiritsevässä määrin syksyllä 2017.

Työsuojeluilmoitukset toimitettiin aluehallintoviranomaiselle, joka kehotti esittämään toimenpiteitä asian korjaamiseksi.

– Kunta käsitteli asiaa ja totesi, että työpaikkakiusaamiseen on syyllistytty ja ongelman ratkaisemiseksi haettiin vaihtoehtoja, kertoo kunnanjohtaja Katariina Koivisto.

Käytännössä työsuojeluilmoitusten käsittely raukesi tähän.

”Henkilökohtainen kosto”

Elokuussa 2019 Hattulan kunta palkkasi konsultin selvittämään organisaatiouudistusta, mutta hän luopui tehtävästä jo syyskuussa. Lokakuussa kunnanhallitus perusti organisaatiouudistustyöryhmän, jolle annettiin työaikaa marraskuun loppuun.

Useat Ylen haastattelemat Hattulan kuntapäättäjät pitävät organisaatiouudistuksen kiirehtimistä Puotilan pyrkimyksenä vaikuttaa Prittisen ja Wihersaaren asemaan kunnan organisaatiossa.

– Kun kunnanhallitus ei löytänyt perusteluja Prittisen ja Wihersaaren erottamiseen, Puotila otti keinokseen organisaatiouudistuksen, sanoo yksi Hattulan kunnanvaltuutetuista.

– Organisaatiouudistus oli henkilökohtainen kosto, sanoo pitkän linjan kuntapäättäjä, varavaltuutettu ja tarkastuslautakunnan jäsen Timo Koskinen (vas.) suoraan.

– Uudistus pitää tehdä organisaation kehittämisen ja paremman ketteryyden, ei henkilökohtaisten kaunojen vuoksi, huomauttaa organisaatiouudistuksen vuoksi kunnasta lähtenyt viranhaltija.

Johtavat viranhaltijat alempaan asemaan

Lokakuun alussa voimaan tulleen organisaatiouudistuksen myötä kuntaan valittiin kaksi uutta toimialajohtajaa. Elinvoimajohtajaksi palkattiin Kari Uusitalo ja hyvinvointijohtajaksi Kati Honkanen. Uudessa organisaatiossa Uusitalo toimii Prittisen esimiehenä ja Honkanen Wihersaaren esimiehenä.

Uusien viranhaltijoiden on laskettu lisäävän kunnan menoja yli 200 000 euroa vuodessa. Samaan aikaan Hattulan kunta tavoittelee 2–3 miljoonan euron vuotuisia säästöjä.

– Säästetään pikkusummia sieltä täältä ja sitten yhtäkkiä 200 000 ei tunnu missään, kummastelee keskustalainen valtuutettu Kaj Nordenswan.

Kunnanhallituksen kirjelmän mukaan organisaatiouudistuksella ei tavoiteltu kustannussäästöjä vaan organisaation toimivuutta.

Seuraavaksi tulilinjalle joutui kunnanjohtaja

Kun kunnanhallituksen epäluottamusesitys ei vaikuttanut virkamiesten asemaan, Puotilan johtama hallitus käänsi katseensa kunnanjohtaja Katariina Koivistoon, joka ei ollut nähnyt alaistensa toimissa moitittavaa.

Kunnan johtavien viranhaltijoiden allekirjoittaman kirjeen mukaan tammikuun 8. päivä 2020 kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Puotila uhkasi kunnanjohtajaa erottamisella. Keskustelussa olivat läsnä myös kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Tuula Mäenpää (sd.) ja valtuuston puheenjohtaja Ville Myllymäki (sd.).

Mäenpää sanoo, että he olivat keskustelussa koko kunnanhallituksen mandaatilla, mutta kiistää, että tilaisuudessa olisi puhuttu erottamisesta.

– En muista mitään erottamisasiasta. Kukaan ei ole puhunut erottamisesta yhtään mitään.

Myllymäki sen sijaan vahvistaa, että erottaminen nousi esille keskustelussa.

– Se oli varmaan kunnanhallituksen puheenjohtaja, joka sen ääneen luki, sanoo Myllymäki.

Kriisikirje valtuutetuille

Erottamisella uhkaaminen jätti selvästi syvän jäljen kunnanjohtaja Koivistoon ja hänen lähimpiin alaisiinsa. 16.3.2020 Koivisto, Prittinen, Wihersaari ja sosiaalijohtaja Anitta Leinonen lähestyivät kaikkia valtuutettuja kirjeellä, jossa kuvataan laajalti kunnan päätöksenteon ongelmia, kuten varjovalmistelua ja sitä, että lautakuntien esitykset pysähtyvät hallitukseen.

Kirjeessä todetaan varjovalmistelun johtaneen haasteellisiin tilanteisiin. “Toimielinten kokouksiin tuodaan esittelijän tietämättä / etukäteen näkemättä sellaisia valmisteltuja esityksiä, joita olisi ollut hyvä tarkistella ennakkoon.” Kirjeessä torjutaan myös syytökset siitä, että viranhaltijat pitkittäisivät päätöksiä ja todetaan, että asiat ovat usein pysähtyneet kunnanhallitukseen.

Kirjeessä tuodaan esiin myös Koiviston erottamista käsitellyt keskustelu. Sen mukaan irtisanomisperusteena käytettiin lausetta ”ei kenelläkään ole sinun työtäsi vastaan mitään, mutta kun emme muitakaan voi irtisanoa”. Allekirjoittajat pitävät perustelua täysin lainvastaisena.

Hattulan kunnan hallintosäännön mukaan vain valtuusto voi erottaa kunnanjohtajan.

Erottamiskeskustelun jälkeen Koivisto haki reiluksi vuodeksi opintovapaata, jolle hän jäi elokuussa.

Kunnanhallitus kesti pystyssä

Prittisen ja Wihersaaren työsuojeluilmoitusten vuoksi kymmenen valtuutettua ajoi alkuvuodesta epäluottamuslausetta kunnanhallitukselle. Sen tavoite oli erottaa Puotila kunnanhallituksesta. Koska yksittäistä kunnanhallituksen jäsentä ei voi erottaa, valtuusto käsitteli 6. elokuuta tilapäisen valiokunnan perustamista koko kunnanhallituksen erottamiseksi. Kaikkiaan valtuutettuja on Hattulassa 35.

Valtuustossa äänestystä vaadittiin käytäväksi suljetulla lippuäänestyksellä, mutta puolueiden ryhmäjohtajat totesivat, että kuntalain mukaan äänestys on toteutettava avoimena. Sen tuloksena valtuusto päätti, ettei tilapäistä valiokuntaa perusteta ja kunnanhallituksen erottaminen tyssäsi siihen. Keskustan valtuutettu Seppo Kopra jätti äänestysmenettelystä eriävän mielipiteen.

Muutama muu valtuutettu kertoo Ylelle, että heidän mielestään äänestyksessä toimittiin väärin. He uskovat, että suljetussa lippuäänestyksessä äänestystulos olisi muuttunut, mutta arvelevat, että päätös olisi kuitenkin ollut sama.

Moni viranhaltija jättänyt Hattulan

Hattulan kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Puotila kuvaili talousarvion esittelytilaisuudessa lehdistölle Hattulan siirtyneen virkamieskulttuurista palvelukulttuuriin. Valtaosa Ylen haastattelemista viranhaltijoista kertoo, että käytännössä organisaatiouudistus on halvaannuttanut Hattulan palveluita ja toimintaa.

Useat merkittävät viranhaltijat ovat kevään jälkeen jättäneet Hattulan kunnan. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Eniten organisaatiouudistuksesta, sekä kuntapäättäjien ja johtavien viranhaltijoiden välisestä luottamuspulasta on kärsinyt Hattulan tekninen toimi.

Puotilan kunnanhallituksen nimissä toimittamassa kirjeessä kerrotaan, että pahimmillaan rakennusluvan saanti on kunnassa kestänyt neljä vuotta, ja asia halutaan laittaa kuntoon.

Lokakuun alussa voimaan tulleen hallintosäännön mukaan päätösvalta rakennusluvista siirtyi viranomaisjaostolle. Sen vuoksi rakennustarkastajalla ei ollut kuukauteen valtuuksia myöntää rakennuslupia. Lokakuun lopussa jaosto palautti lupapäätösten teon rakennustarkastajalle toukokuun loppuun asti.

Useat merkittävät viranhaltijat ovat kevään jälkeen jättäneet kunnan. Hattulasta ovat lähteneet ainakin yhteyspäällikkö, siivoustyön esimies, rakennuttajapäällikkö, hallintoylilääkäri, katupäällikkö, kiinteistöverotarkastaja ja keskeisessä roolissa ollut kiinteistönhoitaja.

Yle on haastatellut tätä juttua varten neljää lähtijää. Heistä kolme kertoo lähteneensä organisaatiouudistuksen tuoman sekavuuden vuoksi.

– En kestänyt jäädä katsomaan katastrofia, perustelee Hattulasta lähtöään yksi viranhaltijoista.

Turbulenssi syö jaksamista

Hattulan työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut ovat olleet huolissaan työntekijöiden jaksamisesta, kun kunnan johtosuhteet ovat olleet epäselvät, eivätkä esimiehet tiedä, mistä asioista he päättävät.

– Henkilökunta on ihmeissään ja porukka on aika lailla puhki. Ei tämä ainakaan parempaan suuntaan ole mennyt, pikemminkin päinvastoin, toteaa Hattulan kunnan viranhaltija.

Toinen viranhaltija lisää, että ”kaksi kuukautta on mennyt ja kaikki on niin sekaisin”.

Työntekijäpuoli on ollut yhteydessä kunnan johtoryhmään henkilökunnan jaksamisesta, mutta johtoryhmä ei ole vastannut kirjelmään.

Puotilan toimittamassa kirjeessä katsotaan, että useimmissa kunnan työpisteissä työilmapiiri on kohtuullisessa kunnossa. “Hyvin on tiedossa, että jotkut vanhan organisaation esimiehistä valittivat ja valittavat asioista”, kirjeessä todetaan.

Yhtäläisyyksiä Kittilän kanssa

Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen professori Asko Uoti kritisoi Hattulan organisaatiouudistuksen toteuttamista. Hän näkee Hattulan tapahtumissa yhtäläisyyksiä Kittilän kunnan tapahtumien kanssa, jossa oli kysymys viime kädessä kunnallisen päätöksenteon halvaantumisesta.

Itä-Suomen yliopiston professori Asko Uoti katsoo, että Hattulan kunnan hallinnolliset ongelmat muistuttavat Kittilän kriisiä. Kuva: Itä-Suomen yliopisto

– Se ei anna kovin hyvää kuvaa kunnallisen päätöksenteon luonteesta. Siinä on piirteitä, jotka Kittilän tapauksessa on liitetty muun muassa huonon hallinnon harjoittamiseen. Katson, että tämä on aika huolestuttava tilanne, sanoo Uoti.

Lex Kittilä turvaa lainmukaisuuden

Kittilän tapahtumien pohjalta päätettiin kuntalain täydennys, niin sanottu Lex Kittilä vuonna 2016. Se antaa valtiovarainministeriölle mahdollisuuden puuttua kunnan toimintaan, jos se ei ole lainmukaista. Viime kädessä se turvaa asianmukaisesti päätöksenteossa vähemmistössä olevien luottamushenkilöiden ja asioita valmistelevien viranhaltijoiden asemaa.

– Kyllä tässä Hattula-tapauksessa voidaan puhua kuntalain tarkoittamista hallinnollisista vaikeuksista. Se, että ovatko ne kuinka poikkeuksellisia vaikeuksia, niin se tietysti jäisi valtiovarainministeriön tulkinnan varaan. Hattulan tapauksessa en pitäisi tätä näkemystä kovin kaukaa haettuna. Valtiovarainministeriön käynnistämä kunnan selvitysmenettely mahdollistaa pelin viheltämisen poikki ja kunnan hallinnon saattamisen toimivalle linjalle, jos merkittäviä ongelmia havaitaan, huomauttaa Uoti.

Laajempi tarkastelu tekeillä

Uoti tarkastelee parhaillaan kuntien arviointikertomusten ja kuntien tilintarkastuksen nykytilaa ja kehittämistä Itä-Suomen ja Tampereen yliopistojen tutkimushankkeessa.

Hän toteaa, että yleensä ongelmia syntyy kunnissa, jossa yhdellä puolueella tai ryhmällä on tai on ollut yksinkertainen enemmistö kunnan valtuustossa, kuten Kittilässä oli. Hattulassa on kuitenkin useita isompia ryhmiä ja seitsemän valtuustoryhmää. Vaikka päätökset näennäisesti syntyvätkin enemmistöpäätöksellä, Uoti näkee siinä ristiriitoja kuntalain tarkoituksen, ei siis vain kirjaimen, ja hyvän hallinnon toteutumisen näkökulmasta.

– Kittilän tapauksessa enemmistö syystä tai toisesta halusi toimia tavalla, joka ei ollut lainmukaista. Hattulan tilanne ei myöskään vaikuta kovin terveeltä. Hallinnon pitäisi olla oikeusvaltiossa aina mahdollisimman ennustettavaa ja johdonmukaista, jotta jokaisen oikeusturva toteutuisi mahdollisimman hyvin. Tämä tässä on vähintäänkin vaarantunut, eikä suuntakaan vaikuta kovin hyvältä eteenpäin.

Selvityskortti häämöttää?

Uoti toteaa, että Hattulassa ollaan tällä hetkellä harmaalla vyöhykkeellä. Hän sanoo, että tapahtumien ei tarvitse olla yhtä vakavia kuin Kittilässä, jotta valtiovarainministeriö voi harkita selvityksen teettämistä.

Kuntalain voimassa oleva, uudistettu sääntely mahdollistaa nykyisin valtiovallan puuttumisen kunnan päätöksenteon hallinnollisiin solmuihin jo huomattavasti ennen kuin ollaan niin vaikeassa tilanteessa, mitä Kittilässä oltiin.

– Jos hallinto halvaantuu, niin kyllä siellä päässä odottaa nykyisin valtiovarainministeriön selvityskortti. Jos selvitys osoittaa, että kunnassa on sen laatuisia ongelmia, että ne on korjattava, valtuuston tulee korjata ne selvitysryhmän esittämällä tavalla, huomauttaa oikeustieteen professori Asko Uoti.

Puotilalla riittää myös tukijoita

Hattulan kunnanhallituksen jäsenet Mari Monto (vihr.), Ville Viitanen (sd.) ja Nina Aitola (kd.) vakuuttivat tiistaina, että kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Puotila nauttii edelleen heidän täyttä luottamustaan.

Kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Tuula Mäenpää vakuuttaa, että kunnanhallituksessa on keskusteleva ilmapiiri.

– Kunnanhallituksessa jokainen tekee omat päätöksensä, ainakin minä olen omilla linjoillani. Asioista keskustellaan, ollaan eri mieltäkin, äänestetäänkin. En näe sitä niin, että Matti Puotila sanelisi.

– Me olemme yhtenäinen hallitus. En voi sanoa Matista mitään pahaa, kyllä minä häneen luotan hallituksen puheenjohtajana

Perussuomalaisten Seppo Söderlund jakaa Puotilalle kiitosta siitä, että hän on kuunnellut myös pienryhmien näkemyksiä.

– Ei se silti tarkoita, että asiat olisivat aina menneet meidän ajatusten mukaan, mutta ainakin meitä on kuunneltu.

Maanantai-iltana 14.12.2020 kunnanhallitus päätti hyllyttää teknisen johtajansa Juha Prittisen ja rakennustarkastajansa Jorma Immosen.

Päivitetty 17.12.2020 klo 12.23: Kerroimme jutussa aiemmin, että puolueiden ryhmäjohtajat päättivät ohi valtuuston, että äänestys tilapäisen valiokunnan perustamisesta käydään avoimella äänestyksellä. Äänestykset on kuitenkin kuntalain mukaan aina järjestettävä avoimina. Kunnallislain nimi täsmennetty kuntalaiksi.