1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. valtiontalous

Suomen talouden syöksy jäämässä pelättyä pienemmäksi – Valtiovarainministeriö: talous varovaiseen kasvuun ensi keväänä

VM:n mukaan talous lähtee kasvuun keväällä ja vuoden lopulla on jo ripeää.

valtiontalous
Joko Suomen talouden syöksy ja velkaantumisen nousu taittuvat - valtiovarainministeriön tiedotustilaisuus klo 11.30 alkaen
Joko Suomen talouden syöksy ja velkaantumisen nousu taittuvat - valtiovarainministeriön tiedotustilaisuus klo 11.30 alkaen

Valtiovarainministeriö (VM) on lieventänyt ennustettaan tämän vuoden talouden alamäestä ja ennustaa käänteen kasvuun tapahtuvan ensi vuoden huhti-kesäkuun aikana.

Bruttokansantuotteen ennustetaan supistuvan tänä vuonna 3,3 prosenttia. Ensi vuonna kasvua kertyisi 2,5 prosenttia.

Aiemmassa ennusteessa tälle vuodelle luvattiin 4,5 prosentin laskua ja ensi vuodelle 2,6 prosentin kasvua.

Talousennustajat ovat joutuneet arvioimaan, miten ennennäkemätön koronaepidemia käyttäytyy ja kuinka liikkumis- ja kokoontumisrajoitukset heijastuvat talouteen.

Nyt näyttää siltä, että loppusyksyn toinen koronaaalto ei ehtinyt iskeä talouteen niin raskaasti, että synkempi vaihtoehto olisi toteutunut.

Ensi vuoden jälkeen vauhti hidastuu jälleen, ensin kahteen ja sitten 1,4 prosenttiin.

– Oletamme, että toisella vuosineljänneksellä ja kesään mennessä niin suuri osa väestöstä on rokotettu, että vuoden jälkipuoliskolla talous kasvaa jo ripeää vauhtia, sanoo VM:n kansantalousosaston ylijohtaja Mikko Spolander.

Tänä vuonna Suomen talous on ollut rajussa syöksyssä ja samalla velkaantuminen on noussut uusiin ennätyksiin.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

VM:n mukaan julkinen velka kasvaa tänä vuonna vajaasta 60 prosentista 69 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kolmen vuoden päästä velkasuhde on ennusteen mukaan melkein 74 prosenttia.

VM:n mukaan ensi vuonna velkasuhteen kasvu hidastuu, kun epidemia väistyy ja talouden kasvu elpyy.

Tänä vuonna Suomen bruttokansantuote on pienentynyt helmikuusta lähtien (siirryt toiseen palveluun) ja huhtikuussa alamäki kiihtyi jo yli kuuteen prosenttiin.

Velkaa yhä miinuskorolla

Velkapotin kasvusta huolimatta korkomenot jäävät tänä vuonna pienemmiksi kuin koskaan 30 vuoteen.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Selityksenä on korkotason putoaminen negatiiviseksi. Tänä vuonna korkoihin kuluu 0,9 miljardia euroa, kun esimerkiksi vuonna 2010 korkokulut olivat lähes kaksinkertaiset, 1,9 miljardia. Vuonna 2000 korkoihin kului 4,8 miljardia euroa.

Valtion lainan hakee markkinoilta Valtiokonttori. Sen kaikesta tänä vuonna ottamasta lainasta maksetaan negatiivista korkoa. Käytännössä lainasta ei makseta korkoa lainkaan ja lisäksi velkojille maksetaan takaisin hiukan lainaksi saatua summaa pienempi määrä.

Viimeisimmissä lainahuutokaupassa korko on ollut -0,6 prosenttia.

Suureen velkaan liittyy myös suuri riski korkojen noususta. Euroopan keskuspankki on kuitenkin ilmoittanut, että korkoja ei olla nopeasti nostamassa. EKP:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) korot pysyvät myös matalina niin kauan, että inflaationäkymät ovat “vankasti riittävän lähelle kahta prosenttia”.

Valtiokonttorin ottamassa 10 vuoden pituisessa lainassa korko on edelleen miinuksella, 20 vuoden (siirryt toiseen palveluun) pituisessa lainassakin korko on vain niukasti nollan yläpuolella 0,3 prosentissa.

– Rahoittajat luottavat edelleen, että Suomi kykenee hoitamaan vastuunsa, sanoo Spolander.

– Mutta vaikka ei ole akuuttia korkojen nousupainetta, niin vastuulinen taloudenpito edellyttää varautumista sellaisiin tilanteisiin, joiden riski ei ole välitön, mutta on perusteltu pidemmällä ajalla, Spolander muotoilee.

Koronan läpi -jutuissa ja ohjelmissa käsitellään pandemian tuomia muutoksia. Katso Ylen erikoislähetys aiheesta torstaina 17.12. TV1:ssä kello 19 - 20:30. Jaa tarinasi, videoita tai kuvia valon hetkistä korona-ajan keskellä.

Lue seuraavaksi