1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työmarkkinapolitiikka

Hoitajien koronakorvauksista ei tehty päätöksiä kevään palkkakierroksella eikä hallituksessa – sovitaanko rahoista nyt paikallisesti?

Esimerkiksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on sopinut erillisistä vuodenvaihteen korvauksista henkilöstönsä kanssa.

Hoitajille maksettavat koronasta johtuvat lisäkorvaukset ovat puhuttaneet niin poliitikkoja kuin työmarkkinavaikuttajia. Kuvituskuva. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Hoitajat ja hoitajaliitot ilmaisivat pettymyksensä viime viikolla, kun MTV:n puheenjohtajatentissä kädet eivät nousseet kannattamaan hoitajille maksettavaa koronakorvausta.

Poliitikot ovat sysänneet vastuuta työmarkkinaosapuolille, jotka perinteisesti sopivat palkoista ja työehdoista.

Koronakorvausta onkin tavallaan tarjottu hoitajille jo kerran. Sellainen sisältyi valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan vapun alla tekemään ratkaisuesitykseen (siirryt toiseen palveluun).

– Kysymyksessä olisi ollut kertaluontoinen suoritus, joka lasketaan työnantajan koko palkkasummasta, Piekkala viestittää Ylelle.

Koronasta johtuva kertakorvaus sisältyi keväällä valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan sovintoesitykseen kunta-alan työehtoriitaan. Kuva: Valtakunnansovittelija, kuvankäsittely: Ilkka Kemppinen / Yle

Esityksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) koronapotilaiden hoitoon osallistuvalle henkilöstölle olisi maksettu kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukainen kertapalkkio (II luvun 14 §:n 1 momentti).

Kertapalkkio olisi maksettu kesäkuun 2020 palkanmaksun yhteydessä ja siihen käytettävä sopimusvarallisuus olisi ollut 0,16 prosenttia työnantajan maaliskuun 2020 koko palkkasummasta – kuitenkin enintään puolet työntekijän huhtikuun varsinaisesta palkasta. Palkkio olisi voitu maksaa vain erikoissairaanhoidon henkilöstölle.

KT ja Tehy eri linjoilla laskelmista

Kuinka suuri korvaus olisi käytännössä ollut?

Kuntatyönantajista (KT) kerrotaan Ylelle, että neuvotteluvaiheessa arvioitiin saajien määräksi esimerkinomaisesti noin 2 000 henkilöä. Tämä olisi tarkoittanut valtakunnallisesti reilun 500 000 euron varauksella noin 200–300 euron korvausta jokaiselle. Laskelmia analysoi tänään myös Helsingin Sanomat. (siirryt toiseen palveluun)

Jos saajien joukkoa olisi paikallisesti rajattu, olisi korvaus voinut nousta myös merkittävästi suuremmaksi.

– Kustannuksen piti sisältyä tietysti yleiseen linjaan. Se osaltaan määritti sitä, millaisen rahan korvaukseen pystyi osoittamaan, sanoo KT:n tutkimuspäällikkö Mika Juutinen.

– Sovittelijan esitys olisi kohdistunut vain tiettyihin erikoissairaanhoidon korona-etulinjan yksiköihin ja henkilöstöön eli se olisi ollut hyvin rajattu, myöntää puolestaan kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.

Hoitajaliitot kaatoivat valtakunnansovittelijan esityksen. Muille se olisi kelvannut. Tehy ja SuPer perustelivat ratkaisuaan sillä, että esitys ei tuonut hoitajille omaa sote-alan työehtosopimusta – muun muassa. Lisäksi kiky-tunnit olisivat poistuneet hitaammin ja palkankorotukset jääneet alle yleisen linjan.

Hoitajia olisi esityksen mukaan voitu myös siirtää toisiin tehtäviin 7,5 kuukaudeksi, mikä poikkeaa merkittävästi edeltävästä ja nykyisestä sopimuksesta.

Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala esitti keväällä koronakorvausta. Sovintoesitys kuitenkin kaatui. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Mutta ei tarjottu korvauskaan ollut hoitajien mieleen.

– Jos saajien määrä rajataan pelkästään heihin, joiden vuosilomia on siirretty ja työtehtäviä muutettu koronan vuoksi, on niin kutsuttu etulinja jo 25 000 työntekijää, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo.

25 000 on Tehyn arvio. Luku sisältää ne terveydenhuollon hoitohenkilöt, jotka hoitivat tai valmistautuivat hoitamaan koronapotilaita tehohoidossa, koronapäivystyksessä (mukan lukien röntgen) ja kohorttiosastolla, koronatestauksen näytteenottajat ja analysointitehtävissä olevat hoitohenkilöt sekä hoitajat, jotka valmiuslain perusteella pakkosiirrettiin toisiin tehtäviin.

Tällöin 0,16 prosentilla laskettava korvaus olisi tuntunut huomattavasti pienemmältä yksittäisen hoitajan tilipussissa.

– Pyysimme esimerkkinä Oulun yliopistollisesta sairaalasta kyseisen kuukauden palkkasummat ja laskentaa, millainen korvaus tästä saataisiin heille, joihin valmiuslaki oli vaikuttanut. Se oli 15 euroa.

Rytkösen mukaan ongelmana oli myös, että työnantaja olisi saanut yksipuolisesti päättää, kenelle korvaus jaetaan.

– Olisiko sen voinut antaa vaikka vain lääkäreille?

Eduskunnan vai työmarkkinaosapuolten asia?

Koronakorvauksesta ei ole työmarkkinaosapuolten välillä keskusteltu enää kevään jälkeen. Rytkösen mielestä syy on selvä: valmiuslaki.

– Toukokuussa esitimme vetoomuksen hallitukselle, koska eduskuntahan sen valmiuslain asettaa – ei työmarkkinaosapuolet. Siksi myös eduskunta voisi päättää korvauksesta, hän sanoo.

Valmiuslaki on erityisesti hoitohenkilökunnalle merkittävä asia, sillä sen nojalla voitiin keväällä perua ja siirtää henkilöstön lomia.

Valmiuslaki mahdollistaa myös työvelvoitteen, jonka turvin jokainen alan koulutuksen saanut voitaisiin määrätä töihin – siitä riippumatta, missä he nyt työskentelevät.

– On täyttä sumutusta yrittää heittää kuuma peruna työmarkkinaosapuolille, Rytkönen sanoo.

KT:n Markku Jalonen taas sanoo, etteivät korvaukset ole eduskunnan eivätkä valtakunnallisten työehto-osapuolten asia.

Sopimukset on sovittu keväällä ja ne ovat kiinni. Poliitikkojen puuttumisesta työmarkkina-asioihin taas ei yleensä seuraa hyvää, Jalonen sanoo.

– Varsin pitkällä kokemuksella voin sen sanoa. Siinä tulee aina vastaan vaikea rajanveto: Mikä ryhmä on ansainnut korvaukset? hän pohtii.

– Kunta-alalla on 420 000 työntekijää. Hoitohenkilöstö ja muu kunta-alan henkilöstö on tehnyt kiitoksen arvoista hyvää työtä, mutta he kokonaisuutena ovat iso joukko. Siihen voidaan laskea päälle vielä sosiaaliala, varhaiskasvatus, opetustoimi, palo- ja pelastustoimi ja niin edelleen.

Jalonen liputtaakin asiassa paikallisen sopimisen puolesta: että työnantaja ja palkansaajat paikallisesti sopisivat mahdollisista lisäkorvauksista.

– Tilanteet vaihtelevat paikallisesti paljonkin. Monin paikoin on ollut jo aiemmin erilaisia kannusteita lisätyön vastaanottamiseen ja nyt niitä on luotu vielä lisää, kun varaudutaan jouluun ja vuodenvaihteeseen.

Esimerkiksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (siirryt toiseen palveluun) kertoi tänään sopineensa henkilöstön kanssa erilaisista hälytysrahoista ja korvauksista, joita maksettaisiin mikäli vuosiloma joudutaan perumaan.

– On täyttä sumutusta yrittää heittää kuuma peruna työmarkkinaosapuolille, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen koronakorvauksesta. Kuva: Pekka Tynell / Yle

JUKOn Löfgren: ”Paikallisen sopimisen” maine saattaisi parantua

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin esimerkissä ei kuitenkaan ole kyse korvauksesta kaikille hoitajille. Esimerkiksi vuosiloman perumisesta 21.12.–10.1. välisenä aikana maksetaan sairaanhoitopiirissä 400 euron kertakorvaus.

Korvaus maksetaan vain, jos vuosiloma todella joudutaan perumaan.

Hoitajaliittojen muodostama Sote ry on yksi kunta-alan neuvotteluosapuolista. Akavalaisia korkeakoulutettuja kuten lääkäreitä ja opettajia pöydissä edustava Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry näkee työnantajan tavoin, että koronakorvauksista voitaisiin sopia paikallisesti.

Nyt jo tehdyt ratkaisut ovat rohkaisevia. Lisääkin saisi tulla, järjestössä ajatellaan.

– Meidän käsityksemme mukaan julkisen sektorin työpaikoilla työnantajat ja palkansaajat näkevät parhaiten, ketkä ovat olleet ja ovat edelleen myrskyn silmässä. Siksi ratkaisut korvauksista pitäisi tehdä paikallisesti, sanoo JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren.

Hän huomauttaa, että sanat paikallinen sopiminen saattaisivat saada paremman kaiun palkansaajien korvissa, jos se tarkoittaisi myös kannustamista poikkeuksellisessa tilanteessa.

– Ja tämä, jos joku on poikkeuksellinen tilanne.

KT:n Jalonen: Kunnilla ei ole ylimääräistä

Valtio on syytänyt kunnille rahaa koronakriisin hoitoon. Ei kuitenkaan ylimääräistä, sanoo KT:n Jalonen.

– Kuntatalouden tila oli jo ennen koronaa todella huono. Nyt on tehty tilapäisiä kompensaatioita, mutta ne perustuvat esimerkiksi testauskustannuksiin ja korvaamaan tulojen poistumista. Ei niitä ole tarkoitettu bonusten maksamiseen, hän sanoo.

Tehyn Rytkönen ei tätä selitystä niele.

– Koronaa on ylikompensoitu. Kunnat ovat laittaneet sitä myös omien alijäämiensä paikkaamiseen, hän sanoo.

Siksi rahasta pitäisi löytyä myös hoitajille, Rytkönen ajattelee.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että puolueet ovat alkaneet lämmetä ajatukselle koronakorvauksesta. Viime viikolla yksikään käsi ei noussut ylös, mutta viikonloppuna eduskunnassa jo perussuomalaisten ja kokoomuksenkin suunnalta tuettiin ajatusta.

– Ja hallituspuolueista myös vasemmistoliitto on tätä kannattanut. Ehkä se on se kuntavaalien läheisyys.

Voit keskustella aiheesta huomiseen torstaihin 17. joulukuuta klo 23 saakka.

Lue myös:

Miksi koronalisää ei haluta maksaa sairaanhoitajille? – ”Hoitajat eivät ole joulukoristeita, jotka voi nostaa tarvittaessa esiin varastosta”