1. yle.fi
  2. Uutiset

Hallitus poistaa eläkeputken asteittain vuoteen 2025 mennessä, luvassa irtisanomiskorvaus ja lisää koulutusta – Saarikko: "Hallitus laittoi kirkon keskelle kylää"

Yli 55-vuotiaille luvassa uutena kahden kuukauden palkan edestä koulutusta ja kuukauden palkan suuruinen irtisanomiskorvaus.

Eläkelait
Hallituspuolueiden puheenjohtajaviisikko eli oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, opetusministeri Li Andersson, pääministeri Sanna Marin, sisäministeri Maria Ohisalo sekä tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.
Hallitus kertoi tiedotustilaisuudessaan, millaisia työllisyystoimia se kohdentaa yli 55-vuotiaille suomalaisille.

Hallituspuolueiden sopu eläkeputken poistamisesta on syntynyt. Hallituksen mallissa eläkeputki poistetaan asteittain kokonaan.

Eläkeputken ehtoja kiristetään vuodesta 2023 alkaen niin, että putki poistuisi kokonaan vuonna 2025.

– Hallituksen tavoitteena on parantaa työlllisyyttä rakenteellisilla uudistuksilla. Nyt tehtyjen päätösten työllisyysvaikutus on 10 300 lisätyöllisen verran, pääministeri Sanna Marin sanoi hallituksen tiedotustilaisuudessa.

– Lisäpäivien poistuminen ajoitetaan koronakriisin jälkeiseen aikaan, Marin jatkoi.

Mahdollisuus eläkeputkeen poistuu kokonaan vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä. Eläkeputkeen oikeuttavaa alinta ikää korotetaan vuodella ikäluokkaa kohti vuonna 1963 syntyneistä alkaen.

Eläkeputken poisto ei koske heitä, jotka jo ovat eläkeputkessa.

  • Yle näytti hallituksen tiedotustilaisuuden suorana verkkolähetyksenä. Voit katsoa lähetyksen tästä linkistä tai napauta jutun pääkuvan nuolikuviota.

Vasemmistoliitto suhtautui hallituspuolueista nihkeimmin eläkeputken poistamiseen. Puolueen eduskuntaryhmä hyväksyi eläkeputken poiston torstain kokouksessa.

– Ei ole mikään salaisuus, ettei vasemmistoliitto ole pitänyt tässä suhdannetilanteessa perusteltuna. Meidän keskeinen huoli on ollut toimeentulon turvaaminen niille ihmisille, jotka menettävät työpaikkansa joka tapauksessa, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoi.

Vastapainoksi vasemmistoliitto vaati parannuksia yli 55-vuotiaiden muutosturvaan, toimeentuloon ja työvoimapalveluihin. Anderssonin mukaan ilman vasemmistoliiton panosta hallitus ei olisi tehnyt näitä parannuksia heidän asemaansa.

Hallitus kokosi ratkaisunsa Elinkeinoelämän keskusliiton ja palkansaajakeskusjärjestöjen ehdotusten pohjalta. Valtiovarainministeriö on arvioinut muutosten työllisyysvaikutuksiksi 10 300 työllistä lisää vuoden 2029 loppuun mennessä.

Muutosturva paranee: lisää koulutusta ja rahallinen korvaus

Eläkeputken poistamista on tarkoitus pehmentää toimilla, jotka parantavat ikääntyneinä työttömäksi jäävien rahallista turvaa sekä mahdollisuuksia työllistyä uudelleen.

Nykyisen muutosturvan päälle rakennetaan uusi tukiratkaisu yli 55-vuotiaille. Jos yli 55-vuotias on ollut saman työnantajan palveluksessa yli viisi vuotta, hän saa nykyisen yhden kuukauden muutosturvan päälle paketin, joka koostuu kahden kuukauden palkan suuruisesta koulutustuesta ja yhden kuukauden palkan suuruisesta irtisanomiskorvauksesta.

– Hallitukselle oli tärkeää löytää tasapainoinen kokonaisuus, jossa työelämän turva on myös vahvasti läsnä, Marin sanoi.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko puolestaan totesi, että "hallitus laittoi ratkaisussaan kirkon keskelle kylää".

– Kyseessä on tasapainoinen kokonaisuus, joka huomioi veronmaksajan edun, työntekijän tarpeet ja työnantajan näkökulman. Työantajien velvoitteet eivät juurikaan kasva, Saarikko sanoi.

Muutosturvan korotus rahoitetaan työllisyysrahaston kautta. Uusi irtisanomiskorvaus ei siirrä työttömyyspäivärahan alkamisajankohtaa.

Yli 55-vuotiaiden palkkatukeen parannuksia

Vuodesta 2023 alkaen yli 55-vuotiaat saavat nykyistä paremman palkkatuen työllistymistä auttamaan. Vaatimuksena on, että ihminen on ollut kaksi vuotta työttömänä ajanjaksolla, joka on kestänyt kaksi vuotta ja neljä kuukautta. Tuolloin työtön saisi 70 prosentin palkkatuen kymmeneksi kuukaudeksi 25 viikkotunnin ajalta.

Yli 60-vuotiaiden verotuksen työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 200 euroa vuodessa. Muutos tulee voimaan vuonna 2023.

Eläkeputken poisto on merkittävä osa ratkaisupakettia, jolla hallitus pyrkii parantamaan yli 55-vuotiaiden työllisyyttä. Hallituksen ehdotusten yhteisvaikutus vahvistaisi julkista taloutta noin 165 miljoonan euron verran.

Marin muistutti, että hallitus on vasta nyt toteuttanut ensimmäisen osa työllisyyslupauksistaan.

– Hallituksen työ työllisyysasteen nostamiseksi ei suinkaan pääty tähän, vaan hallitus tulee tekemään hallituskauden aikana taloutta vahvistavia työllisyystoimia, joiden tavoitteena on saavuttaa 80 000 lisätyöllisen työllisyysvaikutus, Marin sanoi.

Tällä hetkellä vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneiden oikeus eläkeputkeen eli työttömyyspäivärahan lisäpäiviin alkaa 62-vuotiaana.

Eläkeputki tarkoittaa, että ihminen voi saada työttömyyspäivärahakauden päättymisen jälkeenkin samansuuruista korvausta työttömyydestä 65 ikävuoteen asti.

Työmarkkinakeskusjärjestöt epäonnistuivat neuvotteluissaan

Hallitus pyysi syksyn budjettineuvotteluissa, että työmarkkinakeskusjärjestöt sopisivat yli 55-vuotiaiden työllisyyden parannuskeinoista. Hallitus asetti tavoitteeksi, että yli 55-vuotiaiden työllisyyttä pitää parantaa vähintään 10 000 ihmisen verran vuoteen 2029 mennessä.

Järjestöt tulkitsivat hallituksen toimeksiantoa niin, että sitä ei käytännössä pysty toteuttamaan ilman, että eläkeputkesta luovuttaisiin asteittain tai kerralla. Työmarkkinakeskusjärjestöt eivät kuitenkaan päässeet sopuun eläkeputkesta.

Palkansaajakeskusjärjestöt ja Elikeinoelämän keskusliitto (EK) esittivät omat vaihtoehtonsa eläkeputkesta. Hallitus käytti näitä ehdotuksia apunaan, kun se päätti eläkeputkesta.

– Vaikka työmarkkinajärjestöjen neuvotteluista ei saatu yhteistä neuvotteluratkaisua, työ ei mennyt hukkaan. Työmarkkinajärjestöjen ehdotukset olivat arvokas pohja hallituksen työlle, Marin sanoi tiedotustilaisuudessa.

EK olisi poistanut eläkeputken (siirryt toiseen palveluun), palkansaajat nostaneet asteittain ikärajan 65 vuoteen (siirryt toiseen palveluun) vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä.

Palkansaajienkin esitys olisi merkittävästi vähentänyt eläkeputken käyttöä. Sekä EK että palkansaajakeskusjärjestöt arvioivat, että heidän omat esityksensä täyttäisivät hallituksen tavoitteen työllistyvien määrästä.

Eripuraa työnantaja- ja työntekijäkeskusjärjestöillä oli etenkin siitä, miten ikääntyvien työttömien tilannetta helpotetaan, jos eläkeputki poistuu. Elinkeinoelämän keskusliiton mielestä palkansaajajärjestöjen muutosturva- ja muut esitykset tulisivat liian kalliiksi, siksi koko sopu jäi marraskuun lopussa syntymättä.

Keskusjärjestöistä SAK ilmaisi hallituksen tiedotustilaisuuden jälkeen varovaista tyytyväisyyttä työllisyyspäätöksiin. SAK:n mukaan ratkaisu on kohtuullisen tasapainoinen.

Erityisen tyytyväinen SAK on yli 55-vuotiaiden muutosturvakoulutuksen keston pidentämiseen ja uuteen irtisanomiskorvaukseen.

Sen sijaan SAK on huolissaan niistä työttömistä, joilta jatkossa niin sanottu eläkeputki poistuu käytöstä.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n viesti oli toisenlainen. Työnantajien keskusjärjestö on tyytyväinen ansiosidonnaisen työttömyysturvan poistoon.

Sen sijaan EK on huolissaan irtisanomiskorvauksesta.

– Erityisen huolestuttavaa esityksessä on kuitenkin se, että yrityksille tulee uusi maksu, jossa jo valmiiksi vaikeuksissa oleva yritys joutuu maksamaan irtisanomisesta uuden irtisanomissakon, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoi tiedotteessaan.

Kansalaisista niukka enemmistö säilyttäisi eläkeputken

Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn perusteella kansalaisista hieman yli puolet säilyttäisi eläkeputken, vajaa neljäsosa olisi valmis poistamaan sen.

Ylen kyselyyn vastanneista 122 kansanedustajasta 63 haluaisi säilyttää eläkeputken, 47 haluaa eläkeputken poistamista. Näkemystään ei osannut kertoa 12 edustajaa.

Jutun ja otsikon tietoja täydennetty sekä juttuun lisätty yksityiskohtia eläkeputkiratkaisun sisällöstä torstaina 17.12.2020 kello 15.10 ja 16.19. Lisätty tieto sovun syntymisestä kello 16.25. Juttu muutettu kello 16.50 Yle seuraa -artikkeliksi, jota täydennetään, kun uusia tietoja saadaan.

Voit keskustella eläkeputkesta perjantaihin 18.12.2020 kello 23 asti. Napauta jutun jälkeen keskustele-painiketta.

Lue lisää:

Ylen kysely: Yli puolet haluaa säilyttää eläkeputken – Asiantuntijan mukaan poistamisesta 50-100 miljoonan euron lasku työnantajille

Eläkeputki putosi takaisin hallituksen pöydälle – Saarikko: "Eläkeputki on poistettava", Andersson: "Kokonaisuus ratkaisee"

Työmarkkinajärjestöjen neuvottelut eläkeputkesta kaatuivat – SAK:n Eloranta: Muutosturvasta ei päästy sopuun

Hallituksen pitää itse ratkoa eläkeputken kohtalo – tehtävä ei ole helppo, koska kysymys on siitä, kenellä on ”eläkevalta” Suomessa

Lue seuraavaksi