1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. alkuperäiskansat

Saamelaiset valitsivat jäsenensä totuus- ja sovintokomissioon: jäseniksi esitetään Heikki J. Hyväristä, Miina Seurujärveä sekä Irja Jefremoffia

Saamelaiskäräjät käsitteli asiaa täysistunnossaan torstaina ja perjantaina. Kokouksessa julkistettiin myös kolttien kyläkokouksen valinta.

alkuperäiskansat
komissaarit
Saamelaiskäräjien täysistunto äänesti saamelaisten totuus- ja sovintokomission jäsenistä 18.12.2020. Kokous päätti esittää komissaareiksi Miina Seurujärveä ja Heikki J. Hyväristä. Kolttien kyläkokouksen ehdotus komissaariksi on Irja Jefremoff.Yle

Saamelaiskäräjien täysistunto on tänään torstaina päättänyt ehdottaa filosofian maisteri, inarinsaamen oppimateriaalityöntekijä Miina Seurujärveä ja oikeustieteiden kandidaatti, väitöskirjatutkija Heikki J. Hyväristä saamelaisia koskevan totuus- ja sovintokomission jäseneksi. Valtioneuvoston esityksen mukaan komissio muodustuu viidestä jäsenestä, joista kaksi on saamelaiskäräjien ehdottamia.

Vuoden 2020 alussa saamelaisyhteisölle annettiin mahdollisuus esittää sopivia komissaareja. Ehdokkaina olivat valittujen lisäksi Marjaana Aikio, Juha Joona, Petteri Länsman, Yrjö Musta, Aslak A. Pieski, Irja Seurujärvi-Kari ja Nils Henrik Valkeapää.

Kahden saamelaiskäräjien esittämän jäsenen lisäksi komissioon valitaan yksi jäsen kolttien kyläkokouksen ja kaksi valtioneuvoston esityksestä.

Kolttien kyläkokous on päättänyt esittää komissaariksi hallintotieteiden maisteri Irja Jefremoffia. Asiasta kertoi ulkoministeri Pekka Haavisto torstaina tuodessaan saamelaiskäräjien kokoukselle valtioneuvoston terveiset etäyhteyksin.

Haavisto totesi myös, että kun saamelaiset ovat valinneet omat ehdokkaansa, alkaa komission yhteensovittaminen.

– Valmistelun perusteella on tunnistettu ominaisuuksia, joita voidaan pitää tarpeellisina valtion nimeämälle komission jäsenelle. On tärkeää, että ehdokkaalla on taito kohdata ja kuunnella toisia ihmisiä sekä monipuolinen kokemus ja osaaminen vastuullisista tehtävistä totuus- ja sovintokomission työn kannalta, kertoi Haavisto puheenvuorossaan.

Oikeusministeri Henriksson: "Ensimmäinen laatuaan Suomessa"

Saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin tarkoituksena on tarkastella historiassa tapahtuneita vääryyksiä sekä selvittää, mitä on tapahtunut ja miten se on vaikuttanut saamelaisiin ja heidän kieliinsä ja kulttuuriinsa.

Saamelaisasioista vastaava ministeri, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson totesi tervehdyksessään saamelaiskäräjille, että ilman ymmärrystä ja tietoa menneisyyden tapahtumista on vaikeaa rakentaa uudelta pohjalta luottamusta valtion ja saamelaisten välille.

– Saamelaisten totuus- ja sovintokomissiosta näyttää tulevan ensimmäinen laatuaan Suomessa. On sopivaa, että tällainen historiallinen prosessi käynnistetään juuri alkuperäiskansa saamelaisten ja viranomaisten välisestä suhteesta. Tämä osaltaan kuvastaa sitä, että valtio on sitoutunut käsittelemään saamelaisten kokemaa syrjintää ja oikeuksien loukkauksia, totesi Henriksson.

Kiivastakin keskustelua valinnasta

Saamelaiskäräjien kaksipäiväisessä täysistunnossa keskusteltiin pitkään komissaarien valinnasta sekä odotuksista ja vaatimuksista komission työlle. Ajoittain kiivaanakin käyneessä keskustelussa tuotiin esille muun muassa niin eri kieliryhmien kuin alueidenkin edustajuus.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso totesi kuitenkin, ettei hänen mielestään ole hyvä tehdä ehdotuksia ja ehtoja komission työlle.

– Asian voi nähdä niin, että pyrimme ohjaamaan komission työtä, Juuso sanoi kokouksessa.

Saamelaiskäräjien vs. lakimiessihteeri Kalle Varis muistutti useaan otteeseen, ettei saamelaiskäräjät voi vaikuttaa totuus- ja sovintokomission toimintaan tai toimintatapoihin, sillä kyseessä on riippumaton ja puolueeton elin.

Äänestyksen päätyttyä muutama saamelaiskäräjien äsen ilmoitti jättävänsä tuloksesta eriävän mielipiteen.

Totuus- ja sovintoprosesseja edistetään myös Norjassa ja Ruotsissa

Norjassa totuus- ja sovintokomissio nimettiin kesällä 2018. Norjan komissiossa on 12 komissaaria, jotka työskentelevät luottamushenkilöinä. Heillä on apunaan myös sihteeristö.

Norjan totuus- ja sovintokomission tehtävänä on selvittää saamelaisten ja kveenien kokemaa norjalaistamispolitiikkaa 1800-luvulta nykyhetkeen. Komission tulee esittää raportti työstään Norjan valtiopäivien puheenjohtajille viimeistän 1.9.2022.

Ruotsissa saamelaisten historiaa käsittelevästä totuuskomissiosta on keskusteltu pitkään, mutta komissiota ei ole vielä nimetty. Ruotsin hallitus myönsi kesäkuussa 1,2 miljoonaa kruunua Ruotsin saamelaiskäräjille totuuskomission selvitystyötä varten. Selvityksen tulisi valmistua maaliskuussa, mutta saamelaiskäräjät on pyytänyt lisäaikaa selvityksen tekemiseen, sillä koronavirus on vaikeuttanut selvitystyötä ja esimerkiksi kuulemisten järjestämistä, saamelaiskäräjiltä kerrotaan Sameradion ja SVT Sápmille. (siirryt toiseen palveluun)

Ruotsissa on aiemmin suoritettu niin kutsuttu Vit bok -prosessi, jossa selvitettiin Ruotsin kirkon toimia saamelaisten suhteen.

Lue seuraavaksi