1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tieliikenne

Hurjat kuvat näyttävät Kilpisjärventien ongelman: kun kalarekka liukastelee liikenteen poikki, matka tyssää ambulanssiltakin – kiertotietä ei ole

Paikalliset pelkäävät, että Käsivarressa pitää sattua jotain paljon pahempaa ennen kuin tilanteeseen tulee parannusta.

tieliikenne
Rekka ojassa Kilpisjärventiellä, hinausauto nostamassa vilkut päällä.
Nosturit ja hinausautot ovat Kilpisjärventiellä tuttu näky talvisin. Paikallisten keräämän epävirallisen tilaston mukaan onnettomuuksia sattuu enemmän kuin kymmenen jokaisena talvikuukautena.Olavi Airaksinen

Kilpisjärventie tukkeutuu rekkojen tieltä suistumisen takia talvisin jopa kymmeniä kertoja. Tämä pysäyttää esimerkiksi Norjan lohta Etelä-Suomeen ja Eurooppaan rahtaavat kalarekat, mutta myös vaikkapa Lapin keskussairaalaan pyrkivät ambulanssit, sillä kiertotietä ei ole.

Ongelmiksi on nimetty tien kapeus ja kunnossapidon taso, joihin on perätty parannusta eduskuntaa myöten.

Viime talven aikana marraskuusta huhtikuuhun Valtatie 21:llä eli Kilpisjärventiellä laskettiin epävirallisesti noin 60 erilaista ongelmaa ja onnettomuutta rekoille.

– Onhan ne hurjia määriä. Muonion alapuolisella alueella niitä sattuu hyvin vähän verrattuna siihen, mitä Enontekiön kunnan alueella, kertoo Olavi Airaksinen.

Airaksisen tilasto perustuu Facebookin Vt21 Rekat ravissa (siirryt toiseen palveluun) -ryhmään ilmoitetuista rekkojen ojaanajoista ja ongelmista.

Rekka jumissa Kilpisjärventiellä lumituiskun vuoksi.
Liukkauden ja kapeuden lisäksi Tunturi-Lapin vaihtelevat olosuhteet vaikeuttavat liikennettä Kilpisjärventiellä. Tuisku voi tukkia tien hetkessä.Katri Niskanen

Kokenut torniolainen kuljetusyrittäjä Juhani Maliniemi on huomannut, että tien kunto vaihtelee, mikä aiheuttaa ongelmia.

– Voi olla pätkä, joka on hoidettu ja hiekoitettu, mutta yhtäkkiä voi tulla tieosuus, jossa ei ole tehty yhtään mitään. Minulla on vähän sellainen kuva, että siitä puuttuu tekemisen kontrollointi, Maliniemi moittii.

Kolarikuskit lumeen tottumattomia ulkomaalaisia

Kymmenessä vuodessa raskaan liikenteen määrä on tiellä lähes tuplaantunut. Viime vuonna Kilpisjärven tullin läpi kulki noin 38 000 rekkaa tai linja-autoa, kun vuonna 2010 määrä oli noin 19 000.

Kilpisjärventien rekkaliikenne on lisääntynyt sitä mukaa, kun Norjan kassilohien suosio on kasvanut Suomessa ja maailmalla. Rekat tuovat lohta suomalaisiin kauppoihin, ravintoloihin ja kotipöytiin, mutta sitä viedään Suomen kautta myös muualle Eurooppaan.

Muoniolainen Olavi Airaksinen seisoo Valtatien 21 varressa.
Olavi Airaksisen mukaan on selvää, että kolarirekkojen kuljettajista enemmistö on lumisiin olosuhteisiin tottumattomia ulkomaalaisia.Sauli Antikainen / Yle

Rekkojen suistumiset ovat ikäviä, koska kiertotietä Kilpisjärven ja Karesuvannon välillä ei ole. Jos rekka on tiellä poikittain, ohi ei pääse, vaikka kuinka olisi lääkäriin kiire.

Pisimmillään valtatie 21 on ollut liikenteeltä suljettuna peräti yhdeksän tuntia.

Muoniossa poliisina toiminut Airaksinen on seurannut vuosien aikana tiiviisti tiellä liikkuville sattuneita onnettomuuksia, ensin työnsä vuoksi ja eläkkeelle jäämisen jälkeen oman turvallisuutensa kannalta tienkäyttäjänä.

Suurin osa rahtia tiellä ajavista rekoista on ulkomaalaisia. Airaksisen mukaan ulkomaalaisten yliedustus näkyy myös ojaanajoissa.

– Ketään sormella osoittamatta kyllä se on tosiasia, että kuskit eivät ole skandinaaveja. He eivät ole tottuneita näihin oloihin, semmoinen johtopäätös siitä on kyllä vedettävä.

Rekka ojassa Kilpisjärventiellä Käsivarressa Enontekiöllä.
Edes sula tie ei aina auta: kapealla tiellä raskas ajoneuvo voi ajautua liian laitaan ja seurauksena on suistuminen ojaan.Olavi Airaksinen

"Asialle pitää tehdä jotakin nyt heti"

Tilanne on herättänyt myös lappilaisen kansanedustajan Kaisa Juuson (ps.) tekemään Kilpisjärventien kunnosta ja hoitamisesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

Juuso ei ole liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakalta (sd.) saamaansa vastaukseen tyytyväinen.

– Harakka kertasi vastauksessa, mitä on tehty vuonna 2018, mutta ei hän luvannut mitään toimenpiteitä asiassa, Juuso moittii.

Juuso itse pitää saamiensa palautteiden perusteella nimenomaan talvikunnossapitoa suurimpana syynä valtatiellä 21 tapahtuviin ojaanajoihin.

– On surullista, jos pitää odottaa siihen asti, että siellä tapahtuu joku iso onnettomuus ennen kuin asialle jotakin tehdään. Asialle pitää tehdä jotakin nyt heti, Juuso vaatii.

Säiliöautoyhdistelmä ojassa Vähänivassa Palojoensuun yläpuolella. Kuljettaja kertoi väistäneensä vastaan tullutta rekkaa.
Toistaiseksi todella vakavilta liikenneonnettomuuksilta on vältytty. Hurjankin näköisiä tieltä suistumisia sattuu kuitenkin talvisin jatkuvasti.Olavi Airaksinen

Tietä levennettiin, mutta ei pahinta osuutta

Aiempina talvikausina on rekkoja suistunut tieltä jopa enemmän kuin viime talvena. Tämä sai tienpitäjän eli ely-keskuksen toimimaan.

Kolari–Palojoensuu -välistä osuutta levennettiin sekä sen lisäksi muutamia siltoja uusittiin pohjoisempana. 35 miljoonan euron urakka valmistui syksyllä 2018.

Ojaanajot ovat vähentyneet, mutta eivät kuitenkaan loppuneet. Suurin osa ojaanajoista tapahtuu Olavi Airaksisen mukaan Muonion pohjoispuolella.

– Tietä on levennetty Muoniosta ylöspäin 50 kilometriä eli Palojoensuuhun asti, mutta pahin pätkä on leventämättä, eli Palojoensuun ja Kilpisjärven väli, noin 150 kilometriä. Se on varmasti se huonoin pätkä.

Nosturi nostaa tieltä suistunutta rekkaa Käsivarressa Kilpisjärventiellä.
Rekkojen suistumiset saattavat sulkea tien jopa tunneiksi, Painava ajoneuvoyhdistelmä ei nouse syvältä hangesta kovin helposti.Olavi Airaksinen

Lapin ely-keskuksen ylijohtajan Jaakko Ylinamman mukaan tien levennysurakan jälkeen kiinnitettiin huomiota myös valtatie 21:n talvikunnossapitoon.

– 2019 vuoden alussa nostettiin kunnossapidon tasoa. Lähtökynnystä on madallettu eli nopeammin lähdetään tekemään toimenpiteitä. Myös tasaisuusvaatimusta on tiukennettu, vahvistaa ylijohtaja Jaakko Ylinampa.

Tämä tarkoittaa sitä, että tien talvikunnossapitotaso on 1b eli neljänneksi korkein. Kemi–Tornio -moottoritien lisäksi vain valtatie 4 Kemistä Rovaniemelle on korkeammalla hoitotasolla Lapissa.

Kuljetusyrittäjä moittii hoidon tasoa

Ely-keskuksen mukaan Kilpisjärventien kunnossapitoluokka on korkein mahdollinen tieolosuhteisiin ja liikennemäärään suhteutettuna. Korkeammat luokitukset vaatisivat tien pitämistä suolan avulla lumettomana tai jäättömänä.

– Tuolla pohjoisissa olosuhteissa liikennemäärä on vähäinen ja suola vaatii liikennettä, että se toimii. Lämpötilan pitää olla myös lähempänä nollaa, perustelee Jaakko Ylinampa.

Muotkatakka suunta etelään. Rekka istunut sopimattomilla renkailla ylämäkeen tukkien koko tien.
Raskas liikenne ajaa usein jonossa, joten ensimmäisen suistuminen tieltä tukkii ajoväylän tehokkaasti. Usein pelastuskalustonkin on vaikea päästä kolaripaikalle.Olavi Airaksinen

Monien tienkäyttäjien mielestä nykyinen hoitotaso ei riitä hankalien olosuhteiden tiellä. Torniolaisen kuljetusyrittäjä Juhani Maliniemen mukaan rajan toisella puolen Norjassa aurat lähtevät liikkeelle lumisateen alkaessa.

– Suomessa odotetaan, että lunta on kertynyt jo jonkin verran ja se on poljettu tiehen ensin kiinni. Voihan se olla, että sitä hoidetaan jonkin määräyksen tai luokituksen mukaan, mutta se ei vain aina riitä se tekeminen.

Samaan tulokseen on päätynyt myös Olavi Airaksinen keskusteluissaan tietä kunnossa pitävien paikallisten urakoitsijoiden kanssa. Ely-keskuksen mukaan vastuu on viime kädessä pääurakoitsijoilla

– Pääurakoitsijahan vastaa siitä, että määritellyt toimenpideajat toteutuvat, ja se on heidän vastuullaan, että lähdetään liikkeelle. On vaikea ottaa tuohon kantaa, mitä aliurakoitsijat sanovat. Pääurakoitsija vastaa meidän suuntaan tilanteesta, vastaa Jaakko Ylinampa.

Rekan nosto Maunussa. Hinurit Suomesta, Ruotsista ja Norjasta.
Ojaan ajanutta rekkaa nostetaan kolmesta valtakunnasta tulleiden hinausautojen voimin Karesuvannon pohjoispuolella Maunussa. Olavi Airaksinen

Reaaliaikaisista mittauksista apuja tienpitäjälle?

Tieolosuhteiden muutoksien seuraamisen helpottamiseksi Lapin ely-keskus on aloittamassa hanketta, jossa raskaan liikenteen ajoneuvoihin asennetaan mittalaite.

Se kertoo reaaliaikaisena paikkatiedon, ajan, tien pinnan laadun, kitkan, lämpötilan sekä ajoneuvotiedot laitteen lähettämänä.

Ely-keskuksen ylijohtajan Jaakko Ylinamman mukaan mittalaitteita asennetaan kaikkiaan kymmeneen ajoneuvoon, jotka liikennöivät säännöllisesti Kemi–Kilpisjärvi -tiellä eli valtatiellä 21.

– Se antaa tietoa tienpitäjälle ja urakoitsijalle toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Se otetaan käyttöön helmikuussa, kertoo Jaakko Ylinampa.

Yksi laitteista on asennettu Juhani Maliniemen autoon. Auto käy Norjassa yhden tai kaksi kertaa viikossa. Hän ilmoittautui itse laitteen käyttäjäksi.

– Kun kaikki laitteet ovat käytössä, niin silloin varmasti saadaan ajankohtaista tietoa koko ajan kyseiseltä reitiltä. Kun tietoa kertyy vaikka kuukauden–parin ajan, sitä voidaan hyödyntää moneen asiaan, perustelee Juhani Maliniemi osallistumistaan tiedonkeruuseen.

Herättikö juttu ajatuksia? Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23 asti.

Lue myös: Rekka ajaa vetten päällä Enontekiön Karesuvannossa otetussa tulvakuvassa – vesi on huipussaan Tornion-Muonionjoella ja Tenolla

Lue seuraavaksi