1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. muuttoliike

Sisiliassa maahantulijoiden pikakäännytys on arkea, vaikka käytäntö rikkoo kansainvälisiä sopimuksia: "Luulin, että se oli vain joku paperilappu"

EU yrittää uusia kriisissä olevaa turvapaikkapolitiikkaansa. Uusi esitys korostaa entisestään ulkorajojen turvaamista.

muuttoliike
katukuvaa Sisiliassa
Pikakäännytysmääräysten antaminen Italiaan tulijoille on jälleen yleistynyt, kertovat avustustyöntekijät Ylelle. Kuva on Ballaròn torilta Sisilian pääkaupungista Palermosta.Francesco Bellina

PALERMO/HELSINKI – Oli aika kylmä, ja minulla oli varvassandaalit. En tiennyt, mitä minun pitäisi tehdä tai minne mennä.

Näin gambialainen Batch Mballow, 30, muistelee päivää, jona hän saapui Italiaan lokakuussa 2015.

Mballow oli ylittänyt Välimeren huterassa veneessä noin sadan muun Libyasta lähteneen kanssa. Heidät oli pelastettu mereltä Lampedusan saarelle ja viety sieltä eteenpäin Sisilian Agrigentoon. Satamassa vastassa oli poliisi, jonka antoi Mballowlle ja osalle muista tulijoista käteen italiankielisen paperin.

– Katsoin paperia, mutta en puhunut italiaa, joten en ymmärtänyt, mitä siinä luki. Luulin, että se oli vain joku paperilappu, Mballow sanoo.

Sen jälkeen Mballow jätettiin oman onnensa nojaan. Hän meni kaupungin juna-asemalle ja kysyi neuvoa ohikulkijalta, joka neuvoi soittamaan poliisille. Poliisi taas ohjeisti puhelimitse Mballowta suuntaamaan Palermoon.

– Mutta en tiennyt, missä Palermo on ja miten sinne pääsisin. Lopulta pääsin junaan, Mballow muistelee.

Batch Mballow
Gambialainen Batch Mballow tuli Italiaan viisi vuotta sitten, vuonna 2015.Francesco Bellina

Palermossa Mballow hakeutui siirtolaisille ja turvapaikanhakijoille neuvoja ja lakiapua tarjoavan Porco Rosso -yhdistyksen tiloihin.

Vasta siellä Mballowlle valkeni, mistä poliisin antamassa paperissa oli kyse. Italia vaati häntä poistumaan maasta seitsemän päivän sisällä.

Italia on jatkanut jo vuosia laittomia käännytyksiä

Niin sanottu seitsemän päivän käännytyspaperi on asiakirja, joka on kuulunut Italian keinoihin hoitaa Välimereltä pelastettujen siirtolaisten ja pakolaisten vastaanottoa viimeisten viiden vuoden aikana.

Asiakirja antaa vastaanottajalleen viikon aikaa poistua Italiasta ja palata takaisin kotimaahansa. Vaihtoehtona on tehdä käännytyspäätöksestä valitus oikeuteen 15 päivän sisällä.

Sisiliassa toimivan Arci-järjestön maahanmuuttopoliittinen asiantuntija Fausto Melluso sanoo, että Italian tapa hoitaa siirtolaisten vastaanottoa on toistuvasti osoitettu lainvastaiseksi.

– Noin 90–95 prosenttia niistä, jotka valittavat päätöksestä oikeuteen, saavat myönteisen päätöksen eli käännytys perutaan. Edes tämä ei ole saanut viranomaisiamme lopettamaan paperin jakamista, Melluso sanoo.

Ihmisiä toimistossa.
Fausto Melluso (keskellä) keskustelee siirtolaisia auttavien vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa Palermossa.Francesco Bellina

Melluson mukaan ongelmana järjestelmässä on se, että se epää suurelta osalta Välimeren yli tulijoista oikeuden hakea Italiasta turvapaikkaa. Oikeus hakea turvapaikkaa on jokaisen ihmisoikeus.

– Käännytyspaperissa sanotaan, että tulija ei halua hakea turvapaikkaa. Tiedämme pitkästä kokemuksesta, että tämä ei ole totta. Todellisuudessa viranomaiset eivät anna tulijoille tietoja näiden oikeuksista, Melluso sanoo.

– Päättämällä mielivaltaisesti, ketkä saavat ja ketkä eivät saa hakea turvapaikkaa, olemme tappaneet universaalin ihmisoikeuden.

"Humanitaarisen oikeuden rikkominen yhä hyväksytympää"

Italian toiminta on vain yksi esimerkki muutoksesta, joka kiihtyi EU-maissa viiden vuoden takaisen pakolaiskriisin jälkeen, sanoo EU:n turvapaikkapolitiikkaa pitkään tutkinut saksalainen Gerald Knaus.

Maahanmuuttokriitikoiden esikuvaksi noussut Unkarin pääministeri Viktor Orbán alkoi vuonna 2015 puhua maahanmuutosta sodan käsitteillä.

– Orbán antoi ymmärtää, että kyseessä on hyökkäys, ei humanitaarinen kriisi. Hän sanoi myös, että pakolaiskriisi tarjosi erinomaisen mahdollisuuden identiteettikriisiin. Hän tarkoitti, että kriisiin joutuvat ihmisoikeuksiin uskovat liberaalit eurooppalaiset, Knaus sanoo.

Knaus työskentelee European Stability Initiative -ajatuspajassa. ESI tutkii kehitystä, joka uhkaa demokratiaa, vakautta ja ihmisoikeuksia Euroopassa. Viime vuosina tutkimuksen keskiössä on ollut maahanmuutto ja sen seuraukset EU-maiden politiikassa.

miehiä jonottamassa juna-asemalla
Italiaan saapuneita jonotti Messinan-junaan Palermossa, Sisiliassa elokuussa 2020. Messinasta on yhteys mantereelle. Francesco Bellina

Esimerkiksi Italiassa sisäministerinä vuosina 2018–2019 ollut Matteo Salvini nosti La Lega -puolueensa kannatusta vastustamalla maahanmuuttoa ja ihmisten pelastamista Välimerellä. Puolueen kannatus nousi kuudesta prosentista 35 prosenttiin.

– Esimerkki kertoo siitä, mihin kehitys voi johtaa, jos maahanmuuton ongelmia ei ratkaista, Gerald Knaus sanoo.

Hänen mielestään kyse ei ole vain siitä, että hallitukset tietyissä maissa kuten Unkarissa, Puolassa, Kreikassa ja Italiassa rikkovat turvapaikan hakemista koskevaa kansainvälistä oikeutta.

Myös yhä useamman maan kansalaiset tuntuvat hyväksyvän tämän ja ajattelevan, että vain rikkomalla lakia voidaan turvata rajoja.

EU on koventamassa lakejaan

Euroopan komissio teki syyskuussa esityksen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistamiseksi (siirryt toiseen palveluun). Laajan uudistuspaketin ydinajatus on hakemusten käsittelyn nopeuttaminen, palautusten nopeuttaminen ja solidaarisuuden nimellä kulkeva uudenlainen vastuunjako siirtolaisista ja turvapaikanhakijoista.

Uudistus tarkoittaisi niin sanotusta Dublin-järjestelmästä luopumista. Sen mukaan tulijoiden turvapaikkahakemukset pitäisi käsitellä ensimmäisessä maassa, yleensä eteläisessä Euroopassa.

Ihmisiä rautatieasemalla.
Junaan jonottavien asiakirjoja tarkastettiin Palermon asemalla Sisiliassa elokuussa 2020.Francesco Bellina

Uuden esityksen mukaan vastuuta voisi jakaa esimerkiksi osallistumalla palautuksiin.

Lue tästä aiempi juttu komission esityksestä: EU-komission ehdottama maahanmuuttouudistus pakottaisi jäsenmaat solidaarisuuteen – Pakollista taakanjakoa ei kuitenkaan esitetä

Sekä tutkija Gerald Knaus että toinen Ylen haastattelema maahanmuuton asiantuntija, Oxfordin yliopiston emeritusprofessori Dawn Chatty, arvostelevat esitystä.

– Esitys korostaa joka tasolla rajojen vahvistamista sen sijaan, että se mahdollistaisi turvapaikan saamisen sitä tarvitseville, Dawn Chatty sanoo.

Chattyn mielestä linjan kovenemisesta ei voi syyttää vain itäisen tai eteläisen Euroopan maita.

– Britanniassa Theresa May sanoi jo vuosikymmenen alussa sisäministerinä ollessaan, että Välimerestä ei pidä pelastaa merihätään joutuneita, koska se vain houkuttelee uusia tulijoita. Kansainvälisen oikeuden mukaan velvollisuutemme on kuitenkin estää ihmisiä hukkumasta, Chatty sanoo.

Järkytys siitä, että Lampedusan saarelle vuonna 2013 meritse pyrkineestä siirtolaisjoukosta hukkui 300 ihmistä, sai Italian käynnistämään Mare Nostrum -pelastusoperaation.

– Mutta kun Italia pyysi apua Euroopan unionilta, vastauksena oli merivartioinnin lisääminen lähellä Libyan rannikkoa, jotta alukset eivät pääse matkaan, Chatty sanoo.

Tutkija: Uutta lakipakettia ei tarvita

EU:n esitys tähtää siihen, että ne, joilla ei ole oikeutta turvapaikkaan, saataisiin palautettua nopeasti kotimaihinsa.

Myös tutkija Gerald Knaus pitää tätä tärkeänä. Hänen mukaansa komission esityksestä puuttuvat kuitenkin konkreettiset keinot.

– Lähtomaita kuten Marokkoa ja Senegalia pitäisi kannustaa ottamaan kansalaisensa takaisin lupaamalla esimerkiksi viisumivapautta pitkällä tähtäimellä. Tarvitaan aivan uudenlaista diplomatiaa EU:n taholta, hän sanoo.

Knausin mukaan esitys ei myöskään takaa turvapaikkaoikeutta sitä tarvitseville.

– Tarvittavat lait ovat jo olemassa. Olisi vain toteutettava jo olemassa olevat päätökset ja lisättävä tutkijoiden, kääntäjien ja lakimiesten määrää niin, että tulijoiden tilanteet voitaisiin tutkia oikeudenmukaisesti. Uusi esitys ei anna tästä takeita, Knaus sanoo.

Knausin mukaan Euroopan unioni on hylkäämässä kansainvälisen oikeuden velvoitteet samaan aikaan, kun YK:n pakolaissopimus täyttää 70 vuotta vuonna 2021.

– Jos maailman vaurain manner, jossa pakolaissopimus luotiin, kääntää selkänsä sopimukselle, kuinka mikään muu maa sitä noudattaisi, hän kysyy.

Kuuntele myös Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma:

ihmisiä ulkona
Palermossa osoitettiin mieltä karanteenilaivojen käyttöä vastaan syyskuussa 2020. Mereltä tulijat on korona-aikaan laitettu kahden viikon karanteeniin.Francesco Bellina

Italiassa tulijoiden määrä kasvanut

Yle haastatteli Sisiliassa useita järjestötyöntekijöitä, jotka auttavat Italiaan saapuneita siirtolaisia ja pakolaisia. He kertovat, että niin sanottujen seitsemän päivän papereiden eli pikakäännytysmääräyksen antaminen tulijoille on viime aikoina taas yleistynyt.

Osittain syynä on Välimeren yli Italiaan tulleiden määrän kasvu. Tänä vuonna tulijoita on rekisteröity YK:n pakolaisjärjestön mukaan kolme kertaa enemmän kuin viime vuonna, lähes 33 000. Suuri osa on tullut Sisilian saarelle.

Myös tulijoiden lähtömaat ovat muuttuneet. Suuri osa tulijoista on nyt pohjoisafrikkalaista alkuperää. Esimerkiksi tunisialaiset, egyptiläiset ja algerialaiset saavat käännytyspaperin erityisen usein. Joskus niitä jaetaan myös esimerkiksi nigerialaisille ja gambialaisille.

Arci-järjestön maahanmuuttopoliittisen asiantuntijan Fausto Melluson mukaan Italia perustelee toimintatapaansa sillä, että vain harva käännytyspaperin saaneista valittaa siitä.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että henkilöt palaisivat kotimaihinsa, Melluso sanoo.

maisema Palermosta
Italiassa maahanmuuttopolitiikan muuttuvat linjaukset määräävät, paljonko pikakäännytyspapereita tulijoille jaetaan. Myös Välimeren ylittäjien määrä ja alkuperä vaikuttavat asiaan.Francesco Bellina

Todellisuudessa tulijoista harva saa ajoissa oikeusapua ja löytää asianajajan voidakseen valittaa päätöksestä 15 päivän sisällä.

– Eivät he yleensä ole siinä jamassa, että pystyisivät siihen. He tulevat Italiaan ilman henkilöllisyyspapereita, ilman rahaa, ruokaa ja vaatteita. Moni ei puhu [eurooppalaisia] kieliä, Melluso sanoo.

Suuresta osasta käännytyspaperin saaneista tulee lopulta paperittomia siirtolaisia.

– He päätyvät orjapalkalla töihin italialaisille maatiloille tai jatkavat matkaansa kohti pohjoista ja muita Euroopan maita.

"Minusta tällainen ei ole inhimillistä"

Viisi vuotta sitten Italiaan tulleelle Batch Mballowlle kävi hyvin. Hän valitti käännytyspäätöksestä ja sai myönteisen päätöksen. Sitten hän haki turvapaikkaa ja sai sen toissijaisen suojelun perusteella.

Nyt Mballow opiskelee sairaanhoitajaksi Palermossa ja auttaa Sisiliaan Välimeren yli tulleita.

Hän ihmettelee edelleen Italian tapaa hoitaa hänen maahantulonsa.

– Se tuntui todella oudolta. Minusta tällainen ei ole inhimillistä. Me puhumme täällä ihmisoikeuksista, mutta nehän pätevät vain tiettyjen ihmisten kohdalla, Mballow sanoo.

Lue myös:

Turvapaikanhakijoiden veneiden käännyttäminen takaisin merelle näyttää kiihtyvän Kreikassa – norjalaisjärjestöllä tiedossa yli 300 tapausta

Lue seuraavaksi