1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. valokuvat

Kuvat ainutlaatuisesta keisarin matkasta tulivat julki – Museovirasto toi kymmeniätuhansia valokuvia kaikkien katsottavaksi

Keisari Aleksanteri III teki 1800-luvun loppupuolella kaksi matkaa Lappeenrantaan. Niistäkin matkoista on nyt entistä paremmat kuvat tarjolla Museoviraston uudessa palvelussa.

Keisari Aleksanteri III on jossain tuolla väkijoukon takana Lappeenrannassa elokuussa 1891. Kuva: Museovirasto/ K. E. Ståhlberg

Kuninkaallisen saapuminen kaupunkiin on nykyaikanakin suuri tapaus. Sellainen se oli myös 4.8.1885, kun Venäjän keisari Aleksanteri III ja hänen vaimonsa, keisarinna Maria Fjodorovna saapuivat Lappeenrantaan nelipäiväiselle vierailulle.

Lappeenranta oli tuohon aikaan varuskuntakaupunki ja osa Venäjää. Keisari Aleksanteri III oli Suomen suuriruhtinas ja saapui siksi tarkastamaan Suomen sotaväen ensimmäisen leirin. Hän myös halusi nähdä, onko sotaväki kyvykäs puolustamaan ja olemaan uskollinen keisarille.

Aleksanteri III (1845–1894) vieraili Lappeenrannassa kaksi kertaa, joista erityisesti se ensimmäinen oli aikansa suuri mediatapahtuma.

Keisarin juna lähti Viipurista 4.8.1885 iltapäivällä ja pysähtyi matkalla Lappeenrantaan Simolan asemalla. Valkoisessa takissa ja tummassa hatussa keisari Aleksanteri III ja hänen takanaan keisarinna Maria Feodorovna. Kuva: Museovirasto / Jakob Indurski

Museovirasto on tuonut valtavasta kuvakokoelmastaan nettisivuilleen museovirasto.finna.fi (siirryt toiseen palveluun) kaikkien katsottavaksi yli 200 000 valokuvaa. Osa niistä on aiemmin näkynyt pienikokoisina museoiden, kirjastojen ja arkistojen yhteisellä finna.fi-sivustolla (siirryt toiseen palveluun), mutta nyt ne ovat tarjolla isoina ja korkearesoluutioisina.

Kuvat ovat painokelpoisia, joten niistä voi teettää itselleen vaikka verhot, tapetit tai julisteen.

Suurin osa kuvista on vapaasti käytettävissä, kunhan kuvan lähde mainitaan.

– Museovirasto.finna.fi-sivustolla on nyt 20 000–30 000 aiemmin julkaisematonta kuvaa, kertoo Museoviraston yli-indententti Ismo Malinen.

Keisarin juna saapui Lappeenrannan uudelle rautatieasemalle 4.8.1885 kello 17. Vastassa oli joukko kaupungin virkamiehiä ja upseereja sekä 15 valkoisiin pukeutunutta lappeenrantalaisnaista. Kuvan vasemmassa alalaidassa keisari on kättelemässä upseereja. Kuva: Museovirasto

Keisari Aleksanteri III seurueineen saapui tiistaina 4.8.1885 Lappeenrannan Rautatieasemalle, josta hän matkasi kolmen valkoisen hevosen vetämillä vankkureilla Lappeenrannan Linnoitukseen.

Vajaan kahden kilometrin matkan ajan teiden varret olivat täynnä hurraavaa kansaa, jotka halusivat nähdä edes vilauksen keisariperheestä.

Linnoituksessa keisarit kävivät siellä edelleen toiminnassa olevassa ortodoksisessa kirkossa. Protokollan mukaan olisi pitänyt käydä myös lähellä olevassa suomalaisessa kirkossa eli nykyisessä Lappeen kirkossa. Se kuitenkin oli remontissa ja vierailusta piti luopua.

Keisari Aleksanteri III:n hevosrattaat ajureineen Lappeenrannan linnoituksen kasarmin edessä. Kuva: Museovirasto / Jakob Indurski

Yli-indententti Ismo Malinen Museovirastosta kertoo, että heidän kokoelmissaan on kaikkiaan 18 miljoonaa valokuvaa. Kaikkien kuvien digitoiminen olisi valtava urakka.

Nyt esille tuodut kuvat näyttävät Suomen historiaa aivan valokuvahistorian alkutaipaleilta aivan näihin päiviin asti.

Historiallisten valokuvien lisäksi kuvina ovat myös esimerkiksi Kansallismuseossa olevat esineet ja arkeologiset löydöt.

– Esillä on koko Suomen historia vanhimmista kivikauden löydöistä ihan tähän päivään saakka. Koko Suomen historia on katettuna siellä, kertoo Malinen.

Keisarin vierailua sää suosi. Fontellin talon edustalle oli saapunut valtavasti väkeä. Kuva: Museovirasto

Lappeenrantaan oli saapunut tuhansia vieraita seuraamaan keisari Aleksanteri III:n vierailua. Vieraiden joukossa oli myös useita koti- ja ulkomaisten lehtien kirjeenvaihtajia, jotka raportoivat laajasti keisarin vierailusta. Tuolloin vuonna 1885 Lappeenrannassa asui vain reilut 1 400 asukasta, joten siihen suhteutettuna tapaus oli merkittävä.

Keisarin seurueeseen kuului 30 jäsentä. Palvelijoita heillä oli yli sata. Kyytejä hoiti kaupunkiin tuodut 105 hevosta.

Lappeenrannan raatihuoneen kupeeseen oli rakennettu lisäsiipi, jossa keisarillisen seurue ruokaili. Upea raatihuone on edelleen Lappeenrannan keskustassa. Kuva: Museovirasto

Keisari majoittui Lappeenrannan raatihuoneen lähellä olleeseen Fontellin taloon, jota vierailusta lähtien lähtien myös keisarintaloksi kutsuttiin. Talo oli valmistunut jo yli 50 vuotta ennen keisarin vierailua kaupungin piirilääkärin taloksi.

Seurueella oli Fontellin talossa käytössään odotussali, salonki, keisarin työhuone ja keisarinnan huone. Makuuhuone oli verhoiltu sinisellä sametilla. Luonnollisesti talossa olivat myös toalettihuone sekä adjutantin ja kamarineidin huoneet.

Fontellintalon eli keisarintalon sisustuksen laativat yleisten rakennusten yliarkkitehti Jac. Ahrenberg ja taidemaalari Fanny Churberg. Kuvassa on keisarintalon salonki vuonna 1885. Kuva: Museovirasto

Koska keisarin seurue oli yli satahenkinen, piti majoitustiloja löytää myös muualta kaupungista. Muille seurueen väelle oli etsitty kaupungista 24 taloa, joissa he majoittuivat.

Palvelusväkenä oli muun muassa pöydänkattajia, keittiömestareita, paistinkääntäjiä, kukkastenkastelijoita, saappaankiillottajia ja lampunsytyttäjiä.

Keisarintalo ei ole enää olemassa, sillä se paloi vuonna 1929. Nykyisin sillä paikalla Kirkkokadun ja Raastuvankadun kulmauksessa on jyhkeä kivitalo, jossa ovat toimineet niin suojeluskunta kuin kaupungin sosiaalitoimistokin.

Fontellin talo eli keisarintalo oli keisariperheen majapaikkana myös toisen vierailun aikana, elokuussa 1891. Muutamissa huoneissa oli sähkövalo, joka tuohon aikaan oli vielä hyvin harvinaista Lappeenrannassa. Kuva: Museovirasto

Keisarin vierailun ajaksi paikallisten ravintoiden anniskelua oli rajoitettu. Näin pyrittiin välttämään järjestyshäiriöt. Järjestyksenvartijat huolehtivat, ettei tavallinen kansa päässyt lähellekään keisaria.

Saimaata ihailleen keisarin ohjelmassa oli luonnollisesti myös retki Saimaalle. Keisarillisen huvijahdin Marevon lisäksi mukana oli myös kaksi muuta alusta – toisessa oli soittokunta ja toisessa muu seurue. Laivamatka alkoi Lappeenrannan läheltä Lauritsalasta.

Retki suuntautui Saimaan kanavalle, jota he kulkivat kolmen sulun verran. Sen jälkeen oli aika palata takaisin.

Keisari Aleksanteri III:sta sai harvoin lähikuvia. Hän pelkäsi turvallisuuttaan. Kuvassa keisari on 5.8.1885 astumassa huvijahtiinsa Saimaan kanavan sululla. Kuva: Museovirasto

Keisarillinen huvijahti oli palaamassa takaisin lähtöpaikalleen, kun vastaan tuli soutuvene. Sen kyydissä oli 9 nuorta naista.

Ilmeni, että soutuvene oli lahja keisariparille – niinpä keisarinna nousi veneen kyytiin ja kulki sen mukana lopun matkaa kylpylän laituriin saakka.

Keisari Aleksanteri III kuvassa keskellä astumassa keisarillisesta huvijahdista laiturille Lappeenrannassa. Kuva: Museovirasto

Veneessä olevilla 9 naisella yli yllään Suomen käsityön ystävien ompelemat kansallispuvut, jotka kaikki edustivat eri maakuntia. Myös naiset edustivat eri yhteiskuntaluokkia. Yksi naisista oli myöhemmin arvostetuksi näyttelijäksi kohonnut Ida Ahlberg (1857–1915).

Keisarinna Maria Feodorovnalle lahjoitetun veneen soutajista 4 päätyi yhteiskuvaan. Edessä oikealla nurmikolla makaa Ida Aalberg. Istumassa on Emmy Cannelin. Takarivissä vasemmalla Alma Ahnger ja oikealla Lydia Haaranen. Kuva: Museovirasto

Museoviraston yli-indentetti Ismo Malinen kertoo, että Museovirasto kartuttaa valokuvakokoelmaansa jatkuvasti. Tänä vuonna kameroiden muistikortille ovat tallentuneet erityisesti suomalaisesta koronavirusajasta kertovat kuvat.

– Nyt Internetiin tuoduista kuvista uusimmat ovat tältä vuodelta. Oman paikkakunnan kuvia löytää helposti kirjoittamalla hakukenttään haluamansa hakusanan, kertoo Malinen.

Lappeenrannassa varuskunnan sotilaat harjoittelivat leirikentällä, joka on nykyisen lentokentän tuntumassa. Leirikentälle keisaria varten rakennettiin erityinen keisaripaviljonki. Kuva: Museovirasto

Aleksanteri III:n ensimmäinen vierailu päättyi perjantaina 7.8.1885. Kuuden vuoden kuluttua hän palasi uudelleen.

Sinä aikana poliittinen ilmasto oli kuitenkin muuttunut. Keisari ei ollutkaan enää niin suuressa suosiossa kuin aikaisemman vierailun aikana.

Mukaan toiselle vierailulli tuli tälläkin kertaa keisarinna Maria Fjodorovna, perheen kolme lasta sekä suuri joukko palvelusväkeä. Lehtitiedot kertovat, että väkeä oli paljon seuraamassa vierailua, mutta ei läheskään yhtä paljon kuin aiemmin.

Lappeenrantaan Keisarinasemalle seurue saapui 5.8.1891.

Aleksanteri III seurueineen matkalla Lappeenrannan satamaan. Sieltä matka jatkuu huvipurrella kohti Imatraa ja Imatran koskea. Kuva: Museovirasto

Toisen virallisen vierailun tarkoitus oli jälleen sotaväen tarkistus. Heti seuraavana aamuna keisari oli seuraamassa sotaharjoitusta, jossa olivat mukana kaikki Suomen komppaniat, neljä reservikomppaniaa ja venäläinen patteristo.

Keisari Aleksanteri III ratsun selässä korokkeen vieressä mustassa päähineessään. Keisarinna Maria Feodorovna korokkeella keskimmäisenä. Kuva: Museovirasto/ K. E. Ståhlberg

Mutta jo samana iltapäivänä seurue matkasi Imatralle katsomaan kuuluisaa Imatran koskea. Matka Lappeenrannasta Imatralle taittui venäläisellä huvihöyryaluksella.

Imatran koskea pitkin lastettiin palavat tynnyrit, jotta kosken voima tulisi vieraille näyttävästi esille. Illalla seurua palasi takaisin Lappeenrantaan.

Lappeenrannan raatihuoneen edustalle on jälleen saapunut sankka joukko ihmisiä. Kuva keisarin vierailusta elokuussa 1891. Kuva: Museovirasto/ K. E. Ståhlberg

Keisari Aleksanteri III lähti takaisin Pietariin perjantaina 7.8.1891. Enää hän ei kaupunkiin palannut. Keisarin vointi alkoi huonontua ja hän kuoli neljä vuotta myöhemmin.

Kuvamäärä kasvaa

Tämän tarinan kuvat ovat kaikki Museoviraston juuri avautuneesta kuvapalvelusta.

Mielenkiintoisen lisän historiallisiin valokuviin tuovat kuvat vanhoista esineistä. Myös niitä voi vapaasti käyttää, mutta niidenkin käytön yhteydessä on mainittava kuvaajan tai tekijän nimi sekä kokoelman omistaja eli Museovirasto tai Suomen kansallismuseo.

Kuvien lataaminen palvelusta on ilmaista, ja kuvia palveluun tulee lisää jatkuvasti.

Kansallismuseon historiallisista kokoelmista on kuvattu tämä Aleksanteri III:lle kuulunut, Arabian valmistama hammasharjarasia. Rasian päädyssä on monogrammi A III. Kuva: Museovirasto

Aleksanteri III elämästä ja merkityksestä Suomelle voit lukea tarkemmin esimerkiksi Suomalaisen kirjallisuuden seuran ylläpitämästä Kansallisbiografiasta (siirryt toiseen palveluun).

Kansallismuseon yli 250 000 kuvan kokoelma on auki osoitteessa museovirasto.finna.fi (siirryt toiseen palveluun).

Artikkelin lähteinä on käytetty teoksia:

Keisarin juna – Romanovit Suomen rautateillä (1998)

Lappeenrannan historia 1812–1917 (2005)