Lue mitä koronasta tiedetään nyt: HUSin mukaan tauti laukaisee usein psyykkisen häiriön

HUSin ylilääkäri Asko Järvinen: "Tietomme pitkittyneiden oireiden hoidosta ovat vielä vajavaiset."

Kuvassa etualalla näkyy kyltti jossa kehoitetaan koronanäytteenottoon tulevia odottamaan ja taustalla näkyy ambulanssi.
Voit katsoa suoran lähetyksen tallenteen tästä.
  • Kansainvälisten tutkimusten mukaan koronavirusinfektio aiheuttaa pitkittyneitä oireita sairastamisen jälkeen. Yleisimpiä ovat muutokset keuhkoissa ja sydämessä.
  • HUSin ylilääkäri Asko Järvisen mukaan tiedot pitkittyneiden oireiden hoidosta ovat vielä vajavaiset.
  • Tuore tieto isosta tutkimusmateriaalista kertoo, että koronavirusinfektio näyttäisi laukaisevan myös psyykkisiä häiriöitä taudin sairastamisen jälkeen. Myös influenssan jälkeen voi käydä samoin.
  • HUSissa kuolleisuus koronaviruksen aiheuttamaan tautiin on ollut neljä prosenttia, HUSin mukaan luku on pieni kansainvälisesti vertailtuna.
  • Katso HUSin koronavirusinfo jutun pääkuvasta, puhujina ovat johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi ja ylilääkäri Asko Järvinen.

Kello 14.25 Järvinen: Osa keväällä sairastuneesta HUSin henkilökunnasta oli työkyvyttömänä vielä alkusyksystä

Ylilääkäri Asko Järvinen vastaa median kysymykseen: Onko tietoa potilaista, jotka olisivat jääneet koronavirusinfektion jälkeen työkyvyttömiksi?

– Tilastotietoa tästä minulla ei ole. Tiedän omasta henkilökunnastamme, että sellaisia henkilöitä on ollut vielä alkusyksystä, jotka kevään sairastamisen jälkeen eivät ole työhön kyenneet.

Järvinen lisää, että niitä, joilla on ollut vaikea tehohoitoon johtanut sairaus, jossa tulee keuhkoihin vaurioita, on varmuudella työkyvyttömänä tälläkin hetkellä vielä kevään sairastamisen jäljiltä.

Järvinen pitää tärkeänä, että ihmisten työkyky selvitetään, jos pitkittynyttä oireilua on. Erityisen tärkeää se on vaikeaoireisen infektion jälkeen.

Kello 14.20 Ajanvarausjärjestelmä koronarokotuksiin tekeillä

HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi kertoo, että tekeillä on Uudenmaan yhteinen ajanvarausjärjestelmä, josta kevään aikana saa varattua koronarokotusajan.

Kello 14.14 HUS on päättänyt suositella D-vitamiinilisää koronavirusepidemian aikana

Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi sanoo, että HUS on päättänyt suositella D-vitamiinilisää koronavirusepidemian aikana erityisesti ikääntyneille ja erityisryhmille.

– On todettu, että D-vitamiini vaikuttaa immuunipuolustusta hyödyttävästi tehostamalla vastustuskykyä.

Mäkijärvi sanoo, että on havaittu, että D-vitamiinipuutos ja koronavirusinfektio yhdessä aiheuttavat pahemman keuhkoinfektion ja tätä pystytään D-vitamiinilisällä estämään.

Kello 14.07 Ylilääkäri Järvinen: Tietomme pitkittyneiden oireiden hoidosta ovat vielä vajavaiset

Tietoa siitä, mitä hoitoa pitkittyneisiin koronavirusoireisiin pitäisi antaa ei kovin hyvin ole, sanoo ylilääkäri Asko Järvinen.

Vaikean sairaalahoidon jälkeen tiedossa on, että hengitystie-elinten kuntoutus on etusijalla. Siinä voidaan toteuttaa samanlaista kuntoutusta, kuin muiden vaikeiden hengitystieinfektioiden jälkeisissä oireiluissa.

– Ehkäpä suurinta osaa potilaista helpottaa se, että meillä on tieto, että tällainen pitkittynyt oireilu on varsin tavallista ja siitä tuntuu aikaa myöden pääsevän suurin osa potilaista eroon, Järvinen lisää.

Mitään erityistä hoitoa oireisiin ei ole tiedossa, joten potilaille annetaan oireenmukaista hoitoa ja tuetaan rasituksen siedon nousemista.

Tärkeää on myös työkyvyn selvittäminen, jos oireet vaikuttavat työkykyyn.

Kello 14.01 Covid-19 laukaisee usein psyykkisen häiriön

Tuore tieto isosta tutkimusmateriaalista on myös se, että koronavirusinfektio näyttäisi laukaisevan myös psyykkisiä häiriöitä taudin sairastamisen jälkeen, ylilääkäri Asko Järvinen sanoo.

– Isosta tietopankista oli katsottu potilaiden sairaskertomuksia ja havaittiin, että influenssaan verrattuna uuden psykiatrisen diagnoosin riski oli kaksinkertainen koronavirusinfektion sairastaneilla henkilöillä.

Järvinen lisää, että on huomattava, että myös muut hengitystieinfektiot on liitetty mahdolliseen psykiatrisen taudin laukeamiseen. Myös influenssan jälkeen voi näin käydä.

Myös psykiatrisista sairauksista kärsivät tuntuvat sairastavan helpommin koronavirusinfektion. Heillä on tutkimuksen mukaan noin puolitoistakertainen riski saada koronavirusinfektio verrattuna väestöön, jolla ei ollut psykiatrista diagnoosia.

Kello 13.55 Yhdysvallat ja Englanti: yleisimmin muutoksia havaittiin sydämessä tai keuhkoissa

Yhdysvalloissa ja Englannissa on tutkittu tarkasti lääketieteellisin tutkimuksin 201 henkilöä, jotka ovat sairastaneet kotonaan lievän koronavirusinfektion, kertoo ylilääkäri Asko Järvinen.

He ovat ilmoittaneet taudin jälkeen jäävistä oireista.

– Ja kun oikein tarkkaan näitä henkilöitä katsotaan, niin jonkinlaisia muutoksia eri elinten toimintaa mittaavissa laboratorioarvoissa tai henkilöille tehdyissä magneettitutkimuksissa todettiin jopa 70 prosentilla, Järvinen sanoo.

– Tämä ei osoita merkittävää elimen häiriötä, mutta jotain poikkeavaa näinkin isolla joukolla havaittiin, Järvinen lisää.

Yleisimmin muutoksia havaittiin sydämessä tai keuhkoissa. Muutoksia oli myös munuaisissa, maksassa ja haimassa. Nämä olivat yleisimpiä niillä potilailla, jotka olivat joutuneet sairaalahoitoon.

Kello 13.45 USAssa 24 prosenttia ilmoitti jälkioireista vielä kolmen kuukauden jälkeen sairastamisesta

Yhdysvalloissa on tehty koronapotilaille puhelinhaastattelu kolmen viikon jälkeen sairastamisesta.

Kyselyn perusteella valtaosa oli toipunut niin hyvin, että kykenivät palaamaan normaalitoimintaan. Miehistä 69 prosenttia ja naisista 61 prosenttia ilmoitti toimivansa kuten ennen sairastumistaan.

Jälkioireilu oli silti yleistä myös yhdysvaltalaisilla.

Kuukausi sairastumisen jälkeen yli 40 prosenttia ilmoitti jonkinlaisia taudin oireita.

Kolmen kuukauden jälkeen vielä 24 prosenttia ilmoitti oireista.

Oireilu oli sitä yleisempää, mitä vaikeampi kotona sairastettu tauti oli ollut. Yleisimpinä oireina maku- ja hajuhäiriöt, päänsärky ja sydämentykytys.

Kello 13.40 Ylilääkäri Järvinen: kiinalaistutkimuksessa väsyminen ja hikoilu selvimmät jälkioireet

Kiinan Wuhanissa tehdyssä tutkimuksissa sairaalahoidossa olleille potilaille soitettiin kolmen kuukauden jälkeen kotiutumisesta.

Puolella potilaista oli tuolloin vielä jonkinlaisia yleisoireita. Tutkimuksessa oli myös kontrolliryhmä, johon tuloksia verrattiin.

Väsyminen ja runsas hikoilu olivat yleisimmät oireet, joita potilaat ilmoittivat.

Lähes 40 prosenttia ilmoitti kärsivänsä hengitystieoireista. Joka kymmenes potilas ilmoitti rintakivusta.

Potilaat kuvasivat myös enemmän psyykkisiä oireita kuin kontrolliryhmä.

Klo 13.31 Kuolleisuus koronaviruksen aiheuttamaan tautiin HUSin sairaaloissa on ollut neljä prosenttia

Tänä vuonna HUSin sairaaloissa on hoidettu 1080 koronaviruspotilasta, kertoo johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.

⅔ on kotiutunut, vajaa ⅓ siirtynyt jatkohoitoon ja 4% paraikaa sairaalahoidossa.

Kuolleisuus potilasjoukossa on ollut 4 prosenttia.

– Se on hyvin pieni luku kansainvälisesti katsottuna, Mäkijärvi sanoo.

Noin joka viides potilas joutuu tehohoitoon, jouduttuaan sairaalahoitoon. Keväällä joka kolmas sairaalahoidossa ollut joutui tehohoitoon.

67 prosenttia teholle joutuneista on ollut miehiä.

Voit keskustella aiheesta 19.12. kello 23:een saakka.

Lue myös: