Koko vuosi piti juhlia, mutta korona tyhjensi 50-vuotiaan Tavastian – kolmannen polven musiikkimoguli Mikko Merimaa suunnittelee nyt rockklubille trendisynttäreitä ensi vuodeksi

Merimaa on musiikkibisneksessä jo kolmannessa polvessa, sillä hänen isoisänsä on Tavastian isänä tunnettu Juhani Merimaa ja äiti Mirva Merimaa pyörittää lippupalvelu Tikettiä.

– Tavastialla voidaan tehdä minkälaisia keikkoja tahansa. Tämä ei rajoitu mihinkään genreihin, enkä sitä halua minäkään, sanoo Tavastian ohjelmavastaava Mikko Merimaa. Kuva: Sasha Silvala / Yle

Tavastialla on aavemaisen hiljaista. Ohjelmavastaava Mikko Merimaa, 23, seisoo keskellä tyhjää salia, joka näyttää kelmeässä valossa karulta.

Legendaarinen keikkapaikka on totuttu näkemään täynnä yleisöä fiilistelemässä lavalla esiintyviä artisteja ja bändejä.

Nyt kaikki keikat on peruttu koronan takia. Viimeinen esiintyjä ennen uusia rajoituksia oli Tuomari Nurmio. Hän juhlisti 70-vuotispäiviään marraskuun 21. päivänä.

Mikko Merimaa aloitti Tavastian ohjelmavastaavana viime vuoden elokuussa. Hän toimii musiikkibisneksessä kolmannessa polvessa. Merimaan isoisä on Tavastian toimitusjohtaja Juhani Merimaa, ja hänen äitinsä Mirva Merimaa puolestaan omistaa lippupavelu Tiketin.

Nuoren ohjelmavastaavan pesti sai haastavan alun: Merimaa ehti tehdä uutta työtään vain puolisen vuotta ennen kuin korona iski.

Merimaa ei siis ehtinyt toteuttaa kaikkea tälle vuodelle suunniteltua. Ehkä merkittävin peruuntunut asia olivat rock-klubin 50-vuotisjuhlat. Niitä oli tarkoitus juhlia pitkin kulunutta vuotta.

– Toivottavasti päästään palaamaan arkeen suhteellisen nopeasti ja toteuttamaan mietityt ideat. Ja juhlimaan trendikkäitä 51-vuotissynttäreitä, Merimaa sanoo viitaten Ruisrockiin, joka niin ikään joutui siirtämään juhlansa ensi vuoteen.

Ismo Alanko juhlisti marraskuussa Tavastialla 60-vuotispäiviään. Keikka oli yksi viimeisistä, joita klubilla järjestettiin ennen uusia koronarajoituksia.

Isoisän opissa

Nuoresta iästään huolimatta Mikko Merimaa tuntee Tavastian jokaikisen nurkan. Hän kävi rock-klubilla ensimmäisen kerran vain parin viikon ikäisenä. Sitä hän ei tietenkään muista. Ensimmäiset muistikuvat paikasta liittyvät jalkapalloon.

– Olin päiväkodissa tuossa ihan vieressä. Isoisäni Juhani haki minut usein, kun vanhemmat eivät ehtineet. Tulimme tänne konserttisaliin pelaamaan jalkapalloa.

Merimaan ensimmäiset keikkamuistot Tavastialta ovat vuosituhannen alusta, kun Hanoi Rocks järjesti klubilla ikärajattomia keikkoja.

Musiikkibisnes alkoi avautua Mikko Merimaalle äidin pyörittämän lippupalvelu Tiketin kautta. Lukiolaisena Merimaa oli kesätöissä Tiketissä ja teki muun muassa asiakaspalvelua ja laittoi keikkojen lippuja myyntiin.

Ohjelmavastaavan toimesta hän sai esimakua Turussa, missä hän pyöritti Gong-nimisen keikkapaikan ohjelmistoa. Liveklubi ehti toimia parisen vuotta vuosina 2016-2018, mutta lopetti toimintansa kannattamattomana. Merimaa vastasi samaan aikaan Tavastian lipunmyynnistä ja osin myös markkinoinnista.

– Diggaan työstäni, mutta eniten jännittää ammatin julkisuus ja haastattelujen tekeminen, sanoo Tavastian ohjelmavastaava Mikko Merimaa. Kuva: Sasha Silvala / Yle

Parempaa oppi-isää ja taustamogulia ei musiikkibisneksessä aloitteleva nuorukainen olisi varmaan voinut toivoa kuin oma isoisä. Merimaa ylistää vaariaan “äärimmäisen fiksuksi”.

– Olen saanut häneltä kaikenlaisia oppeja musiikista matemaattisiin kaavoihin. Häntä kannattaa kuunnella kaikissa asioissa.

Juhani Merimaa on 73-vuotias, ja niin hän ryhtyi antamaan tehtäviään lapsenlapselleen.

– Vuosi sitten todettiin, että pystyn suoriutumaan tästä ihan itse, Mikko Merimaa kertoo.

Merimaan tehtäviin ohjelmavastaavana kuuluu bändien buukkaaminen ja sopimusten tekeminen. Jotta ohjelmisto olisi mahdollisimman laaja-alainen ja ajankohtainen, hänen on kuunneltava musiikkia koko ajan laidasta laitaan.

Ohjelmiston rakentamisessa täytyy myös miettiä, mikä artisti tai yhtye sopii arki-iltoihin ja mikä viikonloppuun. Huomioon tulee ottaa myös kiertueaikataulut.

– Se on iso palapeli, mutta työ on tosi mukavaa.

Merimaa sanoo oppineensa musiikkibisneksen koukeroita pienestä pitäen jopa tahtomattaan. Nykyinen tehtävä oli hänen haaveammattinsa jo nuoresta pitäen.

– En aavistanut 15-vuotiaana, että tässä vaiheessa uraa olisin Tavastian ohjelmavastaava. Tämä on unelmien täyttymys ja siistein duuni koskaan.

Tavastian 50 vuoden taika

Joka maassa lienee kaikkien tuntema keikkapaikka. Suomessa se on Tavastia. Helsingin Kampissa sijaitsevalla rock-klubilla on pitkä ja värikäs historia.

Klubi hehkuttaa verkkosivuillaan, että se on yksi pisimpään yhtäjaksoisesti toimineista keikkapaikoista Euroopassa.

Tavastia sijaitsee Hämäläisten talossa, jonka Hämäläis-Osakunta rakennutti vuonna 1931. Paikalla toimi 1950-luvulla suosittu tanssipaikka Hämis. Vuonna 1970 nimeksi tuli Tavastia-klubi.

Tavastian toimitusjohtaja Juhani Merimaa kertoo keikkapaikan nettisivuilla (siirryt toiseen palveluun), että klubin syntymiseen vaikutti rockmusiikin rantautuminen Suomeen sekä keskioluen vapautuminen vuonna 1969.

– Sellaisten mestojen suosio romahti, joissa ei ollut anniskelua. Tavastia-klubin ajatuksena oli alkaa järjestää tapahtumia anniskelun kera. Rock-paikalle oli selkeä tilaus, mutta siihen aikaanhan ei olisi ollut tarpeeksi kotimaisia rockbändejä joka illalle, Merimaa kertoo nettisivuilla.

Vuonna 1991 Tavastia-klubi siirtyi yksityisomistukseen, ja toiminnan ottivat haltuun Juhani Merimaa ja Pekka Görman perustamallaan Helsingin Rock and Roll Oy:llä. He omistavat osakeyhtiön yhä ja ovat myös toiminnassa mukana edelleen. Osakkaana on myös liiketoimintajohtaja Nina Hartikainen.

Tavastia on edelleen vuokralaisena Hämäläisten talossa ja sen yhteydessä toimivat myös pienempi keikkapaikka Semifinal sekä ravintola Ilves.

Hurriganesin keikkaa Tavastialla 27.12.1974 on kutsuttu legendaariseksi.

Mikko Merimaa astelee Tavastian kuuluisassa takahuonessa ja katselee värikkäitä seiniä. Niille ovat jättäneet puumerkkinsä lukuisat esiintyjät. Foo Fighters, 50 Cent, Lewis Capaldi ja Post Malone, Merimaa luettelee kuuluisimpia nimikirjoituksia.

Vanhat kirjoitukset ovat jääneet uusien alle. Kaikkein vanhimpia ei enää ole, sillä takahuone on maalattu ainakin kertaalleen 1990-luvulla.

Merimaa vierastaa sitä, ettäTavastiaa ja sen bäkkäriä kutsutaan legendaarisiksi.

– Se ei ole termi, jota itse haluamme käyttää vaikka markkinoinnissa. Olisi vähän hassua, jos mieltäisimme itsemme legendaksi. Tämä on kuitenkin meille työpaikka.

– Pyrin olemaan avarakatseinen ja avoin kaiken musiikin suhteen, sanoo ohjelmavastaava Mikko Merimaa Tavastian bäkkärillä. Kuva: Sasha Silvala / Yle

Ohjelmavastaava päätyy pohtimaan, miksi Tavastia on pystynyt toimimaan yhtäjaksoisesti 50 vuotta. Hänen mielestään suosioon ovat vaikuttaneet esimerkiksi keskeinen sijainti sekä salin hyvä akustiikka.

– Täällä on ollut aina ajankohtainen ja mielenkiintoinen ohjelma. Toki vaikeampiakin aikoja on historian saatossa ollut. Yksi konkurssikin oli 1990-luvun alussa.

Viime vuosina livemusiikkibisneksellä on sujunut hyvin, mutta Helsingin klubikentässä on käynyt pudotuspeli. Monet Tavastian kokoiset keikkapaikat kuten Nosturi, Virgin Oil ja The Circus joutuivat lopettamaan toimintansa, kun esimerkiksi vuokrasopimuksia ei enää uusittu. Keskustan kalliisiin kiinteistöihin on haluttu paremmin tuottavia vuokralaisia. Nosturin rakennus puolestaan purettiin kerrostalojen tieltä.

Tavastia onkin jäänyt lähes ainoaksi rock-klubiksi Helsingin keskustaan.

Mikko Merimaan mukaan Helsingin kokoisessa kaupungissa pitäisi olla useampi yli 500 hengen live-klubi. Tavastian lisäksi toimivat muun muassa Korjaamo ja Ääniwalli.

– Muutama saisi tulla lisää. Se elävöittäisi Helsinkiä ja koko livealaa.

Laulaja Nico esiintyi Tavastialla vuonna 1982. Kuva: Jari Flinck

Hiljainen koronavuosi

Vuosi 2019 oli Tavastialle ennätyksellisen vilkas. Klubilla järjestettiin 450 tapahtumaa, ja uusi yleisöennätys tuli reilulla 150 000 kävijällä. Merimaan arvion mukaan tänä vuonna olisi päästy samoihin lukemiin, jos korona ei olisi sotkenut suunnitelmia.

Keikkasaldo jää kuluneena koronavuonna sataan. Alkuvuodesta Tavastia ehti järjestää 50 keikkaa ja yhtä monta heinä-marraskuun aikana, kun koronarajoituksia oli höllennetty.

Mikko Merimaa iloitsee, että klubi pystyttiin välillä pitämään auki. Vaati tietysti erikoisjärjestelyjä, että vaaditut turvavälit pystyttiin pitämään.

Lavan eteen rajattiin nauha-aidoilla tila, jossa keikkaa pystyi katsomaan seisaaltaan ja jossa oli vähintään metrin välimatka seuraavaan ihmiseen. Salin perällä ja parvekkeella oli puolestaan tuoleja ja pöytiä.

Asiakasmäärääkin jouduttiin karsimaan. Tavastialle mahtuu jopa 700 hengen yleisö, mutta syksyn keikoille otettiin sisään enimmillään 250 ihmistä.

Tavastia keräsi lipunostajilta henkilötiedot, jotta mahdollisen altistumisen jälkeen kaikki asiakkaat olisi voitu tavoittaa. Altistumisia ei kuitenkaan tiettävästi tapahtunut yhdelläkään keikalla.

– Mielenstäni onnistuimme järjestämään heinäkuusta marraskuuhun viihtyisiä ja ennen kaikkea turvallisia keikkoja, sanoo Tavastian ohjelmavastaava Mikko Merimaa. Taustalla rockklubin lava, jonka lattia on koronatauon aikana maalattu mustaksi. Kuva: Sasha Silvala / Yle

Korona on koetellut kovin musiikkialaa, jossa tuotot tulevat pitkälti elävän musiikin esittämisestä. Musiikkiala käynnistikin ennen joulua somekampanjan alalla työskentelevien ihmisten ja yritysten puolesta.

Tavastian kaltaiset toimijat eivät ole säästyneet koronakurimukselta, sillä niiden täytyy ottaa huomioon sekä ravintola-alaa koskevat säädökset että tapahtumille asetetut rajoitukset. Myös Tavastia on joutunut lomauttamaan henkilökuntaansa, kun keikkoja ei ole ollut.

Mikko Merimaa toivoo, että tapahtuma-alalle saataisiin tukea, sillä huolena on, etteivät kaikki firmat pysy pystyssä.

– Monen yrityksen tilanne on vakava. Toivotaan, etteivät ne kaadu ennen tuen tuloa.

HIM juhlisti vuoden vaihtumista Tavastian uudenvuoden keikoilla 17 kertaa. Bändi lopetti viimeisellä kerralla vuonna 2017. Kuva on vuodelta 2015. Kuva: Jari Flinck

Positiivisena kohti tulevaa

HIM, Disco Ensemble, Sofa ja Behm. Mikko Merimaa muistelee Tavastian omasta mielestään parhaita keikkoja. Yleensä hän käy keikoilla jopa neljä kertaa viikossa, että pysyisi kartalla musiikkiskenen trendeistä. Nyt on tyydyttävä musiikin kuuntelemiseen suoratoistopalveluista.

Merimaalla on jo katse tulevassa. Ensimmäiset esiintyjät Tavastialle on buukattu tammikuulle. Nykyiset koronarajoitukset ovat voimassa 10. tammikuuta asti. Klubin ensimmäinen keikka on merkitty torstaille 21. tammikuuta. Silloin Peer Güntin on määrä esiintyä.

Ohjelmistoa on pakko suunnitella, vaikka mikään ei ole varmaa. Helpottaako tilanne, vai jatkuvat rajoitukset?

– Kun toiminta on kielletty, niin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin uskoa tulevaan ja pysyä myönteisenä. Tästä ei voida mennä kuin ylöspäin, ja se on positiivinen asia.

Lue myös:

Minkälaisia muistoja sinulla on Tavastialta? Voit keskustella aiheesta 30.12. klo 23 asti.