1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talletukset

Porin henkilöstökassa maksaa säästöistä markkinoita korkeampaa tilikorkoa – kaupungille silti kannattava tapa hankkia rahaa

Porin kaupunki on tänä vuonna maksanut tallettajille eli mm. kaupungin nykyisille ja entisille työntekijöille 0,2 prosentin korkoa.

talletukset
Euron kolikko ja seteli
Talletuskorot ovat matalalla, mutta Porin kaupungin työntekijöillä on ollut mahdollisuus hieman tavallista korkeampiin korkoihin.Jan Tepass / AOP

Porin kaupunki aikoo pienentää henkilöstökassansa tallettajilleen maksamaa korkoa.

Henkilöstökassaan voivat tallettaa rahojaan kaupungin työntekijät, vakituisesta työsuhteesta eläkkeelle jääneet entiset työntekijät sekä kaupungin omistamat tytäryhtiöt. Tallettajia on lähes 1 500, ja talletussumma oli vuosi sitten melkein 47,5 miljoonaa euroa.

70 000 euron säästöt

Kassan korko on peruskorko vähennettynä 0,75 prosenttiyksiköllä, mutta kuitenkin aina vähintään 0,2 prosenttia. Tänä vuonna korko on ollut 0,2 prosenttia, koska peruskorko on -0,25 prosenttia.

Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen esittää, että henkilöstökassan minimikorko laskettaisiin 0,05 prosenttiin. Kaupunki säästäisi tällöin koroissa yli 70 000 euroa vuodessa olettaen, että talletuskanta pysyy ennallaan.

Korko olisi edelleen korkeampi kuin useimmilla pankkien käyttötileillä.

Korkea korko pankkitiliin verrattuna

Kaupunki on käyttänyt henkilöstökassaa osana varainhankintaansa. Korkotason lasku on tehnyt nykyisestä korosta kuitenkin korkean verrattuna pankkitalletuksiin.

Pankkien käyttötilien korot ovat Kauppalehden ylläpitämän tilaston (siirryt toiseen palveluun) mukaan tällä hetkellä pääosin nollassa, eikä tunnetujen suomalaispankkien säästötileiltä heru kuin korkeintaan inan korkeampia koroja.

Kaupungille kannattava varainhankinnan keino

Oman henkilöstökassan ylläpito ei silti ole tänäkään vuonna ollut kaupungille kannattamatonta. Rahoitusjohtaja Jouni Lampisen mukaan kassan rooli rahoituksen hankinnassa on merkittävä: rahasta maksettava korko on matalampi kuin mitä kaupunki joutuu maksamaan pitkäaikaisista lainoistaan.

Yli vuoden lainojen korkotaso on Porin kaupungille tällä hetkellä 0,3–0,4 prosenttia. Lyhytaikaista lainaa kaupunki saa jopa pienellä negatiivisella korolla.

Lisäksi oma kassa mahdollistaa sen, että kaupungin yhtiöiden ei tarvitse tallettaa omia kassavarojaan negatiivisella korolla pankkiin.

Osa riskienhallintaa

Lampinen korostaa myös oman kassan roolia riskienhallinnassa. Kaupunki maksaa vuosittain lainoja noin 40 miljoonaa euroa ja ottaa uutta lainaa tilalle vielä isomman summan.

Pitkäaikaista uutta lainaa voidaan ottaa juuri hyväksytyn talousarvion mukaan maksimissaan 70 miljoonaa euroa, lyhytaikaisilla eli laina-ajaltaan alle vuoden kuntatodistuksilla voidaan hankkia sata miljoonaa euroa lisää.

Lampisen mukaan keväällä koronapandemian kiihtyessä kuntien rahoitusmarkkinat olivat hetken epävakaassa tilassa, ja korot nousivat. Siinäkin tilanteessa kaupungin oma säästökassa toi pelivaraa.

Kassa ei lainaa rahaa

Porin henkilöstökassan korko on ollut nykytasolla vuodesta 2012 saakka. Lainaa kassa ei ole enää viime vuosina jäsenilleen myöntänyt.

Rahaliikenne hoituu tallettajan oman pankkitilin ja kaupungin kassan välillä, suoraan palkasta siirrettävänä talletussummana tai käteisnostoina ja -talletuksina.

Useilla suomalaiskaupungeilla on aiemmin ollut henkilöstökassa. Muun muassa Helsingin kaupunki ylläpitää edelleen suurta henkilöstökassaa. Porin kaupungilla ei ole rahoitusjohtaja Jouni Lampisen mukaan aikeita luopua kassastaan.

Uusina rahoituskeinoina kaupunki pohtii tällä hetkellä joukkovelkakirjoja. Niiden korko on markkinoilla käytännössä negatiivinen.

Lue tästä Porin kaupungin ensi vuoden budjetista.

Kuuntele uusimmat Yle Uutiset Satakunnasta.

Lue seuraavaksi