1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Euroopan unioni

Eurooppa-kirje: "Hirviömäiset" rekkajonot sotkevat liikennettä Pohjois-Ranskassa – brexit aiheuttaa jo turvallisuusongelmia rajalla

Saat olennaiset jutut Euroopan unionista kerran viikossa suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen.

Euroopan unioni
Anna Karismo Boulogne
Anna Karismo, Corentin Nathan / AOP, kuvankäsittely: Harri Vähäkangas / Yle

Ranskan Calais [kalee] on kaupunki, jonka asukkaat kokevat Britannian EU-eron luultavasti kaikkein konkreettisimmin Euroopassa. Brexit rikkoo vuosikymmenten aikana rakennettua suhdetta, joka on hyödyttänyt talouselämää Calais’ssa ja vastarannan Doverissa. Calais ja Dover muodostavat tätä nykyä kaksoiskaupungin.

Calais’sta liikkuu noin 12 000 rekkaa päivässä kanaalin poikki. Se tarkoittaa viittä miljoonaa rekkaa vuodessa. Rekat ylittävät Doverinsalmen – näkökulmasta riippuen voi käyttää myös nimeä Calais’nsalmi – laivoilla meren yli tai junissa meren alittavassa tunnelissa.

Ruokaa, lääkkeitä, eläimiä, vaatteita, autoja, mitä vain voi kuvitella… Kaikki nämä lastit aletaan tullata vuodenvaihteen jälkeen.

Jo nyt rekkajonot Ranskasta Englantiin kuitenkin pitenevät, kun brittiyritykset haalivat tavaraa ennen vuodenvaihteessa koittavaa lopullista erkaantumista EU:sta.

Keskiviikkona tehtiin uusi ennätys: jonossa Calais'n satamaan ja tunneliin seisoi jopa 16 000 rekkaa (siirryt toiseen palveluun). Paikalliset puhuvat "hirviömäisistä" jonoista. Ne ylsivät vielä torstaina Calais'sta kymmenien kilometrien päähän pohjoiseen. Näimme kuvaajan kanssa jonojen jälkeenkin alueita, joihin osa pohjoisesta tulevista rekoista oli ohjattu odottamaan vuoroaan.

Rajaan ja rekkajonoihin liittyy inhimillinen tragedia eli luvattomat siirtolaiset. Paperittomien ihmisten liikkuminen Ranskasta Britanniaan on tehty erittäin vaikeaksi. Siirtolaiset ovat jo pitkään pyrkineet Britanniaan menevien rekkojen kyytiin, mutta nyt pitkissä jonoissa he aiheuttavat suuria turvaongelmia.

Maahanmuuttajat yrittävät kaikin tavoin päästä sisään ohjaamoihin tai piiloutua kontteihin ja rekkojen rakenteisiin. Haastattelin torstaina alueen brexit-järjestelyistä vastaavaa poliisijohtajaa, joka kertoi, että esimerkiksi keskiviikkona poliisilla oli lähes kaksi tuhatta väliintuloa rekkajonoissa paperittomien vuoksi. Turvallisuus on osasyy, (siirryt toiseen palveluun) miksi rekkoja ohjataan nyt erillisille alueille odottamaan.

Tutustuin tällä viikolla alueen brexit-valmisteluihin, niistä lisää ensi viikolla Ylen kanavissa. Varmuutta tulevasta suhteesta ei vieläkään ole, mutta Calais’n asukkaat ja yritykset toivovat Britannian menestyvän taloudellisesti myös brexitin jälkeen. Jos käy huonosti ja naapuri joutuu vaikeuksiin, se heikentää myös Calais’ta.

Doveriin on Calais'sta matkaa vain 40 kilometriä. Tilannetta voi verrata Tornion ja Haaparannan suhteeseen. Mitä tapahtuisi, jos Tornionjokilaaksoon pystytettäisiin vuosikymmenten takainen Ruotsin-raja uudelleen? Ihmisille ilmoitettaisiin, että kaikki tutkitaan vastedes rajalla (siirryt toiseen palveluun), paperit vaaditaan, rakentakaa satamaan odotustilat epäilyttäville rekoille? Eikä nyt ainakaan juosta siellä jään poikki Suomen Karungista Ruotsin Karunkiin!

Britannialla todella ovat sotalaivat valmiina EU-kalastajia varten. Luoteis-Ranskan kalastajat odottavat henkeään pidätellen, saavatko he pyytää brittivesillä enää vuodenvaihteen jälkeen. Kalakantojen jakaminen on vaikeimpia asioita (siirryt toiseen palveluun) EU:n ja Britannian välillä neuvottelujen loppusuoralla.

Kalastus voi näyttää neuvotteluissa vähäpätöiseltä asialta Helsingistä katsottuna, mutta Länsi-Euroopan rannoilla se on kaikkein suurin ongelma. Sopimukseton Brexit olisi kuolema, kuten eräs kalastaja kuvaili Calais’n naapurissa Boulogne-sur-Merissä, Ranskan suurimmassa kalastajakaupungissa.

Jos sopimusta ei tule, EU-kalastajat eivät enää pääse brittivesille. Tuhannet perheet Ranskan, Belgian, Hollannin ynnä muiden maiden rannoilla ovat riippuvaisia kalastusoikeuksista. Kiintiöitä on säädetty vuosikymmenten ja vuosisatojen saatossa, ja niille on vankat perustelut, muun muassa kalakantojen säilyttäminen (siirryt toiseen palveluun).

Brexit-neuvottelijat ovat vastuussa valtavista asioista. Toivotaan kaikkien osapuolten puolesta, että sopimus vielä löytyy lähipäivinä.

Rauhallista joulua kaikille,

Anna

Lue seuraavaksi kollegani Matti Koiviston poimintoja EU-viikon varrelta.

Somessa: Pikaista paranemista Macronille

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen toivottaa koronavirustartunnan saaneelle Emmanuel Macronille pikaista paranemista.

Ranskan presidentillä todettiin koronavirustartunta torstaina (siirryt toiseen palveluun). Presidentin kanssa työskennellyt pääministeri Jean Castex ilmoitti myös jäävänsä karanteeniin varmuuden vuoksi.

Lisäksi Macronin hiljattain tavanneet Espanjan pääministeri Pedro Sanchez ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel jäävät karanteeniin.

FAKTA: Koronakriisi näkyy kuoppana eurooppalaisten tuloissa

Tilastografiikka mediaanitulojen kehityksestä EU-maissa.
Harri Vähäkangas / Yle

Koronakriisin vaikutukset ovat näkyneet EU-maissa nopeasti kasvaneena työttömyytenä ja palkkatulojen tyrehtymisenä. Euroopan tilastoviranomainen Eurostat arvioi (siirryt toiseen palveluun) keräämiensä ennakkotietojen perusteella, että mediaanitulojen menetys EU-maissa tulee olemaan noin 5 prosenttia verrattuna vuoden 2019 tilanteeseen.

Kriisin vaikutukset ovat jakautuneet Euroopan sisällä erittäin epätasaisesti jäsenvaltioiden ja eri tuloluokkien välillä. Isoimmat tulonmenetykset ovat Kroatiassa, Ranskassa ja Kreikassa. Pienimmät taas Unkarissa, Latviassa, Tanskassa ja Suomessa.

Tulonmenetykset ovat kohdistuneet kaikissa jäsenvaltioissa pienituloisiin, mitä selittää esimerkiksi koronarajoitustoimien osuminen pienituloisten työntekijöiden ravintola- ja majoituspalveluihin.

Koronajoulua viettävässä Euroopassa odotetaan brexit-kauppasopimusta ja rokotetta

Lapset tervehtivät kuplassa elävää joulupukkia Tanskan Aalborgin eläintarhassa 13. marraskuuta 2020.
Henning Bagger / EPA

Politiikkaradiossa kysytään (siirryt toiseen palveluun), syntyykö sopimus brexitin jälkeisistä suhteista ennen vuodenvaihdetta?

Britannian ja EU:n neuvotteluita brexitin jälkeisistä kauppasuhteista ovat pohtimassa europarlamentaarikot Eero Heinäluoma (s&d), Nils Torvalds (re) ja Laura Huhtasaari (id).

Brysselin koneessa (siirryt toiseen palveluun) EU:n talouspolitiikan isosta kuvasta on keskustelemassa väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta.

Erityisen huolestuneina brexitiä seurataan Irlannin saarella. Pohjois-Irlannissa pelätään väkivallan paluuta. Minna Pyen ohjaama palkittu Ulkolinja Katkera saari vuodelta 2019 on katsottavissa Areenassa (siirryt toiseen palveluun).

Kauppasopimuksen syntymisen lisäksi tällä viikolla on odotettu tietoja koronarokotusten alkamisesta. EU-komissio ilmoitti tällä viikolla, että se haluaa EU-maiden käynnistävän rokotukset samaan aikaan. Lue täältä (siirryt toiseen palveluun), miten yhteisaloitus vaikuttaa Suomen rokotusaikatauluihin.

Rokotetta odoteltaessa koronarajoitukset kiristyvät eri puolilla Eurooppaa. Keskiviikkona Saksassa alkoi laaja yhteiskunnan sulku. Koulut, päiväkodit ja valtaosa kaupoista pysyvät suljettuna vähintään tammikuun 10. päivään asti. Lue kirjeenvaihtajamme Suvi Turtiaisen kirjoitus Saksan tilanteesta (siirryt toiseen palveluun).

Joulunviettoon valmistautuvia ohjeistetaan koronavirusaikana monin tavoin turvalliseen juhlintaan. Perusohjeet tartuntojen välttämiseksi ovat kaikissa Pohjoismaissa samanlaiset, mutta naapurimaiden välillä on myös eroja. Tähän juttuun (siirryt toiseen palveluun) on koottu tietoa siitä, miten eri Pohjoismaissa koronajoulua vietetään.

ENSI VIIKOLLA: Euroopan rokotevirasto EMA antaa päätöksensä koronarokotteesta

Joulun odotetuin lahja on koronarokotus. Euroopan lääkevirasto EMAn on tarkoitus antaa päätöksensä luvasta koronarokotusten antamiselle. Päätös annetaan 21. joulukuuta ja sen jälkeen komission on vielä annettava lupa rokotteelle.

Näillä näkymin viimeinen parlamentin täysistunto tältä vuodelta istutaan perjantaina. Parlamentissa varaudutaan palaamaan joulutauolta ylimääräiseen istuntoon vielä vuoden lopussa, mikäli EU ja Britannia pääsevät sopuun tulevista kauppasuhteista sunnuntain 20. joulukuuta aikana.

*Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Jos tykkäsit, kerro kavereillekin. Kirjeen voi tilata tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)
*

Lue seuraavaksi