Torstaina tuli kuluneeksi 10 vuotta siitä, kun turhautunut tunisialainen hedelmäkauppias Mohamed Bouazizi sytytti itsensä tuleen piskuisessa Sidi Bouzidin kaupungissa Tunisiassa.
Syy tähän oli mielivaltaisesti käyttäytynyt poliisi, joka oli vienyt häneltä myyntitavarat.
Alkoi tapahtumaketju, jonka jäljet tulisivat vaikuttamaan ympäri maailmaa. Pian miljoonat arabit, etenkin nuoret, marssivat useissa maissa huutaen leipää, vapautta ja tasa-arvoa. Diktaattoreita kaatui.
Tunisiaa pidetään valopilkkuna
Arabikevääksi nimetty tapahtuma kääntyi kuitenkin pettymykseksi. Syyriassa ja Libyassa puhkesivat monimutkaiset konfliktit, jotka jatkuvat yhä. Egypti kääntyi taas lupaavan alun jälkeen autoritaarisempaan suuntaan.
Vallankumouksen alkupistettä Tunisiaa on kuitenkin kuvattu maan talous- ja muista ongelmista huolimatta usein alueen valopilkuksi.
Vaikka maan tilanne on kaukana täydellisestä, on Tunisialla myös paljon syytä ylpeyteen. Demokraattiset vapaudet ovat maassa selkeästi laajempia kuin muissa alueen valtioissa.
– Se on ainoa näistä valtioista, joka on läpikäynyt demokraattista prosessia. Jos ajatellaan tärkeitä asioita, jotka siellä ovat tapahtuneet, voi mainita esimerkiksi sen, että maassa on järjestetty useat kilpailulliset vaalit, jotka ovat johtaneet vallan väkivallattomaan vaihtumiseen. Lisäksi vuoden 2014 perustuslaki on alueellisella mittapuulla huomattavan demokraattinen, sanoo Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola.
Laaja keskiluokka edisti uudistuksia
Tunisian demokratisaatioprosessia edesauttoivat monet tekijät: laaja koulutettu keskiluokka ja demokraattiset traditiot. Tunisiassa laadittiin ensimmäinen islamilaisen maailman perustuslaki jo 1800-luvulla, Juusola sanoo.
Tunisiassa on myös vähemmän niin sisäisiä kuin ulkopuolisia jännitteiden aiheuttajia kuin muissa alueen maissa.
– Se ei ole jakautunut etnis-uskonnollisesti samalla tavoin kuin moni muu alueen maa. Ja vaikka Tunisiaankin suuntautuu ulkopuolista vaikuttamista, se ei ole alueellisessa valtapelissä niin tärkeä, mikä on antanut sille enemmän liikkumavaraa, Juusola sanoo.
Talous koetinkivi
Tunisialla on kuitenkin myös monia ratkaistavia ongelmia. Parlamentti on riitaisa, hallituskoalitiota on ollut vaikea muodostaa viime vuoden vaalien jälkeen ja itsenäisen oikeuslaitoksen rakentaminen on takunnut.
Merkittävimpiä ongelmia on kuitenkin talous, joka on koronapandemian ja turistien kaikkoamisen vuoksi huonontunut entisestään. Taloutta ei ole onnistuttu uudistamaan niin, että kansalaiset saisivat tarpeeksi leipää pöytäänsä.
– Olennaisimpia kysymyksiä ovat talouteen ja taloudelliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvät kysymykset, kuten myös korruptioon liittyvät kysymykset, Juusola sanoo.
Koko arabikevään käynnistäneen vihanneskauppias Mohamed Bouazizin sisko Leila Bouazizi sanoo, että kansalaiset voivat nyt kritisoida hallitusta vapaasti, mutta se ei silti riitä.
– Voit ilmaista mielipiteesi vapaasti, voit osoittaa mieltäsi. Poliitikot lupaavat muutosta, mutta kun he pääsevät valtaan, mikään ei muutu, hän sanoi uutistoimisto AFP:lle.
Vaikka Bouazizi on pettynyt uudistuksiin, on hän yhä sitä mieltä, että nuorten on jatkettava taistelua jonka hänen veljensä aloitti.
– Se voi kestää enemmän kuin 10 vuotta, mutta nuorten ihmisten täytyy jatkaa protestointiaan ja vaatia oikeuksiaan.
Lähteet: AFP