1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. rakennusten lämmitys

Rakastettu, inhottu ja taas salonkikelpoinen – jokaisen sukupolven on kai löydettävä pönttöuuninsa

Klassikko kiinnostaa nyt monissa väreissä ja vaikka vain metrin tumppina.

rakennusten lämmitys
Teemu Kultalahti sylissään Miliam Nyman-Kultalahti ja Matilda Nyman pönttöuunin ääressä.
Kokkolalainen Matilda Nyman sytyttää pönttöuuniin valkean lähes joka aamu. Myös Teemu Kultalahti ja pieni Miliam Nyman-Kultalahti rentoutuvat usein kotona pönttöuunin ääressä.

Matilda Nyman asettelee klapeja pönttöuunin tulipesän uumeniin. Puolitoistavuotias pellavapää, Miliam Nyman-Kultalahti, seuraa silmä tarkkana vierestä.

Pönttöuunissa pidetään tulta kerran päivässä ja kylmillä keleillä aamuin, illoin.

– Se on niin kaunis. Sellainen tunnelman luoja. Tulee ihana fiilis, Nyman hehkuttaa.

Hän ihastui parisen vuotta sitten talokaupoilla juuri huoneennurkan jylhään komistukseen ja vasta sitten koko vuonna 1850 rakennettuun kokkolalaiseen hirsitaloon.

"Kyllä sähkölaskuakin tulee"

Pönttöuunin historia on vain kolmisenkymmentä vuotta Nymanin ja puolisonsa Teemu Kultalahden taloa vanhempi.

Tuli mustaksi maalatussa pönttöuunissa.
Pönttöuuni syntyi jo 1820-luvulla. Peltikuorisella uunilla oli etunsa verrattuna kaakeliuuneihin.Kalle Niskala / Yle

”Talotohtori”, arkkitehti Panu Kailan mukaan pönttöuuni syntyi Pietariin muuttaneen hollantilaisen uuninrakentajan käsissä 1820-luvulla.

Helposti rakennettavan ja purettavan ja ennen kaikkea tiiviin pystyuunin voitonkulku oli selviö.

– Kaakeliuuneissa oli usein ongelmana kaakeleiden liikkuminen, jolloin niiden välistä tuprusi savua huoneeseen. Peltikuori esti tämän täysin.

Halpa ja tehokas lämmönlähde oli kätevä ratkaisu myös kasarmeilla. Kailan mukaan juuri niiden kautta pönttöuunit levisivät nopeasti myös Suomen suuriruhtinaskuntaan.

Panu Kaila
– Pönttöuuni, pönttis, pystymuuri, pyöreä uuni ja kakluuni eli köyhän miehen kaakeliuuni, luettelee Panu Kaila tutun tulisijan kutsumanimiä. Jyrki Ojala

– Ihminen tarvitsee lämpöä elämäänsä, siksi tulisija, naurahtaa Matilda Nyman ja avaa tulipesän luukut lisätäkseen puita.

Teemu Kultalahti kertoo, että koko perhe viihtyy uunihuoneessa. He pelaavat usein korttia tai leikkivät poikansa kanssa tulen loimussa.

Miliam osaa varoa kuumaa uunia eikä haavereita ole sattunut.

– Toki meillä on lisäksi ilmalämpöpumppu ja sähköpattereita käytössä. Kyllä sähkölaskuakin tulee, mutta ei ehkä niin paljon kuin ilman tulisijaa tulisi, Nyman miettii.

Onko lääkitys kohdallaan?

Arkkitehti Panu Kaila vertaa, että peltikuoriuunin hyötysuhde puunpoltossa on sama kuin lämpökattilassa. Satoja kiloja painava korkea pönttöuuni varaa hyvin lämpöä.

Pohjanmaan tiilirakenteen toimitusjohtaja Jari Autio
Muuraus tuli verenperintönä, vaikka Jari Autio nauraa nuorena inhonneensa isän ja isoisän työtä niin paljon, että pelkästä muurauksen ajattelusta tuli huono olo.Pasi Takkunen / Yle

Toimitusjohtaja Jari Autio Pohjanmaan Tiilirakenteesta kertoo, että peltikuoren sisus muurataan edelleen, mutta tiiliä ei sentään tarvitse enää itse polttaa, kuten Aution isoisä joutui aikoinaan Etelä-Pohjanmaalla, Ilmajoella tekemään.

– Nykyään sisällä on valettu hormisto, joka kootaan isommista komponenteista. Sen ympärille muurataan tiilet perinteiseen tapaan, siis kiveä täyteen ja sitten peltikuori päälle, Autio kertoo.

Pönttöuuni eli Suomessa uutta kultakauttaan rintamamiestalojen aikakaudella. Pystymuurin ympärille suunniteltu huonejako mahdollisti sen, että jokainen huone sai oman tulisijansa.

Pönttöuuneja
Toimitusjohtaja Jari Autio kertoo, että nykyiset pönttöuunit muistuttavat sisuskaluiltaan yllättävän paljon esikuvaansa.Pasi Takkunen / Yle

Sittemmin rakastetusta hitistä tuli inhottu kapistus, joka purettiin pois rumana ja romuisena modernimpien lämmönlähteiden tieltä.

Kun Jari Autio laittoi firman pystyyn 1990-luvun laman kynnyksellä ja alkoi kaupata pönttöuuneja, moni kysyi, oliko hänellä lääkitys kohdallaan.

– Koko valtakunnassa nakeltiin pihalle vanhat pönttöuunit, kun vähänkin maalattiin ja uusittiin jotakin. Sähkö ja öljy olivat halpoja ja niillä ajateltiin lämmittää maailman tappiin asti, hän kertoo.

Nykyään pönttöuuni on taas salonkikelpoinen. Mutta klassikko ei kelpaa sinkittynä, nyt halutaan värejä ja kokovaihtoehtoja. Lämmönlähteen lisäksi pönttöuuni on myös sisustuselementti.

– Puolet myydään uusiin taloihin, loput remontoituihin koteihin ja kesämökeille. Metrinen hellapönttöuuni on nyt lyönyt itsensä läpi, vaikka kehitimme sen jo kymmenen vuotta sitten, Autio kertoo.

Onko pönttöuunikin kohta vain muisto?

Keltaisessa hirsitalossa klapit on pinottu siististi suureen mustaan kehikkoon pönttöuunin viereen. Tulen ritinä ja pehmeä lämpö rentouttavat ja luovat verkkaisen fiiliksen.

Entä kolikon toinen puoli? Syöpävaaralliset PAH-yhdisteet ja monin tavoin haitalliset pienhiukkaset?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan puunpolton savut ovat merkittävimpiä ilmansaasteita pientaloalueilla.

Sinapinkeltainen puutalo.
Pönttöuuni on Matilda Nymanin mukaan sinapinkeltaisen kodin sydän.Kalle Niskala / Yle

Sammuuko pystymuurin pitkä tarina pienhiukkasiin?

Matilda Nyman miettii balanssia.

– Pidän muilla asioilla huolen, etteivät päästöni ja perheemme päästöt ole niin korkeat, hän sanoo.

Jari Aution mukaan nykyuunien pitää olla testattuja, että on esittää hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöt.

– Olemme näitä asioita miettineet ja suunnitelmia on myös jo testattu tulevaisuuden varalle, Autio kertoo.

Panu Kaila ratkaisisi päästöongelmat teknologian avulla ja säilyttäisi puulämmityksen, koska kriisitilanteessa tulisija on hyvä keino selvitä ilman sähköä.

– Lämmin uuni luo myös kodikkuutta. Luin aikoinaan lapsilleni seitsemää veljestä ja kaakeliuunissa paloi tuli. Siinä oli tunnelmansa.

Juuri samasta fiiliksestä Matilda Nyman haluaa nauttia vanhassa hirsitalossa perheensä kanssa.

Lue myös:

Myös vanha talo voi säästää sähkölaskussa: "pönttöuuni" valjastetaan uudella tekniikalla lämpövarastoksi

Takan sytyttäminen on taitolaji

Lue seuraavaksi