1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. äärioikeisto

Amerikkalaistutkimus: Euroopan äärioikeisto ei ole kärsinyt koronasta – jotkut puolueet käyttäneet pandemiaa poliittisesti hyväkseen

Presidentti Donald Trumpin siirtyminen sivuun ei tarkoita, että Euroopan äärioikeistolle kävisi samoin, tutkijat toteavat.

äärioikeisto
AfD:n mielenosoitus Stuttgartissa 24. toukokuuta 2020.
Saksalainen AfD-puolue järjesti mielenosoituksen Stuttgartissa 24. toukokuuta. Mielenosoituksessa vastustettiin koronaviruksen vuoksi voimaan tulleita rajoituksia.Franziska Kraufmann / EPA

EU-maiden äärioikeistopuolueiden reaktiot koronapandemiaan ovat pitkälti riippuneet niiden valta-asemasta, kertoo uusi tutkimus.

Yhdysvaltain Georgian osavaltion yliopiston professorin Cas Mudden ja tutkija Jakub Wondreysin selvityksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) äärioikeistopuolueiden suhtautumisessa koronatoimiin on ollut eroja EU-maiden välillä.

Heidän mukaansa erot selittyvät pitkälti poliittisella vallalla.

– Vallassa olevat äärioikeistopuolueet ovat käyttäneet pandemiaa saadakseen läpi hyvin ankaria rajoituksia, kun taas oppositiossa olevat puolueet ovat olleet ensimmäisten joukossa arvostelemassa maissaan tehtyjä sulkuja, Mudde ja Wondreys kirjoittavat tutkimuksessaan, joka on määrä julkaista brittiläisen Cambridgen yliopiston kansallismielisyyteen ja etnisyyteen keskittyvässä Nationalities Papers (siirryt toiseen palveluun) -julkaisussa.

Tutkimuksessa on vertailtu noin 30 EU-maan äärioikeistopuolueiden linjoja koronapandemiaan. Valtaosa puolueista on oppositiossa. Mukana ovat muun muassa Saksan AfD, Ruotsin ruotsidemokraatit, Puolan Laki ja oikeus sekä Suomen perussuomalaiset.

Herbert Kickl
Itävallan vapauspuolueen johtaja, entinen sisäministeri, Herbert Kickl kampanjoi Wienin pormestarinvaaleissa lokakuussa 2020. Franz Perc / AOP

Trump poikkeus, ei sääntö

Tutkijat tyrmäävät vallalla olevat näkemykset, joiden mukaan ”populistit” (joka heidän mielestään on ongelmallinen kiertoilmaisu äärioikeistolle) olisivat jättäneet huomiotta COVID-19:n aiheuttamat uhat.

Lisäksi he kiistävät, että populistit olisivat olleet pandemian poliittisia uhreja, tai että se olisi paljastanut hallituksissa istuvien populistien poliittisen osaamattomuuden. Tällaiset käsitykset ovat heidän mukaansa peräisin pitkälti Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kyvyttömyydestä vastata koronakriisiin. Euroopasta kerätyt tilastot eivät tue mielikuvia.

– Ne maat, joissa on äärioikeistolainen hallitus, ovat ottaneet käyttöön tiukimmat toimenpiteet. Ja kun asiaa tarkastellaan tartuntatapausten ja kuolinlukujen kannalta, luvut ovat yleensä alhaisempia niissä maissa, joissa äärioikeistopuolueet ovat hallituksessa tai hallituskoalitiossa kuin niissä joissa äärioikeisto on oppositiossa, tutkijat sanovat.

Mudde ja Wondreys varoittavat The Guardian-lehteen kirjoittamassaan mielipidekirjoituksessa (siirryt toiseen palveluun) tarkastelemasta Euroopan äärioikeistoa Trumpin kautta.

– Yhdysvaltain presidentti on monella tapaa enemmän poikkeus kuin sääntö äärioikeistolaisessa politiikassa. Ja kun hän lähtee Valkoisesta talosta, Euroopan äärioikeistopuolueet pysyvät merkittävinä pelureina, he toteavat.

Äärioikeisto ei välttämättä myöskään muita parempi kriisinhoitaja

Samalla tutkijat huomauttavat, että heidän tutkimuksensa ei toisaalta tue johtopäätöksiä, joiden mukaan äärioikeistopuolueet olisivat muita puolueita parempia hoitamaan pandemioita. He myös katsovat näiden hyödyntäneen koronapandemiaa poliittisiin tarkoitusperiinsä käyttämällä tilaisuutta hyväkseen kansallismielisten linjojen vahvistamiseksi.

Esimerkkinä Mudde ja Wondreys mainitsevat muun muassa perussuomalaisten kansanedustajan Mari Rantasen, joka arvosteli hallitusta keväällä siitä, että Suomi ei sulkenut rajojaan myös turvapaikanhakijoilta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen eduskunnan täysistunnossa 12. joulukuuta 2020.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen eduskunnan täysistunnossa 12. joulukuuta 2020. Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Vastaavia vaatimuksia ovat heidän mukaansa esittäneet myös muun muassa Tanskan kansanpuolueen Kristian Dahl ja Itävallan vapauspuolueen Herbert Kickl.

– Useat puolueet tarttuivat tilaisuuteen ja vaativat poliittisin perustein myönnetyn turvapaikkaoikeuden poistamista, tutkijat kirjoittavat.

Arvio poliittisista jälkiseuraamuksista varovainen

Mudde ja Wondreys eivät ota suoraan kantaa siihen, miten koronapandemia vaikuttaa sen jälkeiseen poliittiseen elämään. Pääministeri Sanna Marin totesi hiljattain, että kriisin pitkittyessä populistipuolueet voivat nostaa kannatustaan. Marinin mukaan kansalaiset voivat syyttää hallituksia yhteiskunnan sulkemisista, palkkojen putoamisesta ja työttömyydestä.

Suomessa perussuomalaiset oli Ylen marraskuun mielipidekyselyssä suosituin puolue.

Amerikkalaistutkijat ovat koronan jälkeistä aikaa koskevissa arvioissaan maltillisempia.

– Ottaen huomioon nykyaikaisen äärioikeiston perustavaa laatua olevan epäyhtenäisyyden, on hyvin epätodennäköistä, että se voittaa tai häviää.

– Aivan kuten valtapuolueiden – joita ne enenevässä määrin muistuttavat – äärioikeistopuolueiden kannatus voi joissakin tapauksissa nousta ja toisten kohdalla laskea, ja useimpiin [koronalla] tuskin on lainkaan vaikutusta, Mudde ja Wondroys toteavat johtopäätöksenään.

Lisää aiheesta:

EU pelkää koronaa ja populisteja – Puola ja Unkari hankaavat pandemiapakettia vastaan

Koronakriisi on nakertanut äärioikeiston suosiota eri puolilla Eurooppaa – puolueet nahistelevat keskenään, eikä selkeää säveltä löydy

Lue seuraavaksi