1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. asuntopolitiikka

Asuntomarkkinat jakautuvat jyrkästi, kasvukeskuksissa hinnat nousevat – työryhmän 4 ratkaisuehdotusta asuntopolitiikan ongelmiin

Professori arvostelee ministerille tänään luovutetun asuntopolitiikan työryhmän ehdotuksia vaatimattomiksi.

asuntopolitiikka
Auringonlaskun aikaan Lauttasaaresta kuvattu Helsingin siluetti joulukuussa 2020.
Kasvukeskuksissa asuntojen hinnat nousevat ja vuokrat ovat kovia. Silja Viitala / Yle

Asuntomarkkinoilla nähdään jyrkkenevää jakautumista kasvaviin kaupunkeihin ja maakuntien reuna-alueisiin, joilla väestö vähenee. Tähän jakoon liittyvät suomalaisen asuntopolitiikan vaikeimmat ongelmat: kasvukeskuksissa asuntojen hinnat nousevat ja vuokrat ovat kovia. Toisaalta muuttotappioalueilla voi olla mahdotonta saada asuntoaan myydyksi.

Asuntopolitiikan kehittämisohjelmaa valmistellut työryhmä on pohtinut suomalaisen asumisen isoja kysymyksiä. Ympäristöministeriön asettama työryhmä luovutti lopputuloksen (siirryt toiseen palveluun) tänään ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoselle (vihr.).

Ohjelman haastavana tavoitteena on linjata asuntopolitiikan tavoitteita ja konkreettisia keinoja tavoitteiden saavuttamiseen kahdeksan seuraavan vuoden ajaksi.

Tänään luovutetun työn pohjalta hallituksen on tarkoitus tuoda asuntopoliittinen ohjelma eduskunnalle alkuvuodesta.

Yle käy läpi työryhmän esiin nostamia ratkaisuja alla:

1. Asuntotuotannon lisääminen kasvukeskuksissa

Kasvukeskuksissa asuntojen kysyntä on kovaa ja toimenpide-ehdotuksissaan työryhmä kiinnittää huomiota tontti- ja asuntotarjonnan lisäämiseen.

Työryhmä viittaa VTT:n arvioon, jonka mukaan Suomessa tulisi rakentaa 30 000–35 000 uutta asuntoa vuosittain. Tarjonnan lisäämiseen toivotaan apua uudesta maankäyttö- ja rakennuslaista, jonka on tarkoitus valmistua vuoden 2021 loppuun mennessä. Valtion tukemaa asuntotuotantoa on työryhmän mukaan kohdistettava jatkossakin erityisesti kasvukeskuksiin.

Lisäksi työryhmän mukaan valtion olisi jatkettava maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksia suurimpien kaupunkiseutujen kanssa.

Kasvukeskusten kohdalla ehdotetut toimet ovat siis lähinnä nykyisten käytäntöjen jatkamista.

2. Selvitetään väestötappioalueiden ongelmia

Asuntojen hintaerot kasvualueiden ja muuttotappioalueiden välillä voivat vaikeuttaa muuttamista kasvukeskuksiin ja sitä kautta vaikeuttaa myös työvoiman liikkuvuutta.

Väestöltään vähenevien alueiden asumisen ongelmiin ei selvää ratkaisua ole löytynyt, vaan työryhmä esittää uuden tutkimushankkeen käynnistämistä. Hankkeen tarkoituksena olisi tutkia sitä, miten ongelmia voitaisiin ennaltaehkäistä esimerkiksi elinkeino- työllisyys- ja koulutuspolitiikalla.

Lisäksi työryhmä esittää, että nykyistä asunto-osakeyhtiöiden peruskorjausten valtiontakausmallin ehtoja parannettaisiin siten, että se vastaisi paremmin korjaustarpeisiin erityisesti väestöltään vähenevillä alueilla.

Tarkkaa tietoa siitä ei tosin ole, kuinka paljon korjausrakentamisen rahoituksen saatavuuteen liittyviä ongelmia harvaan-asutuilla alueilla on ylipäätään. Työryhmä ehdottaa toista tutkimushanketta selvittämään asiaa.

3. Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030 mennessä

Asumisen laatuun ja ympäristöystävällisyyteen liittyen työryhmä viittaa lähinnä jo käynnissä oleviin toimiin. Uutena ehdotuksena pöytään tuodaan asuntosuunnittelun kysymyksiä säännöllisesti käsittelevän foorumin perustaminen.

Suomen harmaantuessa yksi lähitulevaisuuden polttavia kysymyksiä on esteettömien asuntojen riittävän määrän varmistaminen. Työryhmä viittaa ympäristöministeriön tänä vuonna aloittamaan ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmaan. Suomeen tavoitellaan miljoonaa esteetöntä asuntoa vuoteen 2030 mennessä.

Asunnottomuus pyritään poistamaan vuoteen 2027 mennessä. Tavoite asunnottomuuden poistamisesta on mainittu jo hallitusohjelmassa.

4. Asumisen tukien kehittäminen

Nuorten omistusasuminen on vähentynyt ja ensiasunnon ostaminen erityisesti kasvukeskuksista vaikeutunut.

Tähän ratkaisuksi tarjotaan nuorten omistusasumista edistävän ASP-lainan ehtojen parantamista. Korkotukilainan enimmäismäärät ovat jääneet vuoteen 2014 ja rajat ovat jääneet etenkin pääkaupunkiseudulla jälkeen hintakehityksestä. Rajat päivitettäisiin vastaamaan nykyistä asuntomarkkinatilannetta.

Asumisen tukiin liittyen työryhmä ehdottaa lisäksi muun muassa varainsiirtoveron alentamista pitkällä aikavälillä ja korkotukimallien uudistamista.

Valtion budjetin ulkopuolella toimivan Valtion asuntorahaston varallisuuden laajempaa käyttöä selvitetään. Työryhmän mukaan valtio voisi mahdollisesti edistää erilaisia kohtuuhintaisen asumisen malleja esimerkiksi takauksin tai myöntämällä lainaa. Valtion asuntorahaston tase oli vuoden 2019 tilinpäätöksen mukaan noin 6 miljardia euroa, ja rahaston kassan koko oli syyskuun lopussa noin 2,7 miljardia euroa.

Suoran asumistuen uudistus jää osaksi meneillään olevaa sosiaaliturvan jättiuudistusta. Sen aikajänne on yhtä pitkä kuin asuntopoliittisen kehittämisohjelman. Uudistukselle on varattu aikaa kahden vaalikauden verran.

Professori pettynyt työryhmän ehdotuksiin

Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professorin Mari Vaattovaaran mielestä lopputulos jättää toivomisen varaa.

– Pitkään valmisteltu työ jää tuloksiltaan varsin vaatimattomaksi. Olisin toivonut selkeää visiota ja vähemmän yksityiskohtaisten keinojen kanssa askartelua, Vaattovaara sanoo.

Ohjelmaa vaadittiin eduskunnan tarkastusvaliokunnan asuntopolitiikkaa koskevassa mietinnössä kaksi vuotta sitten.

Monet työryhmän esiin nostamista keinoista koskevat jo olemassa olevien käytäntöjen jatkamista tai uusien selvitysten teettämistä.

Vaattovaaran mukaan kaupungistumiseen ja mataliin korkoihin liittyvät muutokset asuntomarkkinoilla tarkoittavat, että ohjelmalle olisi selkeä tarve.

– Me tiedämme, että valtio laittaa enemmän rahaa asuntotukiin kuin ikinä. Siitä näkökulmasta tällä puheenvuorolla on jo pitkään ollut kiire. Kun sen käy läpi niin tuntuu siltä, että visio suomalaisen hyvinvointivaltion asumisen tasosta, laadusta ja tavoitteista jää kuitenkin vielä tulevien selvitysten varaan, Vaattovaara sanoo.

Asuntopolitiikkaa puidaan eduskunnassa alkuvuodesta, jolloin hallitus esittelee asuntopoliittisen selontekonsa.

Aiheesta voi keskustella lauantai-iltaan 19.12.2020 klo 23.

Lisää aiheesta:

Ensiasunnon ostajien määrä vähenee, sijoittajat vievät parhaat päältä – Insinööri: "Moni mun kaveri ei enää edes haaveile omistusasunnosta"

5 ongelmaa Suomen asuntopolitiikassa – eduskunnan tarkastusvaliokunta haluaa tukijärjestelmän remonttiin

Lue seuraavaksi