Kuinka pitkään koronarokote toimii? Voiko D-vitamiinilla ehkäistä infektiota? Asiantuntijat vastasivat 14 kysymykseen viruksesta ja rokotteista

Seitsemän suomalaisasiantuntijaa vastasi suomalaisia askarruttaviin koronakysymyksiin.

Kuva: Silja Viitala / Yle

Vaikka kaikkea ei vielä tiedetä, tunnetaan virus ja sen aiheuttama COVID-19-tauti nyt toisessa aallossa jo huomattavasti paremmin kuin keväällä.

Tässä jutussa käymme läpi suomalaisasiantuntijoiden vastauksia Ylen keräämiin yleisökysymyksiin.

Rokotteet

Kun saan koronarokotteen, niin voinko lopettaa maskin käytön?

Terveystalon lääkäri ja somevaikuttaja Anni Saukkola:

Näillä näkymin ensimmäisenä käyttöön tuleva rokote on sellainen, että se vähentää oireita ja tartuttavuutta, mutta ei poista tartuttamisen mahdollisuutta täysin. Tällä hetkellä ei täysin voida vielä luvata, että maskin käytön voisi lopettaa.

Kuinka pitkään rokotus toimii?

YTHS:n johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi:

Tästä ei ole vielä varmaa tietoa, koska ensimmäisilläkin rokotteen saaneilla on mennyt vasta kuukausia, ei vielä vuosia. Tieto tarkentuu sitä mukaa kun aika kuluu. On mahdollista, että tarvitaan uusintarokotteita, kuten influenssan kanssa joka vuosi.

HUSin lääkäri Anni Karjala:

Rokotetutkimukset on käynnistetty viime vuoden puolella, ja nykytiedon valossa tulokset suojan tehosta ovat lupaavia. On kuitenkin vielä aikaista sanoa, miten pitkään rokotesuoja kestää, sillä virus voi muuntua ja tutkimusten seuranta-aika on vielä melko lyhyt. Tämän näyttää aika. Rokotteita voidaan kuitenkin jatkossa kehittää myös viruksen muuntuneisiin muotoihin.

Eikö rokote suojaa itse taudilta ollenkaan?

Terveystalon lääkäri ja somevaikuttaja Anni Saukkola:

Rokote vähentää riskiä saada tauti ja riskiä tartuttaa sitä eteenpäin. Mutta ei ole sataprosenttinen suoja (kuten ei mikään hoito). Kuitenkin kun taudin leviäminen rokotteen avulla väestössä saadaan isosti vähenemään, ja yhteiskuntaa saadaan taas auki ja normaali elämä käyntiin, ja pandemia hiipumaan. Tämän takia siis rokote kannattaa ehdottomasti ottaa. Se on tehokas ja turvallinen.

Suositellaanko rokotetta myös niille, jotka ovat jo sairastaneet koronan?

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek:

Kyllä, koska tällä hetkellä emme vielä tiedä kuinka pitkään sairastetun taudin suoja kestää. Tehotutkimuksissa on ollut myös niitä, jotka ovat aiemmin sairastaneet koronan. Se ei ole tämänhetkisen tiedon mukaan vaikuttanut rokotteen tehoon eikä turvallisuuteen.

Miten allergikot tai anafylaktisen reaktion saaneet tullaan huomioimaan koronarokotusohjelmassa?

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek:

Allergiset reaktiot ovat mahdollisia ja niitä nähdään kaikkien rokotusten jälkeen. Vakavat anafylaktiset reaktiot ovat myös mahdollisia, mutta harvinaisia. Jos on allerginen jollekin mRNA-rokotteen ainesosalle, ei rokoteta. Jos on saanut anafylaktisen reaktion lääkkeistä tai rokotteista, asia pitää harkita erikseen.

Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mikä Rämet:

Mielestäni oleellisin asia on varautua huolellisesti allergisen reaktion kehittymiseen rokotuspaikoissa, olipa kyseessä COVID-19-rokote tai jokin muu rokote. Nyt ilmenneistä tapauksista ei voi vielä tehdä yleisempää arvioita siitä, onko allergisen reaktion taustalla jokin tietty altistava tekijä. Tutkimusvaiheessa yli 20 000 rokotetun osalta tällaisia vaikeita allergisia reaktioita ei tullut esiin.

Pinnoilta tarttuminen esimerkiksi julkisessa liikenteessä on askarruttanut monia. Paras tapa ehkäistä sitä on käsihygienia. Kuva: All Over Press

Virus ja sairastaminen

Kuinka kauan virus säilyy pinnoilla? Miten pitäisi käsitella esim. Postia ja mainospostia?

YTHS:n johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi:

Ei ole tietoa eikä näyttöä siitä, että postin tai mainosten tai ruokajakelun kanssa olisi tapahtunut tartuntoja, eli näiden osalta voi olla turvallisin mielin. Pinnoilta tarttumisen paras ehkäisijä on käsihygienia – pinnoilta käsiin tullut virus ei pääse hengitysteihin, jos kädet puhdistetaan aina kun tarpeen.

Mihin perustuu tieto siitä, että lapset eivät levitä koronaa samalla tavalla kuin aikuiset?

YTHS:n johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi:

Meillä on jo aika hyvä ymmärrys ja tieto siitä, että päiväkodeissa ja kouluissa tapahtuu huomattavasti vähemmän tartuntoja kuin työpaikoilla, joissa vain aikuisia. Tämä siitä huolimatta, että pienten lasten kanssa turvajärjestelyitä (turvavälejä, käsihygieniaa) on huomattavasti vaikeampi noudattaa.

Voivatko kaksi yksinäistä 80-vuotiasta käydä taloyhtiön saunassa? Mikä on yleisissä saunoissa ylipäätään turvallista tai riskialtista?

Terveystalon lääkäri ja somevaikuttaja Anni Saukkola:

Jos kummallakaan ei ole ollut viime aikoina (10vrk) kontakteja, eli on pitänyt omaehtoista karanteenia, tapaaminen on suht turvallista. Sauna on kuitenkin hyvin läheinen kontakti, joten jos on mahdollisuus että on viruksen kantaja, ei kannattaisi nyt tavata.

Minkä ikäisiä sairaalahoitoa tarvitsevat ovat? Millaisia perussairauksia heillä on?

HUSin ylilääkäri Asko Järvinen:

Sairaalahoidon tarve lähtee yleistymään voimakkaasti 50 ikävuoden jälkeen ja erityisesti 60 ikävuoden jälkeen. Ikä on merkittävin sairaalahoidon riskiä lisäävä tekijä, mutta vaikeat perussairaudet, kuten keuhkosairaudet, uniapnea, syöpätaudit, diabetes ja reumaattiset sairaudet lisäävät riskiä sairaalahoidon tarpeeseen.

Mikä tässä taudissa tappaa, mikä on lopullinen kuolinsyy?

KYSin teho-osastosta vastaava ylilääkäri Stepani Bendel:

Kuolinsyy voi olla vaikea keuhkovaurio, keukoembolisaatio tai yleistyneestä tulehdusreaktiosta johtuva monielinvaurio. Perussyy on kuitenkin tuo COVID-infektion aiheuttama hengitysvajaus.

HUSin ylilääkäri Asko Järvinen:

Koronavirus lisää veritulppien riskiä merkittävästi. Niitä esiintyy myös pienissä verisuonissa, kuten myös keuhkoissa. Se voi heikentää keuhkojen ja muiden elinten toimintaa. Suuremmat veritulpat voivat olla suoraan myös kuolinsyy.

Millaisilla oireilla ja sairauskuvilla toisessa aallossa sairastetaan? Paljonko on lieväoireisia, entä oireettomia?

HUSin ylilääkäri Asko Järvinen:

Oireet ovat yleisimmin erilaisia hengitystietulehduksen oireita sekä yleisoireita kuten kuume, lihassärky ja kolotukset. Oireettomien ja lieväoireisten osuus vaikuttaisi nyt tiedon karttuessa suuremmalta. Se on nykyarvion mukaan 20–40 prosenttia infektion saaneista. Yleisintä lieväoireisuus on lapsilla ja nuorilla

Mikä on D-vitamiinin hyöty koronassa?

HUSin ylilääkäri Asko Järvinen:

Matalien D-vitamiinitasojen on todettu useissa tutkimuksissa liittyvän suurempaan riskiin infektion saamiseen ja myös vaikeaoireisemman infektion riskiin. Suomessa D-vitamiinin saanti on talvella niukkaa. Siksi on katsottu aiheelliseksi suositella D-vitamiinilisää, joka korjaisi mahdollisen vajeen.

Mikä ns. pitkä korona eli long covid on?

Tampereen yliopiston anatomian professori Seppo Parkkila:

Pitkäkestoinen COVID-19 on vielä huonosti tunnettu koronavirusinfektioon liittyvä oireilu, joka voi jatkua osalla infektion sairastaneista potilaista vielä viikkoja ja kuukausiakin akuutin vaiheen jälkeen. Se on tavallisempi niillä, joilla on ollut vaikeampia oireita akuutissa vaiheessa, mutta myös akuutissa vaiheessa lieväoireiset tai jopa oireettomat voivat saada myöhemmin pitkäkestoisia oireita. Altistavia tekijöitä tunnetaan vielä huonosti. Pitkäkestoisten oireiden on havaittu olevan tavallisempia naisilla, vanhemmissa ikäryhmissä ja ylipainoisilla. Suurin osa onneksi selviää taudista hyvin parissa viikossa ja ilman merkittäviä pitkäaikaisoireita.

Mitä long covidin syntymekanismista nyt tiedetään? Jääkö virus elimistöön?

Tampereen yliopiston anatomian professori Seppo Parkkila:

Long COVID:n syntymekanismeja ei vielä tunneta. Viruksen tarvitsemia reseptorimolekyylejä on eri puolilla meidän elimistöämme monissa eri kudoksissa. Sikäli ei ole yllättävää, että oireita ilmenee monien elinten alueelta. Voi olla, että jotkut geneettiset tekijät vaikuttavat pitkäkestoisten oireiden ilmenemiseen, mutta lisää tieteellistä tutkimusta tähän tarvitaan. Kansainvälisten kokemusten perusteella nämä potilaat luultavasti hyötyvät eniten kokonaisvaltaisesta tuesta ja hoidosta, levosta ja vähittäisestä aktiivisuuden lisäämisestä. Spesifistä hoitoa pitkäkestoiseen COVID-tautiin ei tunneta.

Miten long covidin tunnustaminen Suomessa etenee? Onko sillä jo kliinistä kriteeristöä tai tautiluokitusta?

Tampereen yliopiston anatomian professori Seppo Parkkila:

WHO on julkaissut suosituksen ns. ICD-koodeiksi tämän osalta. Käsittääkseni näitä valmistellaan Suomen osalta.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Lue myös: