1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. merimiehet

Merenkävijöiden "humanitaarinen kriisi" – YK:n moittii koronasääntöjä, joiden myötä miehistöt ovat olleet jumissa merillä kuukausia

Kansainvälisen kuljetusalan liiton mukaan noin 400 000 merenkulkija on tällä hetkellä jumissa työpaikallaan.

merimiehet
Risteilyaluksia Bahaman vesillä.
Korona pysäytti matkustajaliikenteen merillä ja monet miehistöt ovat jääneet aluksille useiden kuukausien ajaksi. Kuvassa ankkuroituja risteilijöitä Bahaman vesillä.EPA

Hallitukset ympäri maailman ovat rikkoneet merenkulkijoiden perusoikeuksia pandemian aikana. Rikkomusten seurauksena merillä työskentelevät ovat tilanteessa, jota YK:n asiantuntijaryhmä kuvailee "humanitaariseksi kriisiksi".

Asiasta kertoo YK:n kansainvälisen työjärjestön ILO:n asiantuntijaryhmä raportissaan. (siirryt toiseen palveluun)

Merellä työskentelevät ihmiset ovat joutuneet viettämään työpaikoillaan kuukausia, koska heillä ei ole ollut mahdollisuutta nousta maihin tai palata kotiin matkustusrajoitusten vuoksi. Henkilöstöä ei useissa tapauksissa ole pystytty vaihtamaan pandemian aikana.

Aluksissa jumissa olevat merenkävijät ovat kärsineet fyysisestä ja henkisestä uupumuksesta, ahdistuneisuudesta ja sairauksista. Osa merenkulkijoista on päätynyt itsemurhaan vaikeassa tilanteessa.

YK-asiantuntijoiden mukaan merenkulkijat eivät myöskään ole saaneet pandemian aikana hoitoa ja apua vaivoihinsa. Sen seurauksena moni merellä työskentelevä on kuollut.

Kansainvälisen kuljetusalan liiton mukaan noin 400 000 merenkulkijaa on tällä hetkellä jumissa aluksellaan. Samanlainen määrä merenkulkijoita odottaa maissa pääsyä töihin.

"Pakkotyön" piirteitä

YK:n asiantuntijaryhmä varoitti myös, että merenkulkijat ovat pandemian aikana altistuneet pakkotyölle. Pandemia on tuonut julkisuuteen merellä työskentelevien työn merkityksen maailman taloudelle.

Raportin mukaan yli 90 prosenttia tärkeästä kaupasta käydään meriteitse. Esimerkiksi ruoka ja lääkkeet liikkuvat aluksissa paikasta toiseen.

YK:n asiantuntijat kertoivat olevansa huolissaan siitä, että vaikka satamat ympäri maailman ovat olleet toiminnassa pandemian aikana, merenkulkijoiden maihinnousua ja liikkumista paikasta toiseen on rajoitettu voimakkaasti.

Merenkävijät joutuvat työskentelemään aluksilla yli työsopimustensa. Osa heistä ei ole pystynyt pitämään vuosilomiaan ja muita vapaitaan.

Linjausta pidetään virstanpylväänä

Selvityksensä myötä YK kehotti maiden hallituksia luokittelemaan merenkävijät "avainhenkilöstöksi" (key worker) viipymättä. Vain 46 maata on (siirryt toiseen palveluun) tehnyt niin, eikä Suomi ole maiden joukossa.

Avainhenkilöstöksi luokitteleminen helpottaa merenkävijöiden tilannetta, sillä sen myötä esimerkiksi korona-ajan liikkumisrajoituksia koskevat säädökset eivät koske heitä.

YK:n mukaan merenkulkijoille pitää nyt järjestää terveydenhuolto ja mahdollisuus henkilöstön vaihtamiseen. Merillä työskentelevien pitää päästä kotiin, kun heidän työsopimuksensa loppuu.

Merenkävijöiden oikeuksia puolustavissa ja valvovissa järjestöissä YK:n linjaus nähdään "virstanpylväänä", jonka sisällöstä liitot ovat puhuneet tahoillaan viimeisen yhdeksän kuukauden ajan.

Kansainvälisen kuljetusalan liiton (ITF) pääsihteeri Stephen Cotton ja varustamoiden kansainvälisen kattojärjestön (ICS) pääsihteeri Guy Platten ovat yhteisessä lausunnossaan todenneet, että YK:n linjaus osoittaa maiden nykyisen toiminnan "laillisesti ja moraalisesti vääräksi".

Etujärjestöt korostavat, etteivät maat voi enää koronarajoituksiin vedoten vaatia merenkävijöitä työskentelemään merillä epämääräisillä sopimuksilla, jotka rikkovat merenkävijöiden oikeuksia työntekijöinä ja ihmisinä.

Jutussa on käytetty lähteenä myös brittilehti The Guardian (siirryt toiseen palveluun)ia.

Aiheesta aiemmin:

Jopa parisataatuhatta merimiestä on jumissa maailman merillä koronan takia – suomalaiskapteeni kertoo satamien jyrkistä käytännöistä

Karanteenissa olleen risteilyaluksen miehistö kertoo The Guardianille kaaoksesta laivalla: "Meitä käytettiin hyväksi"

Lue seuraavaksi