1. yle.fi
  2. Uutiset

Kerttu Kotakorpi: Vuosi 2020 oli yksi lämpimimmistä – ja juuri tänä vuonna se on erityisen suuri uutinen

Vuosi 2020 oli yksi historian lämpimimmistä ja huolestuttavimmista, kirjoittaa meteorologi Kerttu Kotakorpi blogissaan.

ilmastonmuutos
Kerttu Kotakorpi
Jorge Gonzalez / Yle

Vuoden 2020 ennustetaan olevan yksi lämpimimmistä vuosista kautta aikojen. Vuosi sijoittuu vähintään kolmen lämpimimmän joukkoon vuosien 2016 ja 2019 kanssa, ja se voi vielä nousta jopa kaikista lämpimimmäksi sitten mittausten aloittamisen. Erot lämpimimpien vuosien välillä ovat pieniä. Lopulliset tiedot selviävät maaliskuussa.

Viimeiset kuusi vuotta ovat olleet maailmalla mittaushistorian lämpimimmät.

Maapallolla muodostui viilentävä la niña -ilmiö (siirryt toiseen palveluun) loppuvuonna 2020. La niña, ja saman ilmiön toinen puoli el niño, ovat ilmiöitä joita on ollut aina. Nämä tuuli-, lämpötila-, sade- ja paineoloja muuttavat ilmiöt vaikuttavat säähän laajoilla alueilla maapallolla. Voimakkain vaikutus on Tyynellämerellä sekä Intian valtamerellä.

El niñon aikaan laajat alueet Tyynellämerellä ovat keskimääräistä lämpimämpiä. Vaikutus on niin suuri, että yleisesti ottaen el niñon aikaan maapallolla on keskimääräistä lämpimämpää.

Ennen ilmastonmuutoksen voimistumista kaikista lämpimimmät vuodet maapallolla olivat el niño -vuosia. Nyt tilanne on muuttunut. La niñasta huolimatta vuosi 2020 nousi kolmen kärkeen lämpimimpien vuosien joukossa. Tämä on asia, josta pitäisi todella olla huolissaan.

Kuinka lämmin vuosi 2020 olisi ollut ilman la niñaa tai jopa el niñon aikaan? Saamme jonkinlaisen vastauksen asiaan lähivuosina, sillä näillä ilmiöillä on tapana vaihdella.

On sanomattakin selvää, että lämpeneminen kiihtyy ja tämä vuosi olisi ollut ennätyksellisen lämmin ilman la niñan viilentävää vaikutusta. Keväällä voimme jo olla jälleen (siirryt toiseen palveluun) neutraalissa vaiheessa, ja ennen pitkään keikahdamme el niñon puolelle. Lämpötilaennätyksiä rikotaan väistämättä vastaisuudessakin.

Vuonna 2020 jokaikinen kuukausi maailmalla on ollut lokakuuta lukuunottamatta kolmen lämpimimmän kuukauden sisällä (siirryt toiseen palveluun). Joulukuulta tieto vielä puuttuu.

Päättyvä vuosikymmen on lämpimin sitten esiteollisen ajan. Viimeiset kuusi vuotta (siirryt toiseen palveluun) ovat olleet maailmalla mittaushistorian lämpimimmät. Näiden lukujen luulisi pysäyttävän.

Vuosi 2020 oli noin 1,2 astetta esiteollisen ajan keskiarvoa lämpimämpi. Kansainvälisissä sopimuksissa pyritään pitämään ilmaston lämpeneminen alle 1,5 asteessa. Nykytahdilla tuo raja ylittyy 20 prosentin todennäköisyydellä jo seuraavan kolmen vuoden aikana (siirryt toiseen palveluun). Vuosisadan loppuun mennessä lämpeneminen on tällä menolla kolmen ja viiden asteen välillä. Aika käy vähiin ilmastotoimien kiristämisessä.

1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi päästöjä pitäisi vähentää 6 prosenttia joka vuosi vuoteen 2030 asti.

Monelle vuosi 2020 on ollut pelkkää koronaa. Uskon, että monen mielessä ihmiskunnan talous on ollut pysähdyksissä, mutta todellisuudessa maailma oli kiinni vain pienen hetken keväällä, jolloin päästöt ja kulutus aidosti notkahtivat. Notkahdus oli kuitenkin niin pieni ja lyhytaikainen, että kokonaiskuvassa se ei näyttele minkäänlaista roolia. Ihmiskunnan päästöt ja kulutus kasvavat.

Uusiutuvat luonnonvarat käytettiin vuonna 2020 loppuun elokuun lopulla – hurjat kolme viikkoa myöhemmin kuin edellisenä vuonna. Koronakriisin vuoksi ensimmäistä kertaa ikinä ylikulutuspäivä lykkääntyi edellisestä vuodesta.

Voi vaan kuvitella mikä suuntaus on, kun ihmiset käärivät hihat, saavat rokotteet käsivarteen ja alkavat hommiin talouden elvyttämiseksi.

Tämä on ihmiskunnalle todella kriittinen paikka. Millaisiin toimiin ryhdytään? Halutaanko talouskasvua hinnalla millä hyvänsä vai käytetäänkö raha ja energia uudenlaisen talouden rakentamiseen? Esimerkiksi sellaisen, jossa päästöt olisivat pienemmät ja talouskasvun ohella vaakakupissa painaisi myös tulevaisuus – luonnonvarojen säästeliäs käyttö ja ilmastonmuutoksen hillitseminen.

Kerttu Kotakorpi

Kirjoittaja on säätieteilijä ja tavattoman huolissaan ilmastonmuutoksesta

Blogista voi keskustella 2.1. klo 23.00 saakka.

Lue seuraavaksi